Kehysriihen kyyti oli kylmää ja hallituksen tekemät arvovalinnat selviä. Kärsimään joutuvat myös opiskelijat. ─ Hallitus perusteli kehysriihitoimia Suomelle kasvua tuovina, mutta oikea kasvun tie olisi ollut tukea ja auttaa opiskelijoita sekä luoda mahdollisuuksia valmistua ajoissa ja ilman merkittävää opiskeluiden aikaista uupumista. Nyt toimittiin päinvastoin, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Opiskelijoiden toimeentuloon ollaan tekemässä iso leikkaus siirtämällä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisälle - takaisin menneisyyteen. Muutos laskee opiskelijoiden tuloja varsinkin sen vuoksi, ettei asumislisää todennäköisesti saa kesäisin. ─ Ennestään opintojen ja toimeentulohuolien kuormittamien opiskelijoiden arkeen ollaan tuomassa lisää ahdistuksen aiheita, kun toimeentulon määrittää se, saako kesätöitä vai joutuuko perustoimeentulotuen varaan. Työskentely opintojen ohella Mäyrälä huomauttaa, että työskentely ei ole lainkaan

Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi

Hallitus istuu parhaillaan kehysriihessä, jossa on ilmoitettu tavoiteltavan jopa kolmen miljardin lisäsäästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi. STTK:n hallituksen mielestä monet etukäteen julkisuudessa esiin nousseet toimenpide-ehdotukset kuulostavat käsittämättömiltä. - Esimerkiksi vasta hetken aikaa toimineilta hyvinvointialueilta pitäisi löytää merkittäviä säästöjä tilanteessa, jossa ne kaikki eivät tälläkään hetkellä pysty palvelemaan ja auttamaan kansalaisia edes välttämättömissä ja kiireellisissä tarpeissa. Miten säästöjä tekemällä kyettäisiin parempaan palveluun, puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Eläkkeisiin on ennakkoon kaavailtu leikkauksia muodossa tai toisessa. Asia tuntuu aiheuttavan eripuraa hallituksen sisällä, kun toinen pääpuolue on valmis saksimaan eläkkeistä ja toinen ei. STTK:n hallitus varoittaa tekemästä mitään työeläkejärjestelmää koskevia uusia päätöksiä, sillä silloin vaikeutettaisiin parhaillaan eläkeuudistusta valmistelevaa kolmikantaista työtä. -

Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa. - Opintolainan kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen voivat viivästyä vuosia, kun suuri opintolaina ja taloudellinen epävarmuus painavat päälle, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Nykyinen hallitus tekee mittavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon jäädyttämällä muun muassa opintorahan ja asumistuen indeksikorotukset sekä leikkaamalla asumistuesta. Leikkauksia kompensoidaan nostamalla elokuusta a

STTK:n hallitus peräänkuuluttaa huhtikuun kehysriihestä työelämää ja tuottavuutta kehittäviä päätöksiä.

Hallitusohjelmassa on useita sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavia kirjauksia, joiden yhteisvaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena. STTK:n mielestä on varmistettava, että naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen huomioidaan jo asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Muuten vaara on, että otetaan yksi askel eteenpäin, mutta kaksi taakse. Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä STTK kiinnittää huomion raskaus- ja perhevapaasyrjintään, joka on työelämässä tiedossa oleva, laajasti tunnistettu ongelma. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää on kitkettävä nykyistä tehokkaammin. Nykyisen hallitusohjelman ongelmallisimmat kirjaukset asiassa liittyvät STTK:n mielestä määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin. ─ Työsopimuslain nykyistä työsuhdeturvaan ja määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin liittyvää sääntelyä ei saa heikentää. Hallituksen kaavailema mahdollisuus tehdä työsopimus määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuoden ajaksi lisäisi väistämättä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

Ensi viikolla on ilmoitettu alkavaksi useiden ammattiliittojen kaksi viikkoa kestävät poliittiset työtaistelut. Myös niitä tukevista lakoista on annettu ilmoituksia. Lakkoja on edeltänyt joukko lyhyempiä työtaisteluita, STTK:n marraskuinen Kohtuus kaikessa -mielenilmaus ja helmikuussa Senaatintorilla järjestetty SAK:n ja STTK:n yhteinen Stop Nyt -mielenilmaus. ─ Ammattiyhdistysliike ei ole mielenilmauksilla ja lakoilla pyytänyt kuuta taivaalta. Se on halunnut aidon neuvottelupöydän, jossa eri osapuolien tavoitteita sovitetaan yhteen ja jossa lopputulos normaalisti on kompromissi, joka ei täysin tyydytä ketään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Tähän asti kolmikantaiset lainsäädännön valmistelut ovat kuitenkin Palolan mukaan olleet teatteria, jossa keinot hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on annettu valmiiksi työryhmille. ─ Aidolle neuvottelutoiminnalle ei ole ollut sijaa. Hallituksen toimintatapa on Palolan mielestä outo siksikin, että hallitusohjelman työlainsäädännön

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä. Tukimalli hyödyntäisi aikuiskoulutustuen toimivia elementtejä, kuten työn ja opintojen yhdistämiseen tarkoitettua soviteltua tukea. Vertailun vuoksi esimerkiksi opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun. Mallissa voitaisiin huomioida myös muun muassa työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin. Uuden tukimallin valmistelu tulee käynnistää välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus yhteiskun

Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Muutoksilla muun muassa rajataan oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin, säädetään niille ennakkoilmoitusvelvollisuus sekä korotetaan hyvityssakkojen määrää työrauhavelvoitteen vastaisista työtaisteluista. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan heinäkuun alussa. STTK ei hyväksy muutoksia. - Hallituksen esitykseen sisällytetyille työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttäviä syitä, johtaja Minna Ahtiainen korostaa. STTK:n mielestä hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi eivät antaneet sijaa aidolle kolmikantaiselle lainvalmistelulle. - Valmisteluaika oli epärealistisen lyhyt, eikä se mahdollistanut huolellista lainvalmistelua. Palkansaajapuolen edustajille varattiin työryhmässä mahdollisuus esittää näkemyksiään valmistelun kohteena olevasta sääntelystä, mutta näkemykset

Palkansaaja on tänään (28.2.2024) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 42 päivässä. STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 44 päivää. Tänä vuonna laskennassa oli toista vuotta käytössä menetelmä, jossa mukaan otetaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien palkat. Laskennassa huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika. Toimitusjohtajien palkitseminen koostuu usein peruspalkasta ja erilaisista tulospalkkausjärjestelmistä. Ansiot laskevat esimerkiksi toimitusjohtajan vaihtuessa ja heikompien talous- ja tulostilanteiden takia. O

Hallitusohjelman paikallista sopimista koskevia kirjauksia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä. Työ päättyi 14.2. STTK ei ole tyytyväinen lainvalmisteluun ja jättää mietintöön eriävän mielipiteen. ─ Työtä on tehty tiukassa aikataulussa ja valmistelussa on ollut kiire. Hallitusohjelman tarkat kirjaukset lopputuloksesta eivät ole mahdollistaneet aitoa kolmikantaista valmistelua. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei myöskään juurikaan ole huomioitu mietinnössä, STTK:n neuvottelija, juristi Sanna Rantala painottaa. Esitys ei kunnioita työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta, koska työehtosopimuksessa sovitut järjestelyt voidaan ohittaa lainsäädännöllä. Mietintö ei myöskään huomioi riittävästi Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksista johtuvia velvoitteita muun muassa luottamusmiehen aseman suojelemisesta. Myöskään ammattiyhdistyksen edellytyksiä valvoa ja parantaa jäsentensä työehtoja tehokkaasti kollektiivisin sopimuksin ei huomioida riittävästi. Sopimi

Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja. Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta. ─ Hyvinvointialueet ovat olemassa, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola huomauttaa. STTK osallistuu hyvinvointialueiden rahoituksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla tänään aihetta käsittelevän pamfletin ja käsittelemällä teemaa talousseminaarissaan. Suomessa palvelut suhteellisen kustannustehokkaita Hyvinvointialueiden palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän. Sen sijaan as

STTK:n hallitus on huolissaan jatkuvasti lisääntyvästä vastakkainasettelusta maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Työmarkkinoilla kuohunta ei osoita laantumisen merkkejä, ja hallitus vie työelämää ja sosiaaliturvaa heikentävää lainsäädäntöä eteenpäin ohjelmansa mukaisesti. ─ Eripura vain syvenee. Lopputalven ja kevään aikana tullaan näkemään lisää työmarkkinahäiriöitä, lakkoja ja mielenilmauksia. Jos hallitus itsepäisesti vie hallitusohjelmaan kirjatut muutokset sellaisenaan läpi, tilanne heijastuu työmarkkinapöytiin ja seuraavasta työmarkkinakierroksesta uhkaa tulla hyvin hankala, puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. STTK korostaa, että se ei halua uhitella, vaan haluaa aitoa kolmikantaista lainvalmistelua. ─ Tähän saakka kolmikanta on ollut teatteria, jossa keinot hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on annettu työryhmille etukäteen ja siten viety neuvottelutoiminnalta pohja pois. Aito neuvottelu on sitä, että asetetaan tavoitteet, sitten etsitään keinot niiden

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä Suomen on jatkossakin sitouduttava rakentamaan Eurooppaa yhteistyöllä. EU:n sisällä ei saa antaa jalansijaa populistiselle protektionismille, jossa jokainen maa ajaa omia etujaan. Palola osallistuu tänään torstaina pääministeri Petteri Orpon järjestämään EU-keskusteluun. – EU on ollut arvopohjainen, tiivis yhteisö, joka on toiminut esimerkiksi demokratian, työntekijöiden oikeuksien ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan veturina koko maailmalle. Se ei saa näivettyä sisäisiin jakolinjoihin, Palola painottaa. Euroopan unioni merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille ja vakaalle talouskehitykselle ei voi korostaa liikaa. Suomen omaan EU-politiikkaan Palola peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta ja arvopohjaisuutta. – Tuore erimerkki poukkoilusta on yritysvastuudirektiivi. Osa jäsenmaista – Suomi mukaan lukien – on lyhytnäköisesti valmis kyseenalaistamaan pitkään valmistellun, ihmisoikeuksia tukevan kompromissin, Palola kummeksuu. Työelämän kehittäminen

Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut. Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi. Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa. Hallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK,

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK järjestävät tänään torstaina mielenosoituksen maan hallituksen työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kaavailemia heikennyksiä vastaan.

STTK-Opiskelijat ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK esittävät huolensa opiskelijoiden toimeentulon heikennyksistä. STTK:n viime syksynä nuorille (15–29-vuotiaille) tekemässä kyselyssä 40 prosenttia vastaajista oli melko tai erittäin huolestunut taloudellisesta toimeentulostaan ja 42 prosenttia oli huolissaan henkisestä hyvinvoinnistaan. Naiset olivat miehiä enemmän huolissaan sekä taloudestaan että hyvinvoinnistaan. STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälän mielestä opiskelevien ja työuraansa vasta aloittelevien huolet ovat vakavan mietinnän paikka. - Prosentit eivät yllätä, sillä nuorten mielenterveyden haasteista on puhuttu paljon. Siihen yhdistyvä huoli taloudellisesta toimeentulosta lisää henkistä kuormaa. Kun painii sekä taloudellisten että henkisten murheiden kanssa, opiskeluihin tai työssäkäyntiin ei riitä voimavaroja, Mäyrälä toteaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan psyykkinen kuormittuneisuus on huomattavasti yleisempää korkeakouluopiskelijoil

Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää huomioita hallituksen sanojen ja tekojen ristiriitaan. Vaikka hallitus on väittänyt suojelevansa heikoimmassa asemassa olevia, monet menoleikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja heikentävät heidän tulojaan huomattavasti. - Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena varsinkaan, kun samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Samaan kohderyhmään kohdistuvat leikkaukset antavat liian ruusuisen kuvan työllisyysvaikutuksista. Arviointineuvosto huomauttaakin, että yhteenlasketut työllisyysvaikutukset jäävät selvästi alhaisemmaksi kuin yksittäin laskettujen toimenpiteiden vaikutukset, joita on julkisuudessa esitelty. Laskelmiin liittyy myös huomattavaa epävarmuutta. Kritiikkiä saavat myös yksipuoliset työllisyystoimet. Hallitus keskittyy lähinnä taloudellisiin kannustimiin, mutta muut työllistymisen esteet jäävät liian vähälle huomiolle. - Esimerkiksi riittämättömään ammattitaitoon, terveysongelmiin

Hallitus on jatkamassa työttömyysturvaan kohdistettuja isoja leikkauksia. Nyt vuorossa on jo toinen suuri heikennyspaketti, jossa ansiopäivärahan määrää alennetaan porrastuksella jopa neljännes. Jatkossa ansiopäivärahan määrä laskisi 20 prosenttia noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja lisäksi vielä viisi prosenttia noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. Samalla yli 57-vuotiaiden työttömien työttömyysturvan suojasäännöksiä poistetaan, ja palkkatuetusta työstä poistetaan työssäoloehdon kertyminen. STTK vastustaa näitä toimia. - Ansioturvaan suunniteltu heikennys on hyvin suuri ja siitä seuraa merkittäviä toimeentulo-ongelmia työttömäksi joutuville ja heidän perheilleen. Muutosten seurauksena yhä useammat työnhakijat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen ja muihin perusturvaetuuksiin. STTK vastustaa näitä toimia ja muun muassa siksi järjestämme Stop nyt -mielenosoituksen yhdessä SAK:n kanssa Helsingissä 1. helmikuuta, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. STTK muistuttaa, et

Hallitus haluaa vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoite pyritään toteuttamaan lainsäädännöllä siten, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voisi jatkossa ylittää työriitojen sovittelussa annettavalla sovintoehdotuksella. STTK:n mielestä lakiin kirjattu vientimalli lisäisi, pahentaisi ja pitkittäisi työriitoja.