Pellervon taloustutkimus PTT

Pellervon taloustutkimus julkistaa syksyn metsäalan ennusteensa webinaarissa torstaina 8. lokakuuta klo 10.00. Ennusteessa tarkastellaan metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden lähiaikojen näkymiä. Mikä vaikutus kansainvälisillä jännitteillä sekä konflikteilla on ja miten orastava Suomen talouskasvu näkyy metsäsektorilla?

Suomen talouskasvu tukee ruokasektorin kehitystä lähivuosina, mutta samalla lukuisat geopoliittiset- ja sääriskit varjostavat odotuksia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Energian ja lannoitteiden kallistuminen lisää kustannuksia koko ketjussa, minkä seurauksena ruoan hinnannousu alkaa voimistua ensi vuonna.

Työmarkkinoilla näkyy merkkejä käänteestä parempaan, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk. Työttömyyshuippu näyttäisi olevan nyt takana.

Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn maa- ja elintarviketalouden ennusteensa webinaarissa torstaina 24. syyskuuta klo 10. Ennusteessa tarkastellaan ruokasektorin lähivuosien näkymiä ja ruuan hintakehitystä.

Suomen talous yltää kohtalaiseen kasvuun tänä ja ensi vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n suhdanne-ennuste. Talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Kasvun jatkuvuus ei maailman kriisien keskellä ole kuitenkaan varmaa, ja myös vaisu kotimainen kysyntä vaimentaa odotuksia.

Suomen metsäpolitiikan kantavaksi tavoitteeksi tulee asettaa metsien kokonaishyödyn kasvu, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä tarkoittaa enemmän arvonlisää ja vientiä, vahvempaa maaseudun elinvoimaa, terveempiä ja kasvukykyisempiä metsiä, parempaa luonnon tilaa sekä uusia mahdollisuuksia metsänomistajille.

Suomen metsäpolitiikan kantavaksi tavoitteeksi tulee asettaa metsien kokonaishyödyn kasvu, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä tarkoittaa enemmän arvonlisää ja vientiä, vahvempaa maaseudun elinvoimaa, terveempiä ja kasvukykyisempiä metsiä, parempaa luonnon tilaa sekä uusia mahdollisuuksia metsänomistajille.

Seuraavalla hallituskaudella on vahvistettava kotimaisen ruokasektorin kilpailukykyä, kasvua sekä kansainvälistymistä, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä edellyttää maatalouspolitiikalta priorisointia ja uudistavaa otetta. Myös tuottajien neuvotteluasemaa on parannettava.

Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn kansantalouden ennusteensa webinaarissa torstaina 10. syyskuuta klo 10.00. Ennusteessa arvioimme Suomen tämän ja ensi vuoden talouskehitystä sekä muun muassa seuraavia ajankohtaisia kysymyksiä:

Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Tämän vuoksi julkisille tuille on vahvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Tukia maksetaan vuosittain noin 32 miljoonaa euroa, joista palautuu valtiolle suoraan erilaisina veroina liki kaksi kolmasosaa. Tuet myös lisäävät työllisyyttä.

Asuntomarkkinoilla ei näy vieläkään käänteen merkkejä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tuoreita tilastoja. Pitkään tutuksi tullut hintojen sahaus ja paikoin jopa laskeva suunta jatkuu, eikä kuluttajien vahvistunut luottamus vielä näy asunnonostoaikeissa.

Seuraavalla hallituksella on kriittisen tärkeä ja vaativa tehtävä sopeuttaa Suomen julkista taloutta niin, etteivät talouskasvu tai ihmisten hyvinvointi kärsi kohtuuttomasti. Pellervon taloustutkimus PTT muistuttaa politiikkasuosituksessaan, että niin menojen leikkauksia kuin verojen korotuksiakin tarvitaan, koska sopeutustarve on hyvin suuri. Eri toimien lopullinen vaikutus kuitenkin riippuu kokonaisuudesta.

Työllisyyden lasku on hidastunut, mutta vielä työmarkkinoilla ei ole näkyvissä selvää käännettä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.

Tervetuloa 7.9. klo 12.00 webinaariin, jossa julkaistaan Verokannustimet luonnonsuojeluun ja luonnonarvojen tuottamiseen -hankkeen loppuraportti. Hankkeessa selvitettiin, miten verotuksellisia ratkaisuja, kuten yritysten verokannustimia, voidaan hyödyntää luontokadon hillitsemisessä ja luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä.

Onnistuneet omistajanvaihdokset ovat tärkeitä maataloustuotannon jatkuvuudelle ja maaseudun elinvoimalle, mutta nykyiset politiikkatoimet eivät riittävästi ota huomioon vaihdoksen eri vaiheita. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin selvitys nostaa esiin tarpeen tarkastella omistajanvaihdospolitiikkaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan alalle tulo, hallittu luopuminen ja omaisuuden siirtyminen.

Kalevi Sorsa säätiön julkaisema arvio talousennusteista ja niiden tarkkuudesta on tärkeä puheenvuoro tärkeästä asiasta. Se ansaitsee kuitenkin muutaman täydentävän havainnon ja kommentin.

Asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään merkkejä nousukäänteestä, ja hintojen sahausliike jatkuu, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa. Työllisyyden heikko kehitys ei myöskään tue markkinoiden virkoamista.

Työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen synkältä, eikä korkea työttömyys hellitä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja. Talouden vire ei vielä riitä suunnan kääntämiseen.

Ruuan - elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien - osuus kotitalouksien kulutusmenoista on säilynyt viime vuosina yllättävän vakaana. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon (1) tuoreiden lukujen valossa ruokamenojen osuus kaikista kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 2025 oli 12,9 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on maltillinen ja perustuu ennakkotietoihin, mutta se poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa. 2020-luvulla kehitys on kääntynyt. Viime vuoden osuus oli korkein taso 2000-luvulla sitten vuoden 2009.

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että ihmisten arjen ilmastovalintoja voidaan tukea käyttäytymistieteellisin keinoin. Vaikutukset jäävät kuitenkin rajallisiksi, jos tuuppaukset eivät kytkeydy laajempiin ilmastotoimiin.