Suomen Pankki
Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Kutsu medialle: Talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 30.9. klo 11.30: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2019, kuultavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn25.9.2020 11:59:38 EEST | Tiedote

Eduskunnan talousvaliokunta järjestää keskiviikkona 30.9. klo 11.30 julkisen kuulemisen osana eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2019 käsittelyä. Kuultavana on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, jonka lisäksi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja professori Antti Ripatti pitävät kommenttipuheenvuorot. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä eduskunnan sivuilla osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi. Pääjohtaja Rehn on median tavattavissa Eduskuntatalon Arkadia-salissa (4. kerros) tilaisuuden päätyttyä n. klo 13. Median sisäänkäynti Eduskuntataloon on A-ovesta. Eduskuntaan akkreditoitumattomat toimittajat ja kuvaajat esittävät turvatarkastuksessa toimittajakortin ja kuvallisen henkilötodistuksen tai toimeksiantajamedian päätoimittajan tai muun esimiehen allekirjoittaman tehtäväannon ja kuvallisen henkilökortin. Lisäksi toimittajia ja kuvaajia pyydetään kertomaan käynnin aihe. Toivomme, että tiedotusvälineet lähettävät toimituksesta eduskuntaan vain välttämättömän määrän

Uusi kirja seteleiden leikkauksesta18.9.2020 11:25:43 EEST | Tiedote

Antti Heinosen uusi kirja ”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Suomen Pankin julkaisema ja Otavan kustantama kirja täydentää Heinosen aikaisempia teoksia Suomen setelihistoriasta. Aiemmin hän on käsitellyt laajoja historiallisia kokonaisuuksia ja tässä kirjassa Heinonen pureutuu yksittäiseen tapahtumaan huomattavan yksityiskohtaisesti. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteolli

Ny bok om sedelklippning18.9.2020 11:25:00 EEST | Uutinen

Antti Heinonens nya bok ”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” (Regeringen tar ur folkets ficka. Sedelklippningen vid årsskiftet 1945/1946) behandlar det mest dramatiska skeendet under Finlands sedelhistoria. Boken som publiceras av Finlands Bank på Otava förlag utgör ett komplement till Antti Heinonens tidigare verk om Finlands sedelhistoria. Han har tidigare behandlat omfattande historiska helheter, medan han i denna bok går på djupet med en enskild händelse. Att sedelutbytet vid årsskiftet 1945/1946 innebar klippning av sedlarna kom som en stor överraskning för så gott som alla. Framför allt för de mindre bemedlade och för dem som bodde i glesbygden hade sedelutbytet överlag stora konsekvenser. Många kände det som om de förlorade hälften av sedlarnas värde. Rädslan för en ny sedelklippning levde kvar under flera decennier och gav tidvis upphov till panikreaktioner vida kring. Författaren Antti Heinonen har gjort en betydande internation

New book on ‘clipping’ of banknotes18.9.2020 11:25:00 EEST | Uutinen

Antti Heinonen’s new book Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa (“The government in the people’s purse. ‘Clipping’ of banknotes at the turn of 1945 and 1946”) deals with the most dramatic event in the history of Finnish banknotes. The book, published by the Bank of Finland and by Otava, complements Heinonen’s earlier works on Finland’s banknote history. In his earlier books, Heinonen has presented extensive historical developments; this time he examines an individual event in great detail. The method for implementing the banknote reform in Finland at the turn of the year 1945–1946, i.e. cutting the banknotes in two, came as a great surprise to almost everyone. In addition, to the poorest and those living in sparsely populated areas, the whole reform came as a surprise with important consequences. A lot of citizens had a feeling that they had lost half the value of their banknotes. The fear of a new banknote ‘clipping’ operation remained ali

Interim forecast for the Finnish economy: recession followed by slow recovery14.9.2020 11:00:00 EEST | Press release

On the basis of current data, the Finnish economy will suffer a smaller recession this year than was previously feared. The Finnish economy is expected to contract in 2020 by 4.7%. In 2021, the economy will grow by 2.7% and in 2022 by 2.4%. So far, economic developments during the coronavirus pandemic have not been as weak in Finland as in many other countries. However, the recession is also deep in Finland. The economy will recover slowly as the coronavirus pandemic is still spreading across the world and creating uncertainty about future economic developments. Uncertainty will remain high, both globally and in Finland, slowing growth in household consumption and business investment. Since the recession is exceptionally global in nature, the international operating environment will be difficult for companies in the coming years. Global uncertainty and declining investment in Finland’s export markets will keep the outlook for foreign trade subdued in the next few years. Economic growth

Interimsprognos för Finlands ekonomi: återhämtningen efter recessionen blir långsam14.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote

Enligt aktuella uppgifter blir den ekonomiska recessionen i Finland i år mindre djup än vad som tidigare fruktats. Finlands ekonomi väntas krympa 4,7 % under 2020. Under 2021 växer ekonomin med 2,7 % och under 2022 med 2,4 %. Tills vidare har den ekonomiska utvecklingen under coronapandemin inte varit lika svag i Finland som i många andra länder, men recessionen är djup också här. Återhämtningen är långsam, eftersom coronaviruset fortsätter att sprida sig ute i världen och skapa osäkerhet om den framtida ekonomiska utvecklingen. Det råder alltjämt stor osäkerhet både inom världsekonomin och i Finland, vilket bromsar upp ökningen i hushållens konsumtion och företagens investeringar. Recessionen är exceptionellt global, och den internationella omvärlden kommer därför att vara svår för företagen i framtiden. På grund av den globala osäkerheten och avtagande investeringar på Finlands exportmarknad är utsikterna för utrikeshandeln svaga under åren framöver. Den ekonomiska tillväxten vilar h

Suomen talouden väliennuste: taantumaa seuraa hidas toipuminen14.9.2020 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden taantuma jää tämänhetkisten tietojen perusteella kuluvana vuonna pienemmäksi kuin aiemmin pelättiin. Suomen talouden ennustetaan supistuvan 4,7 prosenttia vuonna 2020. Talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2021 ja 2,4 prosenttia vuonna 2022. Talouden kehitys ei toistaiseksi ole ollut koronapandemian aikana yhtä heikkoa kuin monessa muussa maassa, mutta taantuma on kuitenkin syvä myös Suomessa. Talous toipuu hitaasti, koska koronavirus leviää edelleen maailmalla ja luo yhä epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin ja jarruttaa kotitalouksien kulutuksen ja yritysten investointien kasvua. Taantuma on poikkeuksellisen globaali, mikä tekee kansainvälisestä toimintaympäristöstä yrityksille tulevina vuosina vaikean. Maailmanlaajuinen epävarmuus ja investointien väheneminen Suomen vientimarkkinoilla pitävät ulkomaankaupan näkymät heikkoina lähivuosina. Talouskasvu jää pääosin yksityisen kulutuksen varaan. Työlli

ECB Monetary policy decisions10.9.2020 14:56:03 EEST | Uutinen

ECB press release 10 September 2020 At today’s meeting the Governing Council of the ECB took the following monetary policy decisions: (1) The interest rate on the main refinancing operations and the interest rates on the marginal lending facility and the deposit facility will remain unchanged at 0.00%, 0.25% and -0.50% respectively. The Governing Council expects the key ECB interest rates to remain at their present or lower levels until it has seen the inflation outlook robustly converge to a level sufficiently close to, but below, 2% within its projection horizon, and such convergence has been consistently reflected in underlying inflation dynamics. (2) The Governing Council will continue its purchases under the pandemic emergency purchase programme (PEPP) with a total envelope of €1,350 billion. These purchases contribute to easing the overall monetary policy stance, thereby helping to offset the downward impact of the pandemic on the projected path of inflation. The purchases will c

Eurosystemets penningpolitiska beslut10.9.2020 14:55:55 EEST | Uutinen

ECB:s press meddelande 10 september 2020 Vid sitt sammanträde idag fattade ECB-rådet följande penningpolitiska beslut: 1) Räntan på de huvudsakliga refinansieringstransaktionerna och räntorna på marginalutlåningsfaciliteten och inlåningsfaciliteten förblir oförändrade på 0,00 procent, 0,25 procent respektive -0,50 procent. ECB-rådet förväntar sig att ECB:s styrräntor ligger kvar på nuvarande eller lägre nivåer tills dess att inflationsutsikterna stadigt rör sig till en nivå som är tillräckligt nära, men under 2 procent, under bedömningsperioden och att en sådan konvergens på ett enhetligt sätt återspeglats i underliggande inflationsdynamik. 2) ECB-rådet kommer att fortsätta med sina köp inom ramen för PEPP-programmet (stödköpsprogram föranlett av pandemin), som sammanlagt omfattar 1 350 miljarder euro. Dessa köp bidrar till lättnader i den penningpolitiska inriktningen överlag, och hjälper därmed till att motverka pandemins nedåtriktade effekt på den beräknade inflationsbanan. Förvärv

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä10.9.2020 14:55:47 EEST | Uutinen

EKP:n lehdistötiedote 10.9.2020 Tämänpäiväisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto teki seuraavat rahapoliittiset päätökset: 1) Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. 2) Ostoja jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 350 miljardia euroa. Ohjelman avulla kevennetään rahapolitiikan linjaa, sillä pandemian on arvioitu heikentäneen inflaationäkymiä. Ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Näin EKP:n neuvosto pystyy torjumaan tehokkaasti riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainak

Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Maailma muuttuu ja rahapolitiikkakin – Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankki uudistavat strategiansa1.9.2020 10:18:25 EEST | Blogi

Rahapolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin paneutuva vuosittainen Jackson Hole -konferenssi järjestettiin viime viikon lopulla etäyhteyksien voimin. Normaalisti se pidetään ”lännen mailla” Wyomingin osavaltiossa. Järjestävä seura Kansas City Fed on yksi Yhdysvaltain Federal Reserve -järjestelmän alueellisista keskuspankeista. Tämänvuotisen Jackson Holen uutinen oli Fedin pääjohtajan Jerome Powellin ilmoitus siitä, että Fed on saanut oman strategiarevisionsa päätökseen. Se julkaisi uudet rahapolitiikan periaatteet ja määritteli samalla inflaatiotavoitteensa uudelleen. Uuden strategian ytimessä on ”joustava muoto keskimääräisestä inflaatiotavoitteesta”, kuten pääjohtaja Powell asian ilmaisi. Tavoitteena on vaikuttaa inflaatio-odotuksiin, jotka ovat pitkään olleet jumittuneena liian alas. Mitä joustavuudella tarkoitetaan? Ensinnäkin Fed tavoittelee kahden prosentin keskimääräistä inflaatiovauhtia pidemmällä aikavälillä. Toiseksi sellaisen ajanjakson jälkeen, jolloin inflaatio on pitkään ol

Drawdowns of unsecured consumer credit higher in July than a year earlier31.8.2020 13:00:00 EEST | Uutinen

In July 2020, drawdowns of unsecured consumer credit (excl. overdrafts and credit card credit) amounted to EUR 302 million, a slight increase on July a year earlier. This was the second-highest monthly amount in the 10-year history of the statistical series. The amounts of unsecured consumer credit drawn down decreased during the coronavirus-related exceptional circumstances, but the recovery has been rapid. Consumer confidence and willingness to purchase durables are partly reflected in the demand for unsecured consumer credit. Some of the fluctuation in unsecured consumer credit drawdowns appears to be due to developments in passenger car trade [1], but there is also a longer-term upward trend visible in these drawdowns. At the beginning of July 2020, a temporary 10% interest rate cap on certain consumer credits became effective in Finland. In July, the average interest rate on unsecured consumer credit drawn down from credit institutions operating in Finland was 5.67%. The July aver
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.