Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.

Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Nykyinen epävarma investointiympäristö, kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset sekä vajaakäyttöisen liike- ja toimistotilan lisääntyminen korostavat kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn tarvetta. Elinvoimaisen keskustan rakennuspalikoina nähdään yksityisen ja julkisen sektorin hankeyhteistyö, määrätietoinen keskustakehittämisen organisointi ja sääntelyn keventäminen. Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta rahastomallilla loisi puolestaan liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen. Ratkaisuja kaupunkikeskustojen elinvoiman kasvattamiseksi pohdittiin Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin toteuttamassa klinikassa.

Rakentamisen ja kiinteistöalan kehitys on alkuvuonna 2023 ollut heikkoa. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi nopeasti nollakorkoaikana, mutta vastaavasti vähenee voimakkaasti kuluvana vuonna. Suurin pudotus on asuntorakentamisessa, mutta vähenemistä tapahtuu hieman myös toimitilojen rakentamisessa. Rakennuskustannusten nousu hidastui voimakkaasti huhtikuussa ja tarjousaktiivisuus on kasvanut merkittävästi. Näin kertoo Raklin pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden suhdannetiedote.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n jäsenkyselyn mukaan yhä useampi rakennuttaja ja kiinteistönomistaja panostaa digitaalisuuteen ja uskoo niihin liittyvien investointien lisääntyvän tulevaisuudessa. Digitaalisuus nähdään alalla työvälineenä strategian toteuttamisessa. Alalla on tahtoa kehittää digitaalisia työkaluja yhteishankkeina.

Rauhallinen sekä turvallinen asuntoyhteisö on kaikkien asukkaiden oikeus, ja kotirauha kuuluu kaikille. Tällä hetkellä tämä ei kuitenkaan toteudu, vaan häiriöitä ilmenee ympäri Suomen. Onkin kohtuutonta, että esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävällä tavalla asumisrauhaa. Jotta vuokranantaja ja asunto-osakeyhtiö voivat reagoida asumisen häiriötilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti, heillä tulisi olla mahdollisuus saada poliisilta olennaiset tiedot asuntoon kohdistuneista hälytystehtävistä esimerkiksi häätöoikeudenkäyntejä varten.

Asuntorakentamisen aloitukset laskivat Oulussa vuonna 2022 edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Toimistojen ja tuotannollisten kiinteistöjen rakentamisvolyymit ovat sen sijaan pysyneet korkeina. Kaupankäynti oli aktiivista etenkin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, ja Oulun seudun kiinteistökauppojen vuosivolyymi ylsi ennätykselliseen 560 miljoonaan euroon. Kaupankäynti on kuitenkin hiljentynyt selvästi ja tuottovaatimusten nousu laskee kiinteistöjen markkina-arvoja. Sekä toimistojen että asuntojen käyttöasteet ovat Oulussa korkeampia kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa.

Turku oli Suomen suurista kaupungeista ainoa, jossa asuntorakentamisen aloitukset kasvoivat vuonna 2022. Myös kiinteistökauppamarkkinat olivat aktiiviset ja Turun seudun kiinteistökauppavolyymi nousi ennätystasolle vuonna 2022. Kaupankäynti hidastui kuitenkin loppuvuodesta ja sekä kauppojen että rakentamisen volyymien arvioidaan laskevan selvästi vuonna 2023. Asunnoissa ja vetovoimaisimmilla toimitilojen osamarkkinoilla vuokrien odotetaan inflaation siivittäminä nousevan, mutta toimistojen ja etenkin liiketilojen vajaakäytön ennakoidaan kasvavan Turussa.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Maaliskuun lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 528 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 12,6 prosenttia.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta jatkaa toistaiseksi kasvuaan vuoden 2022 alkupuoliskon suuren aloitusmäärän siivittämänä. Epävarma tilanne on kuitenkin painanut vuokra-asuntotarjonnan kasvunäkymät matalimmilleen kymmeneen vuoteen. Kaikkien vapaarahoitteisiin asuntoihin sijoittavien ammattisijoittajaryhmien investointihalut arvioidaan nyt selkeästi matalammiksi kuin moniin vuosiin. Vuokrien nousuodotukset ovat kuitenkin vahvistuneet viime syksystä lähes kaikissa suurissa kaupungeissa.

Korjausrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta kasvaa koko ajan. Korjausrakentamisen tilaajien, ammattimaisten kiinteistönomistajien, rakennuttajien ja rakentajien avuksi on julkaistu uusi työkalu, korjausrakentamisen ajoitusmalli. Mallin avulla voidaan arvioida eri korjaustoimenpiteiden laajuutta hyödyntäen rakennustöiden kestoa. Samankaltainen työkalu on käytössä jo uudisrakentamisen hankkeissa.

Asuntorakentamisen volyymit ovat laskussa koko maassa, mutta Tampereen seudulla uusia asuntohankkeita käynnistyi edelleen runsaasti vuonna 2022. Toimistojen ja liiketilojen rakentaminen oli puolestaan melko vähäistä. Vahvan kysynnän myötä asuntovuokrien nousu oli viime vuonna Tampereella voimakkaampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Taloustilanteen epävarmuus ja korkojen nousu heijastuvat kiinteistösijoitusmarkkinoille, ja tuottovaatimukset ovat Tampereen seudullakin kääntyneet nousuun.

Euroopan parlamentti äänesti tänään 14.3. rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Parlamentin jäsenistä 343 äänesti puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on pettynyt lopputulokseen, mutta asian käsittely jatkuu vielä kolmikantaneuvotteluissa.

Taloustilanteen epävarmuus ja korkojen nousu heijastuvat kiinteistösijoitusmarkkinoille koko Suomessa. Jyväskylän kiinteistökauppamarkkinat olivat kuitenkin kohtalaisen vilkkaat vielä vuonna 2022, sillä merkittäviä kiinteistökauppoja tehtiin noin 340 miljoonalla eurolla. Rakentamisen volyymit ovat laskeneet, ja asuntoaloitusten määrä Jyväskylässä jäi vuonna 2022 matalimmaksi sitten vuoden 2008. Keskusta-alueella toimistojen vuokrien odotetaan nousevan, mutta liiketilavuokrien jatkavan laskuaan. Asuntojen vuokrat kääntyivät Jyväskylässä muutaman vuoden nollakehityksen jälkeen nousuun vuonna 2022. Tuotannollisten tilojen näkymät ovat muita toimitilakiinteistösektoreita positiivisempia.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli on yhdessä Kaupan liiton, Kuntaliiton, MaRan, Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Omakotiliiton kanssa pyytänyt suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä vaikuttamaan siihen, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistamista koskeva esitys muuttuisi parlamentin käsittelyssä. Energiatehokkuusdirektiivin toteutuminen Euroopan parlamentin vastuuvaliokunnan ITREn esittämässä muodossa olisi erittäin kallis, toteuttamisaikataulultaan epärealistinen ja vaikuttavuudeltaan heikko.

Eduskunta on hyväksynyt uuden rakentamislain keskiviikkona 1.3.2023. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Mittavaa lakikokonaisuutta on valmisteltu useiden vuosien ajan. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan lain käytännön vaikutukset jäävät nähtäviksi, sillä valmistelun aikana ei ole toteutettu riittävää vaikutustenarviointia. Rakli näkee hyvänä, että ympäristövaliokunta on korostanut alan ottamista tiiviisti mukaan lakiin liittyvien asetusten valmisteluun.

Kaupunkien keskusta-alueilla on nyt näytön paikka. Ydinkeskustat hiljenivät pandemian aikana, ja monessa kaupungissa pohditaan keinoja nostaa keskusta-alueet uuteen kukoistukseen. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli ry uskoo, että keskustojen elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa aktiivisella kehittämisellä ja investointeja mahdollistamalla.