Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 - palautekeskustelu Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 17.12.2018 Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvastaava Timo Harakka Muutokset puhuttaessa mahdollisia Arvoisa puhemies, Kaikki me täällä iloitsemme talouskasvusta, johon Suomi on vihdoin päässyt mukaan. On myös erinomaista, että joidenkin tulojen aikaistuttua tämän vuoden viimeistä velkaerää ei tarvinnut nostaa. Sotaveteraaneja ja heidän läheisiään varmaan kyllä ihmetyttää, että jos on varaa maksaa velkaa pois, niin miksi Sipilän hallitus leikkaa rintamalisää? Sosialidemokraatit toivoisivat hallitukselta sen verran joulumieltä, että tehdään tarvittavat lakimuutokset, eikä leikata niiltä miehiltä ja naisilta, jotka ovat itsenäisyytemme turvanneet. Arvoisa puhemies, Talouskasvu hidastuu jo nyt, ilmenee valtiovarainministeriön tänään julkaisemista tiedoista. Huippu oli 2017. Siksi huoli nousee esiin: hetken meni hyvin – entä huomenna? Ja jo tässä keltaisessa kirjassa ennustett

Huoli hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista opiskelijoiden ja opettajien arkeen sai kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) esittämään marraskuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen opettajien työhyvinvoinnin turvaamisesta ja aikuispedagogiikan kehittämisestä. Aikuisopettajien liitto AKOL ry:n jäsenistölleen tekemässä tutkimuksessa puolet kyselyyn vastanneista opettajista oli huolissaan työssä jaksamisesta.

Eduskunta käsitteli torstaina lakiuudistusta lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) nosti keskustelussa esille lakiuudistuksen tuomat parannukset lapselle, mutta myös perhepalveluiden puutteen erotilanteissa. Lakimuutoksella on haluttu erityisesti korostaa molempien vanhempien merkitystä lapselle eron jälkeen ja velvoittaa vanhempia huolehtimaan lapsen edun toteutumisesta.

Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari ja kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään mietintönsä tiedustelun valvonnasta. Kari ja Kantola pitävät arvokkaana, että hallituksen alkuperäisessä lakiehdotuksessa ja puhemiesneuvoston ehdotuksessa olleet kipupisteet on kyetty ratkomaan yhdessä parlamentaarisesti yli perinteisen hallitus-oppositio-rajan.

Valtioneuvoston selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.12.2018 kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisa puhemies, Suomi ja maailma elävät suuren ja nopean muutoksen keskellä. Teknologinen kehitys ja tekoäly leikkaavat läpi yhteiskunnan ja muuttaa niin pankki-ja vakuutussektoria kuin kaupankäyntiä. Tähän liittyy myös tiedon määrän kasvu, sen hallitseminen ja hyödyntäminen. Lääkäriliitto selvitti terveydenhuollon alan ammattilaisten näkemyksiä tekoälyyn liittyen. Suurin osa tunsi tekoälyn käsitteenä ja tiesi esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Esteeksi tekoälyn hyödyntämiselle nähtiin kustannukset, osaamisen puute ja sen pelättiin aiheuttavan virhediagnooseja. Tulevaisuudessa tekoälyn kuitenkin odotetaan tuovan helpotusta hoitopäätösten tekoon, nopeuttavan hoitoprosesseja, pelastavan terveydenhuollon ammattilaiset rutiinitöiltä ja vapauttavan aikaa potilaan kohtaamiselle. T

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johtama parlamentaarinen työryhmä on julkistanut ehdotuksensa 12-vuotiseksi valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi. Ehdotus tullaan antamaan eduskunnalle selontekona vielä tällä hallituskaudella.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on tyytyväinen hallituksen tänään antamasta lakiesityksestä koskien kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereitä. Sairaanhoitopiirit voisivat järjestää leikkaustoimintaa myös toimintayksikössä, jossa ei ole kuntalaisille avointa ympärivuorokautista yhteispäivystystä, jos asiasta on sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa ja yksikkö täyttää kiireettömiä leikkauksia ja toimenpiteitä koskevat vaatimukset.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Korjattu ensimmäisen sitaatin vuosiluku, esityksen voimaantulo vuoden 2021 alusta. *** Eduskunta päätti viime vuonna hallituspuolueiden äänin sallia suomalaisille ulkomaisten hallintarekisterien käytön pörssiosakkeiden hallinnassa. Eduskunta kuitenkin velvoitti kahdella lausumalla paikkaamaan heikentynyttä omistusten julkisuutta ja valvontaa. Ensimmäistä lausumaa koskeva hallituksen esitys ulkomaisten osingonsaajien tunnistamisesta saapui tänään eduskunnan lähetekeskusteluun. ”Hallitus on vitkutellut esityksissään puolitoista vuotta, vaikka tänään annetusta esityksestä oli luonnos valmiina jo vuoden 2017 kesäkuussa. Nyt annettu esitys olisi voimassa vasta vuoden 2021 alusta. Näin on menetetty kaksi vuotta ja jopa kymmenien miljoonien eurojen verotuotot”, pahoittelee SDP eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka. Omistusten piilottelun mahdollistava hallintarekisteröinti ei edennyt Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen valtiovarainministerikausilla. Sipilän hallitus ajoi asiaa heti

Eduskunta päätti viime vuonna hallituspuolueiden äänin sallia suomalaisille ulkomaisten hallintarekisterien käytön pörssiosakkeiden hallinnassa. Eduskunta kuitenkin velvoitti kahdella lausumalla paikkaamaan heikentynyttä omistusten julkisuutta ja valvontaa. Ensimmäistä lausumaa koskeva hallituksen esitys ulkomaisten osingonsaajien tunnistamisesta saapui tänään eduskunnan lähetekeskusteluun. ”Hallitus on vitkutellut esityksissään puolitoista vuotta, vaikka tänään annetusta esityksestä oli luonnos valmiina jo vuoden 2017 kesäkuussa. Nyt annettu esitys olisi voimassa vasta vuoden 2020 alusta. Näin on menetetty kaksi vuotta ja jopa kymmenien miljoonien eurojen verotuotot”, pahoittelee SDP eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka. Omistusten piilottelun mahdollistava hallintarekisteröinti ei edennyt Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen valtiovarainministerikausilla. Sipilän hallitus ajoi asiaa heti ensimetreillä. Syksyllä 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) väitti virhee

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen ja Tarja Filatov esittivät tänään irtisanomislain hylkäystä sekä lyhennystä työttömyysturvalain 90 päivän karenssiin ja vaativat koko työttömyysturvan saantiehtojen ja karenssien uudistamista, Vastalauseeseen yhtyivät myös vasemmiston Anna Kontula, vihreiden Heli Järvinen ja RKP:n Veronica Rehn-Kivi. – Hallituksen esitys ei todistettavasti paranna työllisyyttä. Asiantuntijalausuntojen mukaan irtisanomisen helpottamisella ei ole merkittävää vaikutusta yritysten haluun tai kykyyn palkata uusia henkilöitä, sanovat kansanedustajat vastalauseessa. – Laki on sekava ja epäselvä ja siksi se tuo epävarmuutta työmarkkinoille pitkäksi aikaa. Lain soveltamista joudutaan hakemaan oikeusistuinten ratkaisujen kautta ja tilanteen selkeytyminen voi viedä jopa 4-5 vuotta, sanoo vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Mäkisalo-Ropponen. – Lain vaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti ja esimerkiksi sukupuolivaik

Varapuhemies Tuula Haatainen muistutti kansainvälisen ihmisoikeuspäivän puheessaan, että ihmisoikeudet eivät ole kaupan. Ei voi olla niin, että yhteinen vastuun kantaminen loppuu silloin kun vaikeudet alkavat.

Kansanedustaja Pilvi Torsti toivoo, että Suomi ottaa jatkossa entistä vahvemman roolin kansainvälisessä koulutuksen kehittämistyössä. Muun muassa Jenni Haukio nosti itsenäisyyspäivän haastattelussa koulutuksen ykkösteemaksi, josta Suomeen tulevat vieraat ovat kiinnostuneita. “Suomen täytyy ottaa isompi koulutuksen kehittäjänä. Maailmassa puhutaan koulutuskriisistä ja neljästä teollisesta vallankumouksesta, josta selvitään osaamisella. Kaikkialla kysytään, mitä koulutusmaana tunnettu Suomi tekee”, kansanedustaja Pilvi Torsti toteaa. “Koulutus on tehokkain tapa muuttaa maailmaa. Lukutaito ja lasten ja naisten koulutus on tunnistettu tärkeinä panoksina pitkään. Nyt näkökulma on syytä laajentaa”, Torsti jatkaa. Torstin mukaan Suomen tarina kiinnostaa, koska nousimme sodan jälkeisinä vuosikymmeninä köyhästä maaseutu-vetoisesta maasta maailman johtavien yhteiskuntien joukkoon. Moni kasvava ja kehittyvä valtio ja suurkaupunki tavoittelee nyt samaa kuin Suomi maailmansotien jälkeen. “Meillä on

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittämistä asetettavaksi laissa rangaistaviksi teoiksi. Tänäkin vuonna itsenäisyyspäivän viettoa varjostivat Helsingin kaduilla kansallissosialistiset mielenilmaukset, joissa nähtiin hakaristilippuja. Räsänen painottaa, että tällaiselle toiminnalle ei pidä olla sijaa Suomessa.

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) puhui Rauman sankarihaudoilla 6.12. sota-ajan muistoista ja kiitollisuudesta itsenäisyyden puolesta taistelleille. Salonen toteaa sotien jälkeisten vuosien määrittäneen pitkälti sen, mitä suomalainen yhteiskunta nykyään on. Suomen nousu Euroopan ja jopa maailman vahvimpien joukkoon ei olisi mahdollista ilman jokaisen suomalaisen panosta. Salonen korostaa yhteenkuuluvuuden arvoa. - Pienen kansankunnan on oltava yhtenäinen ollakseen suuri. Sen on oltava tasa-arvoinen luodakseen yhteenkuuluvuutta, hajottamisen sijaan. Sen on uskottava sivistykseen ja oikeudenmukaisuuteen, pärjätäkseen muutoksissa. Suomen on oltava vahva omassa uskossaan ja arvoissaan, ja johdettava niiden avulla maailmaa. Vahvuutemme ei ole vieläkään fyysinen ylivoima, vaan henkinen ylivoima. Salonen katsoo suomalaisen sisun merkityksen olleen suuri sekä sotien aikana, että sotien jälkeisenä aikana yhteiskunnan jälleenrakentamisen kannalta. - Suomalainen sisu on yhdistelmä pitkäjänte

SDP:n lakivaliokunnan kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta, Suna Kymäläinen ja Ilmari Nurminen ovat tyytyväisiä, että valiokunta antoi yksimielisen mietinnön hallituksen esityksestä lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamiseksi. Hallituksen esitys on askel eteenpäin suhteessa nykylainsäädäntöön, mutta samalla lainsäädäntöön jää vielä puutteita, edustajat toteavat.

Tiistaina 4.12 eduskunnan täysistunto käsitteli hallituksen esitystä koskien valtion kokonaisturvallisuuden parantamisesta alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt lakiehdotuksen sotilasvammalain muuttamisesta niin, että se turvaisi valtion kustantaman hoidon entistä useammalle.

Työn murros voi olla mahdollisuus, mutta myös riski siihen, etteivät kaikki pysy mukana. Nuorten ikäluokkien supistuessa työelämä joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta palkkojen ohella työelämän laadulla ja mielenkiinnolla – turvallisuuden tunteesta tulevaisuuteen. Työelämän laatuun ja koulutukseen panostavat sekä perheystävälliset työyhteisöt pärjäävät työvoiman saatavuudessa.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti tänään kirjallisen kysymyksen sosiaaliturva- ja eläkemaksujen kiertämisestä.