Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin liittohallitus hyväksyi tänään 5. toukokuuta SOTE-sopimuksesta, HYVTESistä, KVTES:stä ja KT:n yritysjaoston sopimuksista saavutetun neuvottelutuloksen. Palkkaratkaisu koostuu vientialojen mukaisesta palkkaratkaisusta ja sen lisäksi tulevasta palkkaohjelmasta.

SuPer tavoittelee käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa ratkaisuja, jotka tukevat superilaisten jaksamista, parantavat hoitoalan sekä varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa sekä turvaavat palvelujen jatkuvuuden.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inbergin mielestä pääministeri Orpon hallituksen esittämien verohelpotusten rahoitus hyvinvointipalveluista säästämällä on ongelmien siirtämistä tulevaisuuteen.

– Tämä vaalitulos edellyttää täyskäännöstä myös valtakunnan politiikassa. Kansa äänesti vanhusten, lasten ja vammaisten puolesta, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg toteaa.

SuPer on lausunnossaan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vastustanut hätätyön käytön laajentamista työtaisteluissa, sillä työnantajat ovat käyttäneet hätätyötä sote-alalla väärin. – On tärkeää, että valiokunnassa ymmärretään hätätyön viimesijainen tarkoitus. Myös sote-työntekijöillä tulee olla mahdollisuus parantaa työehtojaan, puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.

Sotepalvelut tarvitsevat riittävät resurssit, jotta potilaat voivat saada parasta hoitoa jatkossakin. Työhyvinvointiin on pakko satsata, muuten työntekijät kuormittuvat ja pakenevat alalta.

The social and health services need sufficient resources in order for the patients to receive the best care also in the future. You have to invest in well-being at work, otherwise the employees are burdened and flee the sector

Hallituksen esittämät säästötoimet kotihoidon palvelujen osalta pahentavat sekä palveluja tarvitsevien vanhusten että heidän hoitajiensa tilannetta. Kotihoidon palveluja saavat vanhukset ovat entistä huonokuntoisempia, eikä heidän palvelujaan voi enää parantaa digipalveluja lisäämällä hallituksen toivomalla tavalla. Tabletit, turvarannekkeet, lääke- ja ruoka-automaatit ovat jo monissa paikoissa käytössä, mutta ne eivät voi korvata hoitajaa, painottaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inbergin mukaan vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta on nostettava useimmissa vanhustenhoitoyksiköissä nykyisestä 0,6 minimitasosta, jotta voidaan turvata sekä vanhusten että hoitohenkilökunnan turvallisuus. THL:n arvioiden mukaan muistisairaiden vanhusten määrä on kasvussa, mikä lisää hoidon vaativuutta ja resurssitarpeita.

Tehy ja SuPer sekä muut pääsopijajärjestöt aloittavat tänään työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa. Neuvottelujen piirissä on yhteensä noin puoli miljoonaa työntekijää.

Suomessa vanhustenhoidon palveluista on säästetty määrätietoisesti jo ainakin 15 vuotta, mikä on johtanut palvelujen heikentymiseen. Yhä useampi ikääntynyt jää ilman tarvitsemiaan vanhustenhoidon palveluita ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa. – Hoitoalan ongelmat ovat ratkaistavissa, jos poliittisilla päättäjillä on siihen halua, huomauttaa SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg. – Tilanne on jo kauan ollut huolestuttava.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Kansalaisten hoidon tarve on kasvanut väestön ikääntymisen vuoksi, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi heikentämällä palvelujen saatavuutta ja laatua. SuPer ei hyväksy säästötoimia, joilla vaarannetaan kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. MTV uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 henkilön määräaikaisuutta, ja toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.

Hoitajien saatavuus työmarkkinoilla on parantunut, koska hoidon määrästä ja laadusta on säästetty. Tämä on kyseenalainen tapa lisätä työvoiman saatavuutta, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo. – Hoitoalan pito- ja vetovoiman parantaminen on kestävä ratkaisu työvoiman saatavuuden lisäämiseksi ja keinoja ovat muun muassa palkkauksen ja työolojen sekä johtamisen parantaminen. Hoitoala on yhä vetovoimainen ja hoitoalan ammattilaisten motivaatio on korkea. Tätä ei kannata vaarantaa huonoilla ratkaisuilla, sillä hoitoala tarvitsee lisää ammattilaisia tulevina vuosina.

Lähihoitajat ovat yhteiskunnan keskeisiä toimijoita, joiden tekemä työ vaikuttaa merkittävästi yksilöiden terveyteen, elämänlaatuun ja myös laajemmin yhteiskunnan toimivuuteen. Kansallista lähihoitajapäivää vietetään tänä vuonna maanantaina 27. tammikuuta. SuPerin teema päivälle on Lähihoitajat – hoitotyön ammattilaiset rinnallasi. – Asiakkailla on oikeus koulutettuun ammattilaiseen ja myös työntekijällä on oikeus osaavaan ammattilaiseen työkaverina, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.

– Työperäisen maahanmuuton tarve hoitoalalla ja ammatillisen kielitaidon ehdoton vaatimus eivät ole vastakkaisia ilmiöitä. Tulee rakentaa ratkaisuja, joissa kielitaidon kehittämistä tuetaan aktiivisesti työelämän rinnalla, painottaa SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.

Arvoisa pääministeri Orpo ja työministeri Satonen, Haluamme kiinnittää huomionne vieraskielisten hoitajien kielitaitoon ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan työperäisen maahanmuuton merkitystä Suomen työmarkkinoiden osaajapulan ratkaisemisessa. Hallitus on sitoutunut panostamaan kansainväliseen rekrytointiin ja sujuvoittamaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista sekä parantamaan kielikoulutuksen tarjontaa ja laatua.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on toteuttanut kolmannen kerran laajan jäsenkyselyn hoitajien kokemuksista vieraskielisten työntekijöiden ammatillisesta kielitaidosta ja kotouttamisesta. Kyselystä käy ilmi huoli, joka työpaikoilla vallitsee asiakas- ja potilasturvallisuuden, samoin kuin vieraskielisten hoitajien oikeusturvan, toteutumisesta. Suurin osa kyselyyn vastanneista kokee vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon riittämättömänä. Kyselyyn vastasi 3 255 SuPerin jäsentä syyskuussa 2024.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalat (soteka-alat) ovat viime vuosina kamppailleet työvoiman saatavuushaasteiden kanssa. SuPeriin tulleiden yhteydenottojen perusteella huoli erityisesti vakituisten työntekijöiden kuormittumisesta on ollut suuri. SuPer selvitti jäsenistölle tehdyllä kyselyllä keikkatyötä sekä vakituisen työn veto- ja pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin yksityisellä ja julkisella sote-alalla sekä varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastasi noin 6 500 superilaista keväällä 2024. Pääosa vastaajista (noin 70 %) työskentelee sosiaalialalla.

SuPerin edustajiston puheenjohtaja Katja Kinnunen haluaa muistuttaa hyvinvointialueiden päättäjiä ja kuntapäättäjiä siitä, että leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kustannuksiin ovat suoria leikkauksia heikommassa asemassa olevilta, lapsilta ja myös tulevaisuudelta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg ilmaisee huolensa HUS-yhtymän ilmoittamista yt-neuvotteluiden tuloksista. HUSn ilmoituksen mukaan hoitohenkilökunnasta vähennetään 2,4 prosenttia. – Henkilöstövähennykset tulevat kuormittamaan jo valmiiksi kovan paineen alla työskenteleviä hoitajia, Inberg huomauttaa.