Suomen Pankki
Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

More student loan drawdowns in January than ever before1.3.2021 10:00:00 EET | Press release

In January 2021[1] new student loan drawdowns amounted to EUR 327 million, which was 6% more than in the same period a year earlierand more than ever before in a single month. The average interest on the student loans drawn down in January was at a record low (0.21%). Euribor-linked loans accounted for 93% of all the new drawdowns, with an average interest of 0.16%. The increase in the number of drawdowns has meant rapid growth in recent years in the stock of student loans. At the end of January, the stock of student loans stood at EUR 4.9 billion, with an annual growth rate of 14.6%. The stock of student loans has almost doubled since the reform of student financial aid that came into effect in 2017. In addition to the increase in the size of loan tranches as a result of the reform of student financial aid, the stock of student loans has also been augmented by an increase in the number of borrowers. The total number of people with outstanding student loan debt has grown rapidly in rec

I januari utbetalades mer studielån än någonsin tidigare1.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote

I januari 2021[1] utbetalades studielån för 327 miljoner euro, vilket är 6 % mer än vid motsvarande tid för ett år sedan och mer än någonsin tidigare under en månad. Genomsnittsräntan på nya uttag av studielån var i januari 2021 rekordlåg (0,21 %). De euriborbundna lånens andel var 93 % av samtliga utbetalda studielån och genomsnittsräntan på dem var 0,16 %. Till följd av de ökade uttagen har det utestående beloppet av studielån ökat snabbt under de senaste åren. Vid utgången av januari 2021 uppgick beloppet av utestående studielån till 4,9 miljarder euro och årsökningen var 14,6 %. Det utestående beloppet av studielån har nästan fördubblats efter studiestödsreformen som trädde i kraft 2017. Utöver de större låneposterna som följde på studiestödsreformen beror ökningen i beloppet av utestående studielån också på att låntagarna ökat i antal. Det totala antalet studerande med studielån har vuxit snabbt de senaste åren. Enligt Folkpensionsanstaltens statistik var antalet personer med stud

Tammikuussa opintolainoja nostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin1.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Tammikuussa 2021[1] opintolainoja nostettiin 327 milj. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana. Tammikuussa 2021 nostettujen opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,21 %). Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 93 % kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 0,16 %. Kasvaneiden nostomäärien vuoksi opintolainakannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan. Tammikuun 2021 lopussa opintolainakanta oli 4,9 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 14,6 %. Opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainan ottajien määrän lisääntyminen. Opintovelallisten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 462 000 lukuvuonna 2019–2020, kun kolme vuotta aikaisemmin opinto

Bank of Finland Museum programme for spring 2021: housing finance, digital age payments and economic forecast5.2.2021 08:15:00 EET | Press release

The Bank of Finland Museum’s programme of public events for spring 2021 highlights the challenges of payments in the digital age as well as housing finance and the long-term development of the Finnish economy. Through public events, the Bank of Finland seeks to promote citizens’ financial literacy and knowledge of the financial markets.The goal is also to increase dialogue with the public. The events will take place online and will be held in Finnish unless otherwise mentioned.They will be broadcast from the Bank of Finland Museum.The events start at 5 pm, and recordings of them will be available for viewing afterwards on the Bank of Finland Museum’s website. Tuesday 9 February Talouskirja NYT discussion series:Erkki Liikanen’s Komissaari (Commissioner) Olli Rehn, Governor of the Bank of Finland, discusses with his predecessor Erkki Liikanen the latter’s new book, which covers Liikanen’s years as EU Commissioner 1995–2004 Tuesday 2 March Housing finance trends in Finland in the 21st ce

Bolånemarknaden, betalningar i den digitala eran och ekonomisk prognos på Myntmuseets program i vår5.2.2021 08:15:00 EET | Tiedote

Myntmuseets publikevenemang våren 2021 fokuserar på utmaningarna för betalningar i den digitala eran och den långsiktiga utvecklingen på bostadsmarknaden och i den finländska ekonomin. Genom publikevenemangen vill Finlands Bank främja medborgarnas ekonomiska kunnande och kännedomen om finansmarknaden. Målet är också att öka dialogen med allmänheten. Tillställningarna arrangeras som webbinarier och hålls på finska om inte annat anges. De sänds från Finlands Banks myntmuseum. Webbinarierna börjar kl. 17 och inspelningarna av dem kan ses i efterhand på Myntmuseets webbplats. Ti 9.2 Ekonomibok Nu: Erkki Liikanens bok Komissaari (Kommissionären) Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn diskuterar med sin företrädare Erkki Liikanen om dennes nya bok om åren som EU-kommissionär 1995–2004 Ti 2.3 Trender på den finländska bolånemarknaden på 2000-talet Rådgivare Hanna Putkuri, Finlands Bank Ti 16.3 Låt dig inte luras! - Betalningsmedels- och investeringsbedrägerier i den digitala eran och hur de ka

Rahamuseon kevään aiheina asuntoluottomarkkinat, digiajan maksaminen ja talousennuste5.2.2021 08:15:00 EET | Tiedote

Rahamuseon kevään 2021 yleisötilaisuuksissa esiin nousevat maksamisen haasteet digiaikana sekä asuntoluottomarkkinoiden ja Suomen talouden pitkän aikavälin kehitys. Yleisötilaisuuksilla Suomen Pankki haluaa edistää kansalaisten talousosaamista ja finanssimarkkinoiden tuntemista. Tavoitteena on myös lisätä vuoropuhelua yleisön kanssa. Tilaisuudet ovat verkkotapahtumia, ellei toisin mainita. Ne lähetetään Suomen Pankin rahamuseosta. Tilaisuudet alkavat klo 17, ja niiden tallenteet ovat jälkikäteen nähtävissä rahamuseon verkkosivuilla. ti 9.2. Talouskirja nyt: Erkki Liikasen Komissaari Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn keskustelee edeltäjänsä Erkki Liikasen kanssa tämän uudesta kirjasta, joka käsittelee Liikasen vuosia EU:n komissaarina 1995–2004 ti 2.3. Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla Neuvonantaja Hanna Putkuri, Suomen Pankki ti 16.3. Älä tule huijatuksi! - Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset ja niiden tunnistaminen Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiska

Investments made in Finnish investment funds at record level4.2.2021 10:00:00 EET | Press release

In December 2020, investments in Finnish investment funds amounted to EUR 135.2 billion, more than ever before. Fund share liability grew by EUR 8.1 billion during 2020. In January-March 2020, investment funds’ market value declined by EUR 15.6 billion, in addition to net redemptions of EUR 2.8 billion due to the international coronavirus pandemic[1]. However, the appreciation of the invested assets and new subscriptions after April 2020 increased Finnish investment funds’ fund share liability by the end of 2020. In April-December 2020, the appreciation of investments increased the value of fund units by EUR 21.9 billion, while new subscriptions in these funds amounted to a further EUR 4.5 billion in net terms. In 2020, the largest new net investments in Finnish investment funds were made by households (EUR 1.2 billion). In addition, the appreciation of asset prices increased households’ fund holdings by EUR 2.3 billion in 2020 despite the decline in the spring. At the end of December

Rekordstora investeringar i finländska investeringsfonder4.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

I december 2020 var de finländska investeringsfondernas fondandelsskuld 135,2 miljarder euro, vilket är mer än någonsin tidigare. Fondandelsskulden ökade med 8,1 miljarder euro under 2020. I januari–mars 2020 sjönk fondandelarnas marknadsvärde med 15,6 miljarder euro och dessutom inlöstes från fonderna till följd av den internationella coronapandemin kapital till ett nettovärde av 2,8 miljarder euro[1]. Värdeökningen på investeringsobjekten samt de nya teckningar som gjordes efter april 2020 utökade emellertid fondandelsskulden i de finländska investeringsfonderna före utgången av 2020. I april–december 2020 höjde värdeökningen i investeringarna fondandelarnas värde med 21,9 miljarder euro och dessutom gjordes i investeringsfonderna nya teckningar till ett nettovärde av 4,5 miljarder euro. Under 2020 stod hushållen nettomässigt för den största andelen nya investeringar i de finländska investeringsfonderna (1,2 miljarder euro). Dessutom utökade värdeökningarna trots nedgången på våren 2

Suomalaisissa sijoitusrahastoissa olevat sijoitukset ennätyksellisen suuret4.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Joulukuussa 2020 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka oli 135,2 mrd. euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Rahasto-osuusvelka kasvoi 8,1 mrd. eurolla vuoden 2020 aikana. Tammi-maaliskuussa 2020 rahasto-osuuksien markkina-arvo laski 15,6 mrd. eurolla, minkä lisäksi kansainvälinen koronapandemia aiheutti sen, että rahastoista lunastettiin nettomääräisesti 2,8 mrd. euron edestä pääomia[1]. Huhtikuun 2020 jälkeen tapahtuneet sijoituskohteiden arvonnousut sekä tehdyt uudet merkinnät kuitenkin kasvattivat suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelkaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Huhti-joulukuun 2020 aikana sijoitusten arvonnousut kasvattivat rahasto-osuuksien arvoa 21,9 mrd. eurolla ja lisäksi sijoitusrahastoihin tehtiin uusia merkintöjä nettomääräisesti 4,5 mrd. euron edestä. Vuoden 2020 aikana nettomääräisesti (1,2 mrd. euroa) eniten uusia sijoituksia suomalaisiin sijoitusrahastoihin tekivät kotitaloudet. Lisäksi arvonnousut kasvattivat kevään 2020 laskusta

An exceptionally high amount of housing loans drawn down in late 20201.2.2021 10:00:00 EET | Press release

In December 2020, households drew down new housing loans worth EUR 1.9 bn, up EUR 460 million on the same period in 2019. Drawdowns of housing loans have never been this high in December. The average interest rate on new drawdowns hit a new record low, standing at 0.69% in December 2020. The exceptional situation on the housing loan market in late 2020 pushed up drawdown figures for the year as a whole. In September–December 2020, new housing loan drawdowns grew by 13.2% on the same period a year earlier. For the year as a whole, the rise was 4.5% and the total amount taken out was EUR 20.4 bn. A normal amount of housing loans was renegotiated in December 2020, following a peak in the spring. Renegotiated housing loans totalled EUR 980 million, less than one fifth of the amount renegotiated in April. The normal amount has varied around EUR 1 bn for several years. Housing loan maturities have lengthened further. In December 2020, the average repayment period of new housing loans was 21

Exceptionellt livlig efterfrågan på bostadslån under slutet av 20201.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Hushållen lyfte i december 2020 nya bostadslån för 1,9 miljarder euro, vilket är 460 miljoner euro mer än vid motsvarande tid för ett år sedan. Utbetalningarna av bostadslån har inte tidigare varit lika stora under motsvarande period. Genomsnittsräntan på nya utbetalda bostadslån sjönk till rekordlåg nivå och var 0,69 % i december 2020. Det exceptionella slutet av året på bolånemarknaden bidrog till att öka utbetalningarna för hela året. I september–december 2020 utbetalades 13,2 % mer i bostadslån än under motsvarande period ett år tidigare. Under 2020 som helhet lyftes 4,5 % mer i bostadslån än 2019. År 2020 var utbetalningarna sammanlagt 20,4 miljarder euro. I december var mängden omförhandlingar av bostadslån normal efter den topp som noterats på våren. Bolåneavtal omförhandlades till ett värde av 980 miljoner euro, vilket var mindre än en femtedel av de förhandlade låneavtalen i april. Det normala beloppet har redan i flera år rört sig runt cirka en miljard euro. Bostadslånens åte

Asuntolainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon loppuvuonna 20201.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Joulukuussa 2020 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 460 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Asuntolainoja ei ole nostettu näin paljon aiemmin vastaavana aikana. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko laski ennätyksellisen alhaiseksi ja oli 0,69 % joulukuussa 2020. Poikkeuksellinen loppuvuosi asuntolainamarkkinoilla kiritti koko vuoden nostoja. Syys-joulukuussa 2020 asuntolainoja nostettiin 13,2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Koko vuonna 2020 uusia asuntolainoja nostettiin 4,5 % enemmän kuin vuonna 2019. Vuoden 2020 nostot olivat yhteensä 20,4 mrd. euroa. Joulukuussa asuntolainojen uudelleen neuvotteluja oli normaali määrä keväällä nähdyn piikin jälkeen. Asuntolainasopimuksia neuvoteltiin uudelleen 980 milj. euron edestä, mikä oli alle viidesosa huhtikuussa neuvotelluista lainasopimuksista. Normaali määrä on ollut noin miljardin euron molemmin puolin jo useamman vuoden ajan. Asuntolainojen takaisinmaksu

Ekonomisk stabilitet och hållbar tillväxt står i centrum för Finlands Banks nya strategi29.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Finlands Bank har reviderat sin strategi under 2020. Finlands Banks verksamhet syftar till att bygga en hållbar ekonomi och stabilitet. Bankens uppgifter grundar sig på lagen om Finlands Bank och bankens ställning som nationell centralbank och medlem av Eurosystemet. Enligt den nya strategin är Finlands Banks mål att upprätthålla prisstabilitet och finansiell stabilitet under alla förhållanden för att garantera medborgarnas välfärd. Till underlag för strategirevisionen tog banken fram olika scenarier för tänkbara omvärldsförändringar på 2020-talet fram. Faktorer som lyftes fram var coronapandemins ekonomiska konsekvenser på längre sikt, den kraftiga skuldsättningen och den snabba digitaliseringen av betalningar och finansiella tjänster. Dessa lades till grund för utformningen av prioriteringarna för Finlands Banks verksamhet för åren framöver, nämligen bedömning av coronakrisens effekter och lösningar, översyn av ECB:s penningpolitiska strategi och deltagande i förberedelserna för en d

New Bank of Finland strategy is centred on economic stability and sustainable growth29.1.2021 10:00:00 EET | Press release

In the course of 2020, the Bank of Finland renewed its strategy. The Bank’s operations are designed to build a sustainable economy and stability. The Bank’s functions are based on the Act on the Bank of Finland and on its position as a national central bank and a member of the Eurosystem. Under the new strategy, the aim of the Bank of Finland is to maintain price and financial stability under all circumstances in order to secure the wellbeing of the public. As a basis for the renewal of the Bank’s strategy we drew up a number of scenarios that anticipated changes in our operating environment in the 2020s. The factors that emerged were the long-term economic impacts of the Covid-19 pandemic, the intense accumulation of debt and the rapid digitalisation of payments and financial services. From this we deduced the areas of focus in the Bank of Finland’s activities in the immediate years ahead would be assessing and finding solutions to the effects of the Covid-19 crisis, renewal of the EC

Suomen Pankin uuden strategian keskiössä ovat taloudellinen vakaus ja kestävä kasvu29.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankki on uudistanut vuoden 2020 aikana strategiansa. Suomen Pankki rakentaa toiminnallaan kestävää taloutta ja vakautta. Suomen Pankin tehtävät perustuvat lakiin Suomen Pankista ja asemaan kansallisena keskuspankkina ja eurojärjestelmän jäsenenä. Uuden strategian mukaan Suomen Pankin tavoitteena on ylläpitää hinta- ja rahoitusvakautta kaikissa olosuhteissa kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen Pankin strategian uudistamisen pohjaksi laadittiin skenaarioita, jotka ennakoivat toimintaympäristön muuttumista 2020-luvulla. Työssä nousivat esiin koronapandemian vaikutukset talouteen pidemmällä aikavälillä, voimakas velkaantuminen sekä maksamisen ja rahoituspalveluiden nopea digitalisoituminen. Suomen Pankin toiminnan painopisteet lähivuosille ovat koronakriisin vaikutusten arviointi ja ratkaisut, EKP:n rahapolitiikan strategian uudistaminen ja eurojärjestelmän digitaalisen keskuspankkirahan valmisteluun osallistuminen. Käynnissä oleva koronapandemia on viimeistään osoittanu

Vision: Finns will have the world’s best financial literacy by 203028.1.2021 10:30:00 EET | Press release

The goal of the financial literacy strategy proposal issued by the Bank of Finland is that Finns will have the world’s best financial literacy by 2030. The aim is that as many people as possible would understand the importance of financial literacy in their lives and are capable of making good financial decisions. Olli Rehn, Governor of the Bank of Finland, today issued a national strategy proposal for promoting Finland’s financial literacy to Anna-Maja Henriksson, Minister of Justice. According to the strategy proposal, reaching the target state calls for a change in operating methods. From the point of view of individuals, their ability to understand and anticipate their financial situation better is of key importance. Easily accessible low-threshold guidance and information services must be available which everybody can use. The proposal emphasises that citizens’ better financial literacy produces well-being not only for themselves but also for the entire national economy. The strat

Vision: Finländarnas ekonomiska kunnande är bäst i världen 203028.1.2021 10:30:00 EET | Tiedote

Finlands Bank har lagt fram ett förslag till en strategi för ekonomiskt kunnande. Målet är att finländarnas ekonomiska kunnande ska vara bäst i världen år 2030. Avsikten är att så många som möjligt ska förstå betydelsen av ekonomisk kompetens i sitt eget liv och kunna fatta goda beslut med tanke på sin ekonomi. Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn överlämnade i dag till justitieminister Anna-Maja Henriksson förslaget till nationell strategi för att främja ekonomiskt kunnande i Finland. Enligt strategiförslaget krävs det ändringar i verksamhetssätten för att nå målet. För den enskilda individen är förmågan att bättre kunna förstå och förutse den egna ekonomin avgörande. Det ska vara lätt för var och en att få hjälp och att hitta lågtröskeltjänster för rådgivning och information. I förslaget betonas att ett gott ekonomiskt kunnande bland medborgarna skapar välmående inte bara för dem själva utan för hela samhällsekonomin. Det strategiförslag som Finlands Bank har utarbetat är det första

Visio: Suomalaisten talousosaaminen maailman parasta vuonna 203028.1.2021 10:30:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtää talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyy tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti tänään ehdotuksen Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Strategiaehdotuksen mukaan tavoitetilaan pääsy vaatii toimintatapojen muutoksia. Yksilön kannalta avainasemassa on kyky ymmärtää ja ennakoida omaa taloudellista tilannetta nykyistä paremmin. Tarjolla tulee olla helposti löydettäviä matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita, joista jokainen saa apua. Ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten parempi talousosaaminen tuottaa hyvinvointia paitsi ihmiselle itselleen, myös koko kansantalouteen. Suomen Pankin laatima strategiaehdotus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Pankki ja

Muistutuskutsu: Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen strategiaksi luovutetaan ministeri Henrikssonille 28.1.26.1.2021 09:40:53 EET | Kutsu

Suomen Pankki käynnisti viime helmikuussa työn kansalaisten talousosaamisen edistämiseksi. Strategiaehdotuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ihminen ymmärtää talousosaamisen merkityksen ja toimii omassa taloudessaan kestävällä tavalla. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovuttaa ehdotuksen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille torstaina 28.1.2021 kello 10.30 - 11.30. Strategiaehdotus on yksi keino vastata suomalaisten lisääntyneisiin talousongelmiin. Tilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo hallituksen toimista ylivelkaantumisen vähentämiseksi ja suomalaisten taloudenhallinnan parantamiseksi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn esittelee strategiaehdotuksen, joka on luotu yhteistyössä alan keskeisten tutkijoiden ja toimijoiden kanssa. Talousosaamisen strategiassa on hyödynnetty OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkoston ohjeistuksia ja muiden maiden esimerkkejä. Tilaisuutta voi seurata verkkolähetyksen välityksellä osoitt

A total of 1,496 counterfeit euro banknotes found in Finland in 202022.1.2021 11:00:00 EET | Press release

In 2020, a total of 1,496 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeits was higher than in 2019 but is still low compared with other euro area countries. ‘The number of counterfeit euro banknotes found in circulation has increased from the previous year, but remains moderate,’ says Olli Vehmas, Banknote Specialist at the Bank of Finland. Of the different banknotes in circulation in 2020, the EUR 20 was the most frequently discovered counterfeit note (629 counterfeits) in Finland, followed by the EUR 10 (410 counterfeits) and the EUR 50 (358 counterfeits). ‘It is easy and quick to detect counterfeits by learning the banknote security features and always checking them when handling banknotes,’ says Vehmas. Period 2016 2017 2018 2019 2020 Number of counterfeits 2,171 766 833 980 1,496 The new series of euro banknotes, of which the last denominations, the EUR 100 and EUR 200 banknotes, were issued in 2019, help prevent counte
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.