Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.

Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.

Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.

OTI-vuosiraportti 2022 kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on julkaistu. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportteihin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä ja niiden ehkäisemisestä. Vuonna 2022 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 henkilöä. Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkeaksi.

Uutinen | Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnissa käyttäytymistiedejäsenenä kymmenisen vuotta toiminut Sari Kukkamaa toivoo Suomeen Keski-Eurooppalaisen mallin mukaista liikennepsykologijärjestelmää. Mallissa ajokieltoon määrätty saa ajokorttinsa takaisin vasta lääketieteellis-psykologisen arvion perusteella, puoltavan lausunnon myötä.

Liikennevakuutuksesta korvattiin 89 959 vahinkoa vuonna 2022, mikä on noin 1 500 vahinkoa vähemmän kuin vuonna 2021. Liikennevahinkojen määrä laski kaikkiaan kaksi prosenttia. Erityisesti henkilövahingot vähenivät, ja vaikeasti vammautuneiden määrä oli ennätyksellisen alhainen. Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin julkaisemasta liikennevahinkotilastosta.

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Liikenneonnettomuuksien taustoja tutkinut Jaakko Nygård toivoo, että ajamisen automaatiosta löytyy ratkaisu onnettomuuksien vähentämiseen, sillä hänestä ihminen on suurin riski. Nygård toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien puheenjohtajana.

OTI-jalankulkuraportissa tarkastellaan vuosina 2017–2021 tapahtuneita tieliikenneonnettomuuksia, joissa kuoli 65 jalankulkijaa. Jalankulkijan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on taustalla usein havaintovirheitä ja liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä.

Juuri julkaistussa OTI-turvavyöraportissa tarkastellaan turvavyön käytön tai käyttämättömyyden vaikutusta kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien seurauksiin. Vuosina 2017–2021 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli yhteensä 198 turvavyötöntä henkilö- tai pakettiauton kuljettajaa ja matkustajaa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyö olisi voinut pelastaa heistä 114. Lisäksi kymmenet olisivat selvinneet turvavyötä käyttämällä lievemmillä vammoilla.

Tammi‒elokuun välillä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli ennakkotietojen mukaan tutkittavaksi yhteensä 116 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 123 henkilöä. Onnettomuuksia tapahtui kaikkiaan 13 vähemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla, ja menehtyneitä oli 17 vähemmän. Onnettomuudet vähenivät eniten henkilöauto-onnettomuuksien osalta.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa kuljettajan väsymys on vaikuttanut onnettomuuden syntymiseen, tapahtuu eniten kesäisin. Puolet näistä onnettomuuksista tapahtuu päivänvalon aikaan. Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kymmenen vuoden aikana 2012–2021 kuljettajan väsymyksen arvioidaan olleen vaikuttavana tekijänä joka viidennessä onnettomuudessa. Yli kolmannes (37 %) väsyneenä onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli päihtyneitä.

Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla 2012–2021 taajamissa tapahtui yhteensä 445 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Tämä vastaa noin viidennestä kaikista ajanjakson kuolonkolareista. Luvuista on suljettu pois sairaskohtaukset.

Vuosina 2017–2021 tieliikenteessä tapahtui 283 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien lisäksi menehtyneiden joukossa oli 20 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, kuusi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 43 päihtyneen kyydissä matkustanutta. Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamat kuolemaan johtaneet yhteenajot ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana.

Joka kymmenes kuolemaan johtanut onnettomuus liikenteessä on pyöräilyonnettomuus. Tutkijalautakunnat ovat tunnistaneet erilaisia keinoja, joilla pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa. Lautakunnat painottavat turvallisen liikkumisympäristön tärkeyttä sekä valistusta kaikille liikenteessä liikkujille. Lisäksi lautakunnat ehdottavat, että pyöräilylle asetetaan promilleraja tankojuopumuksen kitkemiseksi.

Vuosittain liikenteessä kuolee keskimäärin 5–10 alle 15-vuotiasta lasta. Suuri osa onnettomuuksista olisi estettävissä aikuisten toimintatapoja ja liikennekäyttäytymistä parantamalla. Lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä liikenneympäristöön tehtävillä muutoksilla ja kehittämällä ajoneuvotekniikkaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 tapahtui 188 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Tutkittujen onnettomuuksien määrä jäi ensi kertaa alle kahdensadan 2000-luvulla. Tätä ennen alhaisin onnettomuusmäärä oli 211 onnettomuutta vuonna 2017.

Yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Kuolonkolarin aiheuttaneista alkoholirattijuopoista joka kolmannella on tilillään aiempia rattijuopumustuomioita. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät alkolukon käytön lisäämistä onnettomuuksien vähentämiseksi.

Joka toisessa vuoden 2021 kuolonkolareista löytyi taustalta ajoterveysriski, jolla oli vahva yhteys onnettomuuteen. Vajaalla 40 prosentilla onnettomuuskuljettajista ei ollut lainkaan diagnoosia sairaudesta, jonka katsotaan myötävaikuttaneen onnettomuuteen keskeisimmin. Merkittävimmät ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit, päihderiippuvuus ja muut mielenterveysongelmat.