RAKLI ry

RAKLIn ja Kiinteistöliiton toteuttaman selvityksen mukaan kaavavaatimusten yhteisvaikutuksella on merkittävä asuntorakentamisen hintaan vaikuttava tekijä. Suurin kustannuksia lisäävä tekijä on autopaikkavaatimus. Myös yhteis- ja liiketiloilla sekä pyöräpaikkavaatimuksilla voi olla huomattava kustannusvaikutus. Selvityksessä kustannusvaikutukset on laskettu käyttäen neljää kaavaesimerkkiä, joista kolme sijaitsee Helsingissä ja yksi Turussa.

Koronakriiisi näkyy Jyväskylän ja koko Suomen kiinteistömarkkinoilla kaupankäynnin hiljenemisenä, sijoittajien valikoivuuden lisääntymisenä sekä toimitilakysynnän epävarmuuden kasvuna. Jyväskylän seudun kiinteistökauppojen määrä putosi vuonna 2020, ja toimitilojen vajaakäyttö kasvoi uudisrakentamisen ja markkinatilanteen heikkenemisen myötä. Myös asuntojen vuokrat ja käyttöasteet notkahtivat, kun tarjonta kasvoi ja korona heikensi kysyntää.

Millaisia vaatimuksia tonteille ja rakennuksille asetetaan kaavoituksen yhteydessä ja millaiset kustannukset näistä rakennuttajalle muodostuu? RAKLI ja Kiinteistöliitto selvittivät kaavoituksen kustannusvaikutuksia ja tulokset julkaistaan 3.3. klo 9.00–10.30.

RAKLIn teettämän kiinteistön omistamisen veroselvityksen mukaan kiinteistön omistamisen verorasitus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa ylläpitoon sisältyvät verot ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Kiinteistövero, joka on kiinteistön omistamisen suurin kuluerä, on noussut asuinkerrostaloissa Helsingissä ja Tampereella yli 2,5-kertaiseksi 2000-luvun aikana.

RAKLIn yhdyskunta ja infra -johtoryhmä on huolissaan siitä, että käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on ajautunut kauaksi alkuperäisistä tavoitteistaan. Uudistuksen käynnistyttyä kaksi vuotta sitten tavoitteena oli ajantasaistaa ja yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää sekä vähentää kaavatasoja. Nyt uudistus on etenemässä täysin päinvastaiseen suuntaan. RAKLIn johtoryhmä kysyykin, onko kunnianhimo kadonnut ja lakivalmistelu siirtynyt vain paikkailemaan sekä täydentämään vanhaa?

RAKLIn toteuttaman kyselyn mukaan toimistotilojen käyttäjät ja tilojen vuokranantajat odottavat koronatilanteen rauhoittumista ja paluuta uuteen toimistoelämään. Yritykset uskovat, että jatkossa etätyön määrä kasvaa ja toimiston tilat muuttuvat yhteisöllisimmiksi. Epävarmuus tulevaisuudesta kasvattaa joustavien vuokrasopimusten suosiota.

Lausuntokierroksella oleva EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan liittyvä lakiehdotus uhkaa suomalaisten kiinteistönomistajien kykyä vastata ilmastonmuutoksen torjunnan haasteisiin.

Rakentamisen määrä Suomessa kasvaa vuonna 2020. Kehitys on poikkeava muista suurista elinkeinosektoreista ja harvinaista myös kansainvälisesti. Pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinat ovat pysyneet vilkkaana kuluvana vuonna. Tällä on ollut keskeinen merkitys Suomen rakentamisen hyvälle kehitykselle. Ensi vuonna pääkaupunkiseudun rakentamisen ennakoidaan pysyvän ennallaan, vaikka koko Suomessa rakentaminen vähenee selvästi. Kiinteistökauppamarkkinoilla on näkyvissä pientä piristymistä. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti asunnot, yhteiskuntakiinteistöt, logistiikka ja prime-toimistot.

Koronapandemia muutti rajusti suomalaisten työympäristöjä, kun toimistoelämä vaihtui nopeasti etätöihin. Kaikissa yrityksissä etätyön mahdollistamaan työkulttuurin ja -tapojen muutokseen ei ole vielä lähdetty. Vastaavasti edelläkävijäorganisaatiot ovat kehittäneet työtapojaan jo vuosikymmenen ajan.

Asumiskeskustelu on usein vastakkainasettelua ja syyllisten etsintää. Tänä syksynä syyttävä sormi on osoittanut sijoittajiin ja rakennuttajiin. Heidän väitetään tekevän pieniä ja toimimattomia asuntoja, joissa asutaan vain pakosta. Avuksi huudetaan sääntelyä, rakentamisen laatujärjestelmiä sekä ARA-tuotannon lisäämistä kohtuuhintaisuuden takuuksi. Nyt keskusteluun on nostettu jonkin asteisen vuokrasääntelyn palauttaminen, mikä olisi asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta tuhoisaa. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn johtaja Aija Tasa tyrmää ehdotuksen vuokrasääntelystä.

Vuoden työympäristöteko 2020 –kilpailun voitto meni Solitan ja Fyran työympäristökonseptille, jonka käyttäjälähtöisyys ja joustavuus herätti tuomariston huomion. Toiselle ja kolmannelle sijalle ylsivät Säterinportin toimistokampus ja Keskon K-kampus. Kilpailu palkitsee yrityksiä työympäristöjen innovatiivisesta kehittämisestä.

Rakennetussa ympäristössä toteutettavilla ilmastoteoilla on suora ja merkittävä vaikutus päästöjen vähentämiseen. Suomessa rakennettu ympäristö tuottaa lähes 40 prosenttia päästöistä, 50 prosenttia jätteistä ja vastaa 40 prosenttia energiankulutuksesta.

Vuokra-asuntomarkkinoiden kehitys jatkuu vahvana koronan synkentämistä talousnäkymistä huolimatta. Sijoittajien halukkuus investoida vuokra-asuntoihin on vahva, ja rakennuskustannusten odotetaan helpottavan, kun rakentaminen muilla sektoreilla hiljenee. Tonttien saatavuuden ohella rahoituksen saatavuus on nyt nousemassa yhdeksi asuntorakentamisen pullonkaulaksi. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan korona siirtää vuokra-asuntokysynnän painopistettä suurempiin asuntoihin ja hintatasoltaan matalammille alueille.

RAKLIn vähähiilisyys tiekartan tulokset osoittavat, että resurssi- ja tilatehokkuuden sekä kiertotalouden toimilla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Näiden lisäksi päästöjä voidaan vähentää teknisten ratkaisujen valinnoilla ja pienentämällä rakennusmateriaalien päästöjä.

Puurakentamisesta puhutaan paljon, mutta sen suosio ei näy luvuissa. Vuonna 2019 rakennetuista julkishallinnon opetustiloista 20 prosenttia oli puurakenteisia ja asuinkerrostaloista alle 15 prosenttia. Puun markkinaosuus asuinkerrostaloissa vuosina 2010-2019 oli alle 6 prosenttia. Betonirakentamisen määristä puurakentaminen on vielä tällä hetkellä kaukana.

Kiinteistömarkkinoilla koronakriisin vaikutukset ovat näkyneet välittömästi, kun monien toimitilojen vuokralaisten liiketoiminta on vaikeutunut ja tuonut vaikeuksia vuokranmaksuun. Vaikutukset rakennusmarkkinoille jäävät hyvän tilauskannan takia kuluvana vuonna vähäisiksi useimpiin muihin elinkeinoihin verrattuna. Jos rajoituksia joudutaan kiristämään uudelleen ja talouden ja työttömyyden uhkaskenaariot alkavat toteutua, vaikutukset kiinteistö- ja rakentamismarkkinoihin ovat suuret.

Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI on laatinut ehdotuksen elvytystoimenpiteistä koronakriisin vaikutusten minimoimiseksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. Ehdotus käsittää toimia, joilla torjutaan Suomen taloutta vajoamasta taantumaan sekä tuetaan talouden kantokykyä ja kasvua.

Neljä arvostettua kiinteistöalan yritystä CBRE, JLL, Cushman & Wakefield ja KTI Kiinteistötieto ovat perustaneet Helsinki Research Forum -tutkimusryhmän, jonka tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoista julkaistavan markkinatiedon laatua.

Suurten kaupunkien vahva asuntokysyntä tukee edelleen vuokra-asuntojen rakentamista ja vuokrien nousua. Vuokra-asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden kasvuodotukset ovat kuitenkin nyt monilta osin heikentyneet viime syksyyn verrattuna. Vuokrien nousun uskotaan jatkuvan etenkin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, joskin osin loivempana kuin muutamana viime vuonna.

Vuoden 2019 rakennuttajaksi on valittu Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Ilmarinen on kiinteistö- ja rakentamisalan vastuullisuuden edelläkävijä yhdistäen aktiivisen alan kehittämisen tehokkaaseen rakennuttamisen prosessiin. Lisäksi Ilmarinen luo uusia elinympäristöjä rakennuttamalla monipuolisesti erilaisia kiinteistökohteita. Vuoden rakennuttajan rakennuttamistoiminnasta vastaa kokenut ja kehitysmyönteisesti alan eteenpäin viemiseen suhtautuva henkilöstö, joka myös viestii tekemisistään.