Kauppakamarien vientijohtajakyselystä selviää, että yritysten vientinäkymiä heikentävät tällä hetkellä eniten heikentynyt kysyntä, kohonneet kustannukset sekä taantuva maailmantalous. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 19 prosenttia arvioi viennin laskevan kuluvana vuonna. Sen sijaan 51 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan tänä vuonna. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka odottaa tulevalta hallitukselta vahvoja linjauksia viennin edistämiseksi ja uusien investointien kotiuttamiseksi.

Keskuskauppakamarin johtavaksi liikenne- ja elinkeinopoliittiseksi asiantuntijaksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Piia Karjalainen. Karjalainen siirtyy tehtävään Wärtsilästä, jossa hän on vastannut yhteiskuntasuhteista, kansainvälisen meriliikenteen lainsäädäntöön liittyvästä edunvalvonnasta sekä strategisista kumppanuuksista. Karjalaisella on aiempaa työkokemusta myös Brysselistä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kauppakamarien vientijohtajille suuntaaman kyselyn mukaan turbulenssi geopolitiikassa vaikuttaa yritysten kannattavuuteen edelleen merkittävällä tavalla. Jopa 93 prosenttia vastanneista arvioi geopoliittisen epävarmuuden ja siitä aiheutuvien häiriöiden syövän yrityksen kannattavuutta jollain tapaa. Vaikeasti ennakoitavan Kiinan merkitys yritysten kauppakumppanina on kyselyn mukaan vähenemässä. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka painottaa, että geopolitiikan ymmärtäminen kuuluu nyt jokaisen yritysjohtajan työpöydälle.

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan alkuvuoden bruttokansantuote on kehittynyt tuntuvasti luultua heikommin, mutta nyt taantumajakso näyttää hetkellisesti katkenneen. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole lähtölaukaus isommalle kasvujaksolle, sillä taloudessa puhaltavat edelleen voimakkaat vastatuulitekijät. Vaikeuksia on luvassa, sillä kuluttajien säästöt alkavat huveta, euroalueen teollisuus takkuaa ja rakennusinvestointien näkymät ovat vaisuja.

Kesän korvilla juhlitaan ammattiin valmistuneita ja ylioppilaita. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija muistuttaa ottamaan selvää siitä, millainen valmistujaislahja aiheuttaa antajalleen veroseuraamuksia. Kaikki lahjat eivät kuulu lahjaverotuksen piiriin ja esimerkiksi tavanomaista koti-irtaimistoa voi lahjoittaa valmistuneelle verovapaasti.

Työllisenä oli huhtikuussa 17 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan muutokset työllisyysasteessa ovat olleet viime kuukausina vähäisiä, eikä dramaattisista käänteistä voida puhua. Työllisyys on edelleen historiallisen vahvalla tasolla, mutta pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen on käytännössä pysähtynyt. Pääekonomistin mukaan ongelmasta ei juuri puhuta, vaikka siihen liittyy ilmeinen riski pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

Kauppakamarien vientijohtajakyselyn mukaan 17 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista 17 prosenttia ei osannut arvioida, onko pakotteiden kiertämisyrityksiä osunut omalle kohdalle. Vielä marraskuussa vetäytyminen Venäjän markkinoilta oli kesken 15 prosentilla vientiyrityksistä, kun tuoreimman kyselyn mukaan vetäytyminen oli kesken enää 10,5 prosentilla.

Inflaatio on sitkeässä, mutta kuukausitasolla hintatason nousu näyttää merkkejä hidastumisesta. Monissa hyödykeryhmissä nähtiin edelleen kallistumista, mutta ruuan hinta laski huhtikuussa tuntuvasti edellisestä kuukaudesta. Kohonneet asuntolainojen korot selittävät isolta osin inflaation sitkeyttä huhtikuussa ja siten sotkevat inflaatiolukemaa. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan näyttää lupaavasti siltä, että inflaatio olisi laantumassa, mutta taistelua ei voi vielä julistaa voitetuksi.

Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntija Tomi Viitalan mukaan yhteisöverokannan laskeminen tulevalla hallituskaudella tukisi Suomen investointiympäristöä kansainvälisesti näkyvällä tavalla. Suomessa hallitukset toisensa perään ovat pitäneet yhteisöverokannan ennallaan 20 prosentissa, kun EU:n uudemmissa jäsenvaltioissa alle 20 prosentin yhteisöverokanta on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Suomalaisyritysten suhdannehuolet ja kustannuspaineet ovat hellittäneet hieman ja odotukset liikevaihdon kehityksestä kääntyneet nousuun pitkän heikkenemisvaiheen jälkeen, selviää uusimmasta kauppakamarikyselystä. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan erityisen loistavaksi tilannetta ei voi silti kuvata ja säröjäkin löytyy.

Kauppakamarikyselyn mukaan yritykset näkevät verotuksen keventämisen paikallisen sopimisen lisäämisen ohella suosituimpana vaihtoehtona Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Kysyttäessä minkä veron alentaminen auttaisi yrityksiä eniten, 71 prosenttia yrityksistä vastasi työn verotuksen alentamisen. Kyselyyn vastasi 1560 kauppakamarien jäsenyritystä.

Veneiden ostobuumi on hiljentynyt koronabuumin laannuttua ja korkojen noustua. Veneitä kuitenkin lasketaan vesille paljon, joten venepaikan varaaminen hyvissä ajoin helpottaa venekauden aloitusta. Veneisiin erikoistunut Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Ari Tirkkonen kertoo, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota venekaupoilla.

Tuoreesta kauppakamarien jäsenyritykselleen toteuttamasta talouskyselystä selviää, että jopa 84 prosenttia yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tulevalla hallituskaudella tärkeänä. Vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi työvoiman puutteen vaikuttavan yrityksen toimintaan. Haasteet kotimaisen työvoiman saatavuudessa ovat kasvattaneet työvoiman rekrytoimista ulkomailta ja neljännes yrityksistä on harkinnut rekrytointia tai rekrytoinut työvoimaa ulkomailta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi painottaa, että Suomi on vietävä pohjoismaiselle työn linjalle. Tuoreelta hallituspohjalta odotetaan vahvaa aloitusta julkisen talouden tasapainottamiseksi, työllisyyden ja tuottavuuskehityksen nostamiseksi sekä talouskasvun lisäämiseksi. Romakkaniemi pitää keskeisenä kilpailukykytekijänä työnteon kannattavuutta ja erittelee tärkeimmiksi keinoiksi yksinkertaisen ja työhön kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän, työn verotuksen alentamisen ja aktiivisen työperäisen maahanmuuton.

Työllisyyskehitys on yllättänyt jälleen kerran positiivisesti ja työllisyys porskuttaa edelleen ennätyskorkealla tasolla. Myös työttömyys on ollut alkuvuoden aikana laskussa. Työvoimavaltaisten palvelualojen elpyminen on ylläpitänyt työllisyyden hyvää virettä, vaikka ylikuumentunut työmarkkinatilanne on toistaiseksi tasaantunut. Ero naisten ja miesten työttömyysasteessa on kasvanut Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan jopa poikkeuksellisen korkeaksi.

Lakisääteinen ilmoituskanava puuttuu vielä noin viidesosalta 50 henkeä tai sen yli työllistävistä yrityksistä, selviää Keskuskauppakamarin tekemästä kyselystä. Edistystä on kuitenkin tapahtunut; kaksi vuotta sitten ilmoituskanava oli käytössä vasta noin puolella yrityksistä. EU-direktiiviin perustuva laki ilmoittajan suojelusta velvoittaa yrityksiä tarjoamaan ilmoituskanavan, jota kautta työntekijät voivat kertoa havaitsemistaan epäkohdista.

Keskuskauppakamari on selvittänyt, miten laajasti whistleblowing-ilmoituskanavat ovat suomalaisissa organisaatioissa käytössä ja millaisia onnistumisia tai haasteita kanavan käytössä on havaittu. Selvitys julkaistaan torstaina 20.4.2023 klo 8.30 ja median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan tilaisuutta.

Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailussa voiton vei Genelec. Brändi valmistaa Iisalmessa laadukkaita kaiutinjärjestelmiä. Valintaa perusteltiin muun muassa sillä, että brändin ainutlaatuisuuden ja uudistumisen voimana ovat tutkimus, innovaatio ja IPR sekä henkilöstön sitoutuneisuus. Genelec on kasvanut kansainvälisesti hyvin tunnetuksi brändiksi.

Vuositasolla inflaatio on hidastunut, mutta hintataso on noussut rajusti edelleen. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan inflaation taittumista ei kannata juhlia liikaa, sillä hidastumista selittää erityisesti bensiinin ja polttonesteiden halpeneminen suhteessa viime vuoteen, jolloin Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun. Inflaation laskusta huolimatta ollaan kaukana normaalitilanteesta ja kuukausitasolla hinnat voivat nousta edelleen.

Saksassa meneillään oleva teollisuuden transformaatio eli energiakriisistä johtuva energiamurros, panostukset vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen luovat suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille laajasti eri aloilla. Osavaltioiden ja kaupunkien uudistushankkeet luovat konkreettisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaisyrityksillä on erittäin hyvät edellytykset menestyä Saksassa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.