SuPer vaatii karsivien kielikokeiden välitöntä käyttöönottoa alan oppilaitoksissa. Valmistumisen edellytyksenä tulee olla valtakunnallinen kielitesti, jolla osoitetaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä vaadittava B2-tason kielitaito. Ilman kielikoetta käytännöt ja kielitaidon tasot ovat liian kirjavia. Myös työnantajien tulee nykyistä paremmin varmistaa työtehtävissä tarvittava ammatillinen kielitaito ja työpaikoille on luotava työkaluja puuttua riittämättömään kielitaitoon. Valviran ja aluehallintovirastojen on selkeästi ohjeistettava työnantajia turvaamaan riittävä kielitaito ja varmistettava hoidon laatu sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.

”Kehysriihipäätösten todelliset maksajat ovat jälleen kerran hoitoa tarvitsevat lähimmäisemme, heidän hoitajansa ja pienituloiset kansalaiset”, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Sote-alan työvoimapulaan ei kehysriihessä löytynyt ratkaisuja. Päätöksillä jopa syvennetään hoitajapulaa heikentämällä sote-alalle työllistymistä ja työssäjaksamista.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kritisoi hallituksen kehysriihessä tekemää ratkaisua laskea ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishoitajamitoitus tasolle 0,6. – Riittävä koulutetun henkilöstön määrä on edellytys asiakas- ja työturvallisuudelle ja hyvälle hoidolle. Vanhustenhoidossa kamppaillaan riittämättömän henkilöstömäärän kanssa, mikä heikentää alan veto- ja pitovoimaa merkittävästi. Jaksamisongelmat ovat todellisuutta ja työntekijöiden työoloja tulee parantaa, ei heikentää, Paavola kertoo.

SuPer ei kannata hallituksen esitystä paikallisesta sopimisesta, sillä se ei pohjaudu työntekijän suojelun periaatteelle eikä kunnioita työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa. – Jos luottamusmiehen ensisijaista asemaa ei riittävästi tunnusteta, eikä neuvottelutasapainoa turvata, uhka työehtojen heikentymisestä on todellinen, varoittaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. SuPer on antanut lausunnon hallituksen esitysluonnokseen paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi.

Kevan tuoreen varhaiskasvatuksen toimialakatsauksen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia, ja heillä on kohonnut työkyvyttömyysriski muuhun kunta-alaan verrattuna. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolalle asia ei tule yllätyksenä.

Helsingin Sanomien mukaan hallitus harkitsee vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen höllentämistä 0,55:n tasolle. – Hallitus on jo myöhentänyt 0,7:n hoitajamitoitusta ja nyt se näyttää todellisen arvomaailmansa, jossa vanhukset ovat pelkkä menoerä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan vanhustenhoidon vakavasta tilanteesta Suomessa. Ikääntyneet eivät saa tarpeenmukaista hoitoa ajoissa, odotusajat ovat liian pitkät. Lakisääteisen minimihenkilöstömitoituksen tarkoituksena on ollut turvata ympärivuorokautiseen hoitoon riittävä määrä koulutettuja hoitajia. Asiakkaat ovat siellä kaikkein hauraimmassa asemassa ja elämän loppuvaiheessa olevia kansalaisia. – Suomessa ollaan nyt paikoin hyvin epäinhimillisessä tilanteessa ikääntyneiden palveluiden saannin osalta koko vanhustenhoidossa, Paavola kertoo.

SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä tämän vuoden valtakunnallisen lääkehoidon päivän tunnuslause, ”Lääkehoito on turvallisia tekoja”, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Lääkkeiden käyttäjiä on iäkkäistä ja monisairaista pieniin pitkäaikaissairaisiin lapsiin päivähoidossa. Kaikkien turvallisen lääkehoidon toteutus perustuu ammattitaitoiseen hoitohenkilöstöön. Valtakunnallinen lääkehoidon päivä on 14. maaliskuuta.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vetoaa pääministeri Petteri Orpoon ja maan hallitukseen, että se viimein ottaa työntekijöiden viestin tosissaan ja kuulee ne huolenaiheet, joita SuPer on nostanut esille. Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakehitystä ei voi lukita vientivetoisella palkkamallilla. SuPer ilmaisee tukensa kaikkien palkansaajien puolesta kamppaileville. Osa liitoista on ilmoittanut tänään uusista poliittisista toimista. Pääministeri on kutsunut koolle keskeiset työmarkkinatoimijat perjantaina 8.3.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kritisoi vientivetoisen palkkamallin edistämistä ja sitä, että mallia perustellaan hyvin kapea-alaisesti. - Maan hallitus perustelee vientivetoista mallia sillä, että se vahvistaisi Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua, mutta mitä se tekee palkkatasa-arvolle, jonka edistämiseen hallituskin on sitoutunut? Jos vientivetoinen malli toteutuu, naisvaltaiset alat ja muut julkisrahoitteiset alat jäävät entisestään jälkeen palkkauksessa ja työvoimapula syvenee, Paavola muistuttaa

SuPer on julistanut poliittisen lakon varhaiskasvatukseen. Lakko toteutetaan kaikissa pääkaupunkiseudun ja tiettyjen kaupunkien varhaiskasvatuksen yksiköissä julkisella ja yksityisellä sektorilla 13.–14.2.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja uusi toiminnanjohtaja Tanu Heikkinen kiertävät tammikuussa Suomea. He tapaavat paikallisia aktiiveja sekä hyvinvointialueiden ja työnantajien edustajia keskustellen hoitoalan ajankohtaisista asioista.

Lähihoitajan ammatti on vuosikymmenten ajan ollut työn monipuolisuuden ja ihmisläheisyyden vuoksi suosittu uravalinta ja lähihoitajaksi kouluttaudutaan paljon. Tästä huolimatta yhä pienempi osuus koulutuksen saaneista lähihoitajista työskentelee alalla. – Koulutetuissa lähihoitajissa piilee paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka tulee paremmin valjastaa yhteiseen tarpeeseen, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Kansallista lähihoitajapäivää vietetään lauantaina 27. tammikuuta.

Korjattu tiedote, rajauksia poistettu 23.1.2024 klo 13.00

SuPer on julistanut poliittisen lakon kaikille julkisena tai yksityisenä palveluna järjestetyille Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alueella sijaitseville varhaiskasvatuksen työpaikoille. Lakko järjestetään 31.1. -1.2.2024. Poliittisella lakolla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä. Poliittinen lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31.1.2024 klo 05:59 ja torstain 1.2.2024 klo 20:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun. Poliittinen lakko ei koske ympärivuorokautista varhaiskasvatusta, kotona tehtävää perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa/ryhmäperhepäiväkotia, yksityistä perhepäivähoitoa eikä hoitoapupalvelua. – Hallitusohjelmassa olevat työelämää koskevat heikennykset koskisivat toteutuessaan kaikkia työntekijöitä ja tarkoittaisivat osalle todella merkittäviä heikennyksiä. Kaikki kansalaiset tulisivat kärsimään heikennyksistä, kun henkilöstön saatavuusongelmat syvenisivät, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistut

SuPerin liittohallitus on antanut puheenjohtajalle valtuudet päättää tulevista työtaistelutoimista koskien hallitusohjelman työelämäheikennyksiä. SuPer tiedottaa asiasta tiistaina 23. tammikuuta. Hallitusohjelmassa on useita heikennystavoitteita, jotka kohdistuvat voimakkaimmin naisvaltaisille aloille ja julkiselle sektorille. Toimet heikentävät sopimusvapautta, työelämän houkuttelevuutta sekä työntekijöiden toimeentuloa ja työhyvinvointia. – Muutenkin kriisissä olevat hoitoala tulisi kärsimään hallituksen suunnitelmista, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa. Paavola muistuttaa, että hallitusohjelmassa oleva vientivetoinen malli polkisi työntekijöiden oikeuksia eikä sitä saa tapahtua Suomen kaltaisessa hyvinvointi- ja oikeusvaltiossa. Koulutetun henkilöstön saatavuutta parannetaan kehittämällä vetovoimatekijöitä, ei polkemalla työntekijöiden oikeuksia.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pitää edelleen tärkeänä, että yhteistä työmarkkinamallia yritetään löytää, sillä ei ole kyse vain työmarkkinamallista vaan koko yhteiskunnasta ja miten oikeusvaltiossa voidaan toimia. – Nyt mahdollisesti tarvitaan järeämpiä toimia, jotta tämä asia ymmärretään, Paavola sanoo. Työministeri Arto Satonen kertoi työmarkkinamallin valmistelusta 16.1.2024 järjestämässään tilaisuudessa, johon myös SuPer oli kutsuttu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja uusi toiminnanjohtaja Tanu Heikkinen kiertävät kevään aikana Suomea. He tapaavat paikallisia aktiiveja sekä hyvinvointialueiden ja työnantajien edustajia keskustellen hoitoalan ajankohtaisista asioista.

Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer vetoavat työnantajaleiriin ja palkansaajapuoleen, että joulukuussa katkenneita neuvotteluja uudesta työmarkkinamallista jatkettaisiin. Järjestöt vaativat myös työministeri Arto Satoselta tilaa neuvottelujen jatkolle ja edellyttävät, että asiaa koskevaa lakimuutosta ei viedä eteenpäin.

Sairaala- ja päivystysverkon tiivistämisen suurin peruste ovat kustannussäästöt, ei henkilöstön saatavuusongelmat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa. – Henkilöstön saatavuutta parannetaan aina ensisijaisesti parantamalla työoloja ja palkkausta, mihin päättäjillä ei ole ollut halukkuutta. Henkilöstön saatavuus ei parane tällä uudistuksella eikä se ainakaan nosta alan vetovoimaa. Tässä on puhtaasti kysymys kustannussäästöistä ja palveluiden alasajosta, jota perustellaan henkilöstön saatavuuden parantamisella, Paavola muistuttaa. Sairaaloiden työnjakoa ja ympärivuorokautista päivystystä selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä jätti selvityksensä torstaina.