Suomen Pankki
Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Räntefondernas värde har ökat under 201911.11.2019 13:00:00 EET | Tiedote

Stocken av de finländska investeringsfondernas fondandelar ökade stabilt från 99 miljarder euro till 123 miljarder euro mellan juni 2016 och juli 2018. I augusti 2018 skedde en vändning i värdeökningen och fondandelarnas stock sjönk med 11 miljarder euro fram till utgången av 2018. Investeringsfondernas fondkapital utgjorde 112 miljarder euro vid utgången av december 2018. Investerarnas nettoinlösen minskade fondkapitalet med 3,8 miljarder euro och utöver detta sjönk värdet på det investerade kapitalet i fonderna ytterligare med 7 miljarder euro huvudsakligen på grund av den svaga utvecklingen på aktiemarknaden. Enbart aktiefondernas värde sjönk med 5,5 miljarder euro under slutet av 2018. Inlösen var störst (2,7 miljarder euro) i räntefonderna.

Korkorahastojen arvo kasvanut vuonna 201911.11.2019 13:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuskanta kasvoi kesäkuusta 2016 heinäkuuhun 2018 tasaisesti, 99 mrd. eurosta 123 mrd. euroon. Elokuussa 2018 arvon kasvussa tapahtui käänne, ja rahasto-osuuskanta laski 11 mrd. eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä. Sijoitusrahastojen rahastopääomakanta oli 112 mrd. euroa joulukuun 2018 lopussa. Sijoittajien tekemät nettolunastukset pienensivät rahastopääomakantaa 3,8 mrd. euroa, ja sen lisäksi pääasiassa osakemarkkinoiden heikon kehityksen myötä rahastoihin sijoitetun pääoman arvo laski 7 mrd. euroa. Pelkästään osakerahastojen arvo laski 5,5 mrd. euroa vuoden 2018 lopun aikana. Suurimmat lunastukset (2,7 mrd. euroa) tehtiin korkorahastoista.

The value of bond funds has increased in 201911.11.2019 13:00:00 EET | Press release

The stock of Finnish investment funds’ fund shares rose steadily from EUR 99 bn in June 2016 to EUR 123 bn in July 2018. In August 2018, there was a turnaround in the growth of value, and the stock of fund shares declined by EUR 11 bn by the end of 2018. At the end of December 2018, the fund capital of the investment funds stood at EUR 112 bn. Net redemptions by investors reduced the fund capital by EUR 3.8 bn, in addition to which the value of capital invested in the funds declined by EUR 7 bn, mainly due to weak equity market performance. The value of equity funds alone decreased by EUR 5.5 bn in 2018. The largest redemptions (EUR 2.7 bn) were made from bond funds.

Large differences in credit institutions’ interest rates on unsecured consumer credit31.10.2019 13:00:00 EET | Press release

The average interest rate on new unsecured consumer credit [1] granted by credit institutions rose from August, to 6.2% in September 2019. The interest rates on unsecured consumer credit vary considerably between credit institutions. In September 2019, the interest rate spread [2] between the credit institutions was historically wide, 5.3 percentage points. A growing share of new unsecured consumer credit is being granted by credit institutions specialised in offering high-interest unsecured consumer credit. In September 2019, the average interest rate on new unsecured consumer credit granted by such institutions was over 11%. New drawdowns of unsecured consumer credit [3] in September 2019 amounted to EUR 274 million, an increase of EUR 40 million on the corresponding period a year earlier. In January–September 2019, the drawdowns increased by 6% on the same period in 2018. Due to the higher volume of drawdowns, the pace of growth of the stock of unsecured consumer credit (EUR 5.8 bn)

Stora skillnader i räntorna på konsumtionskrediter utan säkerhet mellan olika kreditinstitut31.10.2019 13:00:00 EET | Tiedote

Genomsnittsräntan på nya konsumtionskrediter utan säkerhet [1] som beviljats av kreditinstitut steg från augusti och var 6,2 % i september 2019. Det förekommer stora skillnader i räntorna på konsumtionskrediter utan säkerhet mellan olika kreditinstitut. I september 2019 var räntedifferensen mellan kreditinstituten [2] rekordstor (5,3 procentenheter). En allt större andel av de nya konsumtionskrediterna utan säkerhet beviljas av kreditinstitut som är specialiserade på att tillhandahålla konsumtionskrediter utan säkerhet med högre ränta. Genomsnittsräntan på nya konsumtionskrediter utan säkerhet som beviljats av dessa aktörer var över 11 % i september 2019. I september 2019 utbetalades nya konsumtionskrediter utan säkerhet [3] för 274 miljoner euro, vilket är 40 miljoner euro mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. I januari–september 2019 var utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet 6 % större än under motsvarande period 2018. I och med den allt större mängden nya l

Vakuudettomien kulutusluottojen koroissa on suuria eroja luottolaitosten välillä31.10.2019 13:00:00 EET | Tiedote

Luottolaitosten myöntämien uusien vakuudettomien kulutusluottojen [1] keskikorko nousi elokuusta ja oli 6,2 % syyskuussa 2019. Vakuudettomien kulutusluottojen koroissa on suuria eroja luottolaitosten välillä. Syyskuussa 2019 luottolaitosten välinen korkoero [2] oli ennätyksellisen leveä (5,3 prosenttiyksikköä). Kasvavan osan uusista vakuudettomista kulutusluotoista myöntävät luottolaitokset, jotka ovat erikoistuneet tarjoamaan korkeampikorkoisia vakuudettomia kulutusluottoja. Näiden toimijoiden myöntämien uusien vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko oli yli 11 % syyskuussa 2019. Syyskuussa 2019 uusia vakuudettomia kulutusluottoja [3] nostettiin 274 milj. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Tammi-syyskuussa 2019 vakuudettomia kulutusluottoja on nostettu 6 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018. Nostomäärien suurenemisen myötä vakuudettomien kulutusluottojen kannan (5,8 mrd. euroa) kasvu on kiihtynyt. Kotitalouksien kulutusluottoka

ECB monetary policy decisions24.10.2019 14:45:00 EEST | Uutinen

ECB press release 24 October 2019 At today’s meeting the Governing Council of the European Central Bank (ECB) decided that the interest rate on the main refinancing operations and the interest rates on the marginal lending facility and the deposit facility will remain unchanged at 0.00%, 0.25% and -0.50% respectively. The Governing Council expects the key ECB interest rates to remain at their present or lower levels until it has seen the inflation outlook robustly converge to a level sufficiently close to, but below, 2% within its projection horizon, and such convergence has been consistently reflected in underlying inflation dynamics. As decided at the last Governing Council meeting in September, net purchases will be restarted under the Governing Council’s asset purchase programme (APP) at a monthly pace of €20 billion as from 1 November. The Governing Council expects them to run for as long as necessary to reinforce the accommodative impact of its policy rates, and to end shortly be

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä24.10.2019 14:45:00 EEST | Uutinen

EKP:n lehdistötiedote 24.10.2019 Tämänpäiväisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti, että perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. Kuten EKP:n neuvoston syyskuisessa kokouksessa päätettiin, omaisuuserien osto-ohjelmassa aletaan jälleen tehdä uusia ostoja: omaisuuseriä ostetaan 1.11.2019 alkaen nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräi

Eurosystemets penningpolitiska beslut24.10.2019 14:45:00 EEST | Uutinen

ECB:s pressmeddelande 24.10.2019 Vid dagens sammanträde beslutade ECB-rådet att räntan på de huvudsakliga refinansieringstransaktionerna och räntorna på utlåningsfaciliteten och inlåningsfaciliteten ska vara oförändrade på 0,00 %, 0,25 % respektive -0,50 %. ECB-rådet förväntar sig att ECB:s styrräntor ligger kvar på nuvarande eller lägre nivåer tills dess att inflationsutsikterna stadigt rör sig till en nivå som är tillräckligt nära, men under 2 procent, under bedömningsperioden och att en sådan konvergens på ett enhetligt sätt återspeglats i underliggande inflationsdynamik. Som beslutat vid ECB-rådets sammanträde i september kommer nettoköpen inom ramen för ECB-rådets program för köp av tillgångar (APP) att återupptas i en månatlig takt på 20 miljarder euro fr.o.m. den 1 november. ECB-rådet förväntar sig att programmen kommer att löpa så länge det erfordras för att förstärka styrräntornas ackommoderande effekt, och upphöra strax innan ECB-rådet börjar höja styrräntorna. ECB-rådet avse
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.