Pellervon taloustutkimus PTT

Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on pysynyt 2000-luvun mittaan yllättävänkin vakaana, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tänään julkaistussa blogissaan. Osuus pysyi viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla ja oli noin 12,7 prosenttia. Ruuan hinnan nousua on kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla.

Hintojen sahausliike jatkuu edelleen Suomen asuntomarkkinoilla, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastotietoja. Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo yli vuoden päivät.

Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttää olevan kääntymässä parempaan, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun uusia tilastotietoja. Myönteisiä merkkejä oli näkyvissä jo viime kuussa, ja sama kehitys on jatkunut.

Ruoantuotannon arvoketjut ovat muutoksessa, ja ratkaisuja niiden haasteisiin on haettava toimialakohtaisesti, suosittelevat Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin selvitykset. Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken ja ruokaviennin kasvattaminen kuitenkin hyödyttäisivät kaikkia ketjuja.

Miltä vaikuttavat Suomen maa- ja elintarviketalouden lähivuosien näkymät - lähteekö ruokavienti vetämään, miten kehittyvät maatalousyrittäjien markkinatuotot, elintarviketeollisuus ja ruuan hinta? Entä miten ennusteen arviot peilautuvat Pohjois-Savoon?

Asuntomarkkinoiden tilanne saattaa olla kirkastumassa, mutta kehitys on yhä hyvin haurasta, arvioi Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tilastoja.

Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ järjestävät 9.6. webinaarin, jossa tarkastellaan ruokaketjun rakenteita ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä neljässä tarjontaketjussa: maito, liha, vilja sekä vihannekset ja hedelmät.

Suomen työmarkkinoiden alamäki on mahdollisesti taittumassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastotietoja.

Julkiset ja yksityiset toimijat ovat viime vuosikymmenten aikana luoneet kattavat rakenteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä. Monimuotoisuutta tukevat toimet ovat vakiintuneet osaksi metsätaloutta, mihin ovat vaikuttaneet myös koulutus ja asenneilmapiirin muutos. Varsinkin viime vuosina yksityinen sektori on ottanut työssä yhä vahvempaa roolia, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.

Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT ovat tänään julkaisseet Metsämiesten Säätiön rahoituksella uuden verkkopalvelun metsien talouskäytön merkityksestä Suomessa. Sen avulla metsäalan toimijat, päättäjät, päätösvalmistelijat, opettajat ja kaikki metsäasioista kiinnostuneet voivat tarkastella metsien talouskäytön ja puuta jalostavan teollisuuden talous- ja työllisyysvaikutuksia eri puolilla maata. Palvelu nostaa esiin metsien tärkeän roolin aluetaloudelle helposti ja visuaalisesti.

Maatalouden rahoitus on muutoksessa lisääntyneen pankkisääntelyn ja tulevien vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maatalouden rahoituksen edellytyksiä pitäisi parantaa esimerkiksi luomalla yhtenäiset vastuullisuuskriteerit, parantamalla maatalousyrittäjien talousosaamista sekä hyödyntämällä kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa.

Pellervon taloustutkimus PTT ja Pro Luomu ry ryhtyvät edistämään luonnon monimuotoisuutta ja luomutuotantoa Järvi-Suomen alueella uudella tuuppaushankkeella. Sen kohteena ovat alueen maatalousyrittäjät, ruokapalvelut sekä tuuppausten käytöstä ympäristötyössä kiinnostuneet tahot.

Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ järjestävät 9.6. webinaarin, jossa tarkastellaan ruokaketjun rakenteita ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä neljässä tarjontaketjussa: maito, liha, vilja sekä vihannekset ja hedelmät.

Asuntomarkkinoiden nihkeä kehitys jatkui edelleen maaliskuussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastoja. Monet tekijät hidastavat yhä käänteen tuloa.

EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.

Niin pankkien kuin maatalouden toimintaympäristö on muutoksessa ja samaan aikaan sääntely lisääntyy. Millaisia vaikutuksia tällä on maatalouden rahoitusasemaan erityisesti pankkirahoituksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?

Metsiä omistavien kuolinpesien päätöksentekoa ja pesien purkamista tulisi edistää, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelunavaus. Keinoina voisivat toimia muun muassa omistajien erilaiset tavoitteet huomioivat palvelut sekä ristiriitatilanteiden käsittelyn tukeminen.

Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.

Työmarkkinoilla työllisyyden lasku taittui maaliskuussa, mutta työttömyys jatkaa yhä nopeaa kasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että kehitykseen vaikuttaa julkisen sektorin ja erityisesti sote-alan työllisyyden heikkeneminen.

Puun tarve kasvaa tänä ja ensi vuonna metsäteollisuudessa, mikä pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. Tämän vuoksi sekä hakkuumäärät että puun hinnat nousevat, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Kuitupuun hintakehitys kuitenkin tasaantuu uudessa markkinatasapainossa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot kohoavat uusiin ennätyslukemiin, selvästi yli kolmeen miljardiin euroon.