Suomen Pankki
Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

Palvelemme mediaa haastattelupyynnöissä ja muissa kysymyksissä arkisin 9-16 numerossa 09 183 2101 ja sähköpostitse osoitteessa media[at]bof.fi.

Voit myös olla suoraan yhteydessä median yhteyshenkilöihin.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Intervjuförfrågningar och andra frågor från media besvaras vardagar kl. 9-16 på nummer 09 183 2101 och per e-post media[at]bof.fi. 

Du kan också kontakta våra mediakontaktpersoner direkt

Markku Lehmus to head the Bank of Finland’s Monetary Policy and Euro Area Economy Division1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Markku Lehmus, D.Soc.Sc., has been appointed as Head of Division of the Monetary Policy and Euro Area Economy Division at the Bank of Finland’s Monetary Policy and Research Department, with effect from 1 September. The post is permanent, and the appointment is made for a term of five years. Lehmus will be responsible for the day to day management of the Division and for its longer term development, especially in regard to preparatory work on the euro area macroeconomic outlook and monetary policy. He will also be responsible for euro area monetary policy modelling and for developing tools used in economic and inflation analysis in connection with monetary policy and the euro area. In addition, he will be a member of the Monetary Policy and Research Department’s management team. Lehmus has served since 2018 as Head of Forecasting at ETLA Economic Research (formerly Research Institute of the Finnish Economy). His previous posts have included Senior Researcher at the VATT Institute for Ec

Markku Lehmus Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päälliköksi1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Valtiotieteiden tohtori Markku Lehmus on nimitetty 1.9.2022 alkaen toimistopäälliköksi rahapolitiikka- ja tutkimusosaston rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimistoon. Virka on vakinainen, ja toimistopäällikön nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi. Markku Lehmuksen vastuulla on toimiston päivittäinen johtaminen ja sen työn pitkäjänteinen kehittäminen erityisesti euroalueen kokonaistaloudellisen analyysin ja rahapolitiikkaan liittyvän analyysin valmistelussa. Hän vastaa euroalueen rahapolitiikan mallintamisesta ja rahapolitiikan ja euroalueen talous- ja inflaatioanalyysiin käytettävän välineistön kehittämisestä. Hän on myös rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtoryhmän jäsen. Markku Lehmus on toiminut vuodesta 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkönä ja sitä ennen mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkijana ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) vanhempana tutkijana. Markku Lehmus on makrotalouden asiantuntija ja tutkija, ja hänellä

Essi Eerola to head the Bank of Finland’s Domestic Economic Policy Process1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Essi Eerola, D.Soc.Sc., has been appointed to head the Bank of Finland’s Domestic Economic Policy Process, with effect from 15 August 2022. The appointment is for a five-year term. She will be responsible for the operation and development of the process. Eerola, as head of the process, will report directly to the Governor of the Bank of Finland and will also serve as a member of the Monetary Policy and Research Department’s management team. Eerola has served since 2016 as Research Director at the VATT Institute for Economic Research. Her previous posts have included Adviser in the Research Unit of the Monetary Policy and Research Department of the Bank of Finland, and Principal Economist at the VATT Institute for Economic Research. Eerola is an experienced economist and researcher in the field of Finnish economic policy and has specialised in public finances and the housing market. She successfully defended her doctoral thesis in 2003 in the Department of Economics at the University of

Essi Eerola Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päälliköksi1.7.2022 13:00:00 EEST | Uutinen

Valtiotieteiden tohtori Essi Eerola on nimitetty 15.8.2022 alkaen Suomen Pankin kotimaisen talouspolitiikan vaikuttamisen prosessin päälliköksi. Nimitys on tehty viiden vuoden määräajaksi. Essi Eerolan vastuulla on prosessin toiminta ja kehittäminen. Hän raportoi tehtävässään johtokunnan puheenjohtajalle ja on rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtoryhmän jäsen. Essi Eerola on toiminut vuodesta 2016 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana ja sitä ennen mm. Suomen Pankissa neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tutkimusyksikössä sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavana ekonomistina. Essi Eerola on kokenut suomalaisen talouspolitiikan asiantuntija ja tutkija, ja hän on erikoistunut julkisen talouden ja asuntomarkkinoiden kysymyksiin. Essi Eerola väitteli vuonna 2003 valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Vuosina 2003–2008 hän toimi Helsingin yliopistossa ensin post doc -tutkijana ja myöhemmin lehtorina ja mää

Considerably higher new drawdowns of unsecured consumer credit in May than before1.7.2022 10:00:00 EEST | Press release

The amount of unsecured consumer credit drawn from credit institutions in May 2022 was EUR 368 million, which is 15% more than a year earlier and the highest number ever recorded in any single month. The majority (EUR 237 million) of the new unsecured consumer credit consisted of non-vehicle loans[1]. The year-on-year growth in May was mainly due to these loans. The average interest on new unsecured consumer credit[2] declined from April to stand at 8.2% in May. A little more than half of new consumer credit was linked to Euribor rates. The most frequently used Euribor was the 3-month rate. Fixed interest rates and other reference rates are more common as reference rates on unsecured consumer credit in comparison to other household loans. The use of card credit has also increased in recent months. At the end of May 2022, the households’ stock of card credit amounted to EUR 3.4 billion, having grown almost 10% from a year earlier. In May, 81% of card credit was extended credit card cred

I maj utbetalades betydligt mer konsumtionskrediter utan säkerhet än tidigare1.7.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

I maj 2022 betalade kreditinstituten ut konsumtionskrediter utan säkerhet för 368 miljoner euro, vilket är 15 % mer än vid motsvarande tid för ett år sedan och mer än någonsin tidigare under en månad. Merparten av de nya konsumtionskrediterna utan säkerhet (237 miljoner euro) var andra konsumtionskrediter än fordonslån[1]. Ökningen i maj jämfört med maj föregående år kan huvudsakligen tillskrivas dem. Genomsnittsräntan på nya konsumtionskrediter utan säkerhet[2] sjönk från april och var 8,2 % i maj. Av de nya konsumtionskrediterna var drygt hälften bundna till euribor. Den mest använda euriborräntan var 3 månaders euribor. I konsumtionskrediter utan säkerhet används också i större utsträckning fasta räntor och andra referensräntor som referensränta än i övriga hushållslån. Också användningen av kortkrediter har ökat under de senaste månaderna. Vid utgången av maj 2022 uppgick hushållens utestående kortkrediter till 3,4 miljarder euro och årsökningen var nästan 10 %. I maj var 81 % av k

Toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin huomattavasti aiempaa enemmän1.7.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2022 luottolaitoksista nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 368 milj. euron edestä, mikä on 15 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana. Uusista vakuudettomista kulutusluotoista suurin osa (237 milj. euroa) oli muita kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja[1]. Kasvu toukokuussa edellisvuoden toukokuuhun verrattuna johtui pääosin niistä. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen[2] keskikorko laski huhtikuusta ja oli 8,2 % toukokuussa. Uusista kulutusluotoista hieman yli puolet oli sidottu euriboreihin. Euriborkoroista käytetyin oli 3 kk:n euribor. Vakuudettomissa kulutusluotoissa käytetään myös kiinteitä korkoja ja muita viitekorkoja enemmän viitekorkoina kuin muissa kotitalouslainoissa. Myös korttiluottojen käyttö on lisääntynyt viime kuukausina. Toukokuun 2022 lopussa kotitalouksien korttiluottokanta oli 3,4 mrd. euroa ja sen vuosikasvu lähes 10 %. Toukokuussa korttiluotoista 81 % oli pidennettyjä korttiluottoja ja l

Reference rate and penalty interest rates for 1 July – 31 December 202228.6.2022 13:40:00 EEST | Press release

In accordance with the Interest Rates Act (633/1982), the reference rate for the period 1 July – 31 December 2022 is 0.0 %. The penalty interest rate for the same period is thus 7.0% pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 8.0% pa (under section 4a of the Act, the reference rate plus eight percentage points). The higher penalty interest rate referred to in section 4a of the Act is applied to payments made by enterprises to other enterprises or by authorities to enterprises. Under the section 12 of Interest Rates Act, the reference rate used in defining the penalty rate is the interest rate that was applied by the European Central Bank to the last main refinancing operation prior to the first calendar day of the half-year in question and rounded up to the nearest one-half percentage point. Such reference rate is effective for the following six-month period.

Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.7.–31.12.202228.6.2022 13:40:00 EEST | Tiedote

Referensräntan enligt räntelagen (633/1982) är 0,0 % för tiden 1.7.–31.12.2022. Dröjsmålsräntan för denna period är därmed 7,0 % per år (referensräntan med tillägg för sju procen-tenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 8,0 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen). Den högre dröjsmålsräntan enligt 4 a § tillämpas på betalningar från ett företag till ett annat eller från en myndighet till ett företag. Enligt 12 § i räntelagen är den referensränta som dröjsmålsräntan ska beräknas på den ränta som Europeiska centralbanken tillämpat vid den sista huvudsakliga refinansieringstransaktionen före den första kalenderdagen i varje halvårsperiod avrundad uppåt till närmast följande halva procentenhet. Denna referensränta ska tillämpas under de följande sex månaderna.

Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.202228.6.2022 13:40:00 EEST | Tiedote

Korkolain (633/1982) mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2022 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla) ja kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on korkolain 12 §:n mukaan korko, jota Euroopan keskuspankki on soveltanut viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää ja joka on pyöristetty ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.

EKP:n rahapoliittisten päätösten julkistamisaikataulu27.6.2022 13:00:00 EEST | Tiedote

EKP:n lehdistötiedote 27.6.2022 EKP:n rahapoliittisia päätöksiä koskevat tiedotteet julkaistaan jatkossa klo 14.15 Keski-Euroopan aikaa. Rahapoliittisten kokousten jälkeen järjestettävät EKP:n lehdistötilaisuudet alkavat jatkossa klo 14.45 Keski-Euroopan aikaa. Euroopan keskuspankki (EKP) muuttaa rahapoliittisten päätöstensä (englanniksi) julkaisuajankohtaa, ja myös rahapoliittisten kokousten jälkeen järjestettävien lehdistötilaisuuksien (englanniksi) alku siirtyy hieman. Rahapoliittiset päätökset julkistetaan 21.7.2022 alkaen klo 14.15 Keski-Euroopan aikaa (aiemmin klo 13.45) ja lehdistötilaisuudet, joissa päätöksistä kerrotaan tarkemmin, alkavat klo 14.45 Keski-Euroopan aikaa (aiemmin klo 14.30). Lehdistötilaisuudessa esitettävä rahapoliittinen katsaus julkaistaan jatkossa klo 15.00 Keski-Euroopan aikaa. Julkaisuaikataulua noudatetaan aina rahapoliittisten kokousten yhteydessä. Muutos ei vaikuta EKP:n neuvoston kokousaikatauluun (englanniksi).

Russia's war in Ukraine is stifling Finland’s economic recovery21.6.2022 11:00:00 EEST | Press release

Russia’s war in Ukraine is weakening the outlook for the Finnish economy. Finland’s economic growth was in full swing before the war started, and this serves as a good foundation for the full year’s growth. According to the Bank of Finland's June forecast, the Finnish economy will grow by 1.7% in 2022, but growth will slow to 0.5% in 2023. In 2024 growth will pick up to 1.5%. Inflation has risen significantly. The war is spurring further growth in energy prices, and the availability of goods has worsened. Services will become more expensive as goods price inflation is passed on to service prices. Consumer prices are projected to rise by 5.6% in 2022. “Supply chain bottlenecks and high raw material prices are pushing up inflation. Inflation is projected to slow next year as the impact of energy prices subsides and supply chain disruptions are expected to ease,” says Bank of Finland Head of Forecasting Meri Obstbaum. Foreign trade with Russia is collapsing as a result of the war, and hig

Kriget stryper den ekonomiska återhämtningen i Finland21.6.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Det ryska anfallskriget mot Ukraina försämrar de ekonomiska utsikterna för Finland. Den ekonomiska tillväxten i Finland hade tagit god fart före krigsutbrottet, vilket ger ett gott utgångsläge för tillväxten innevarande år. Finlands ekonomi växer enligt prognosen med 1,7 % under 2022, men tillväxten mattas av till 0,5 % under 2023 för att stiga till 1,5 % under 2024. Inflationen har ökat betydligt. Kriget driver upp energipriserna ytterligare och tillgången på varor är också sämre än tidigare. Tjänsterna blir dyrare, när uppgången i priserna på övriga nyttigheter överförs till priserna på tjänster. Konsumentpriserna beräknas stiga med 5,6 % under 2022. ”Flaskhalsarna i produktionen och de höga råvarupriserna bidrar till att höja inflationen. Nästa år förväntas inflationen mattas av när energiprisernas bidrag till inflationen minskar och störningarna i leveranskedjorna väntas lätta”, säger prognoschef Meri Obstbaum vid Finlands Bank. Utrikeshandeln med Ryssland rasar till följd av krige

Sota taittaa talouden toipumisen Suomessa21.6.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen talouden näkymiä. Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen sodan alkamista, mikä antaa hyvän lähtökohdan kuluvan vuoden kasvulle. Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan 1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu piristyy 1,5 prosenttiin. Inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Sota vauhdittaa entisestään energian hintojen nousua, ja tavaroiden saatavuus on myös aiempaa huonompaa. Palvelut kallistuvat, kun muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 5,6 % vuonna 2022. ”Tuotannon pullonkaulat ja korkeat raaka-aineiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Sodan seurauksena ulkomaankauppa Venäjän kanssa romahtaa, ja kasvanut epävarmuus ja hi

ECB monetary policy normalisation is proceeding consistently21.6.2022 11:00:00 EEST | Press release

Russia’s invasion of Ukraine is weakening the economic outlook and further fuelling the rise in prices. “The impacts of Russia’s brutal war are being felt around the world, and people are having to pay higher prices for energy and food,” says Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. Prices were already rising last year as the COVID-19 pandemic subsided. Energy prices have been a major contributor to inflation, although considerable swings in these have been seen before. Supply chain and logistics problems, combined with a refocus of consumer demand from services to products, has led to shifts in relative prices. In recent months, inflation has again been higher than anticipated. Major increases in energy and raw material prices are also being transmitted more broadly to the prices of other products and services.“With inflation rising sharply, there has been good reason to expedite the normalisation of monetary policy”, says Governor Olli Rehn. The Governing Council of the European Ce

Normaliseringen av penningpolitiken framskrider konsekvent21.6.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Det ryska anfallskriget i Ukraina försvagar konjunkturutsikterna och stärker prisökningen ytterligare. ”Det brutala ryska anfallskrigets vågor sköljer över hela världen och påverkar människorna också i form av dyrare energi- och livsmedelspriser”, säger Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn. Priserna började stiga redan i fjol sedan coronapandemin hade lättat. Inflationen har drivits av energipriserna, som också tidigare visat på stora fluktuationer. Produktions- och logistikproblem i förening med en omläggning av konsumtionsefterfrågan från tjänster till varor har lett till en förskjutning av de proportionella priserna. Under de senaste månaderna har inflationen åter varit högre än väntat. Stora förändringar i energi- och råvarupriserna får ett bredare genomslag också på andra produkt- och tjänstepriser.”På grund av den kraftigt stigande inflationen har det varit skäl att påskynda normaliseringen av penningpolitiken”, säger Olli Rehn. ECB-rådet avslutar nettotillgångsköpen inom ramen

Rahapolitiikan normalisointi etenee johdonmukaisesti21.6.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää talouden näkymiä ja voimistaa hintojen nousua entisestään. ”Venäjän julman hyökkäyssodan laineet lyövät ympäri maailman ja vaikuttavat ihmisiin myös entistä kalliimpina energian ja ruoan hintoina”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hintojen nousu vauhdittui jo viime vuonna koronapandemian hellitettyä. Inflaation ytimessä ovat olleet energian hinnat, joiden suuria vaihteluita on nähty aiemminkin. Tuotannon ja logistiikan ongelmat sekä kulutuskysynnän suuntautuminen palveluista tavaroihin muuttivat suhteellisia hintoja. Viime kuukausina inflaatio on ollut jälleen odotettua nopeampaa. Suuret muutokset energian ja raaka-aineiden hinnoissa välittyvät laaja-alaisemmin myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin. ”Rahapolitiikan normalisointia on ollut syytä vauhdittaa inflaation voimakkaan kiihtyminen vuoksi”, sanoo Olli Rehn. Euroopan keskuspankin neuvosto lopettaa laajan arvopaperiohjelman (APP) mukaiset netto-ostot heinäkuun 2022 aluss

Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus Suomen talouden näkymistä17.6.2022 10:00:00 EEST | Kutsu

Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen Venäjän hyökkäyssotaa, mutta miten sodan tuoma epävarmuus piirtyy lähivuosien kasvuennusteeseen? Mihin suuntaan inflaatio on kehittymässä? Entä miltä suomalaisten ostovoima näyttää? Tervetuloa seuraamaan Suomen talouden ennustetta käsittelevää lehdistötilaisuutta tiistaina 21.6.2022 klo 11.00. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käy läpi Suomen taloutta ja euroalueen rahapolitiikkaa. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esittelee Suomen talousennusteen vuosille 2022–2024. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään maanantaina 20.6.2022 klo 12 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki. Osallistujien on pyydettäessä esitettävä lehdistökorttinsa ja kuvallinen henkilötodistus. Lehdistöti

Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 21.6.2022 Suomen talouden näkymistä15.6.2022 11:30:00 EEST | Kutsu

Suomen talouskasvu oli hyvässä vauhdissa ennen Venäjän hyökkäyssotaa, mutta miten sodan tuoma epävarmuus piirtyy lähivuosien kasvuennusteeseen? Mihin suuntaan inflaatio on kehittymässä? Entä miltä suomalaisten ostovoima näyttää? Tervetuloa seuraamaan Suomen talouden ennustetta käsittelevää lehdistötilaisuutta tiistaina 21.6.2022 klo 11.00. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käy läpi Suomen taloutta ja euroalueen rahapolitiikkaa. Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esittelee Suomen talousennusteen vuosille 2022–2024. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään maanantaina 20.6.2022 klo 12 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki. Osallistujien on pyydettäessä esitettävä lehdistökorttinsa ja kuvallinen henkilötodistus. Lehdistöti

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä9.6.2022 15:00:00 EEST | Uutinen

EKP:n lehdistötiedote 9.6.2022 Nopea inflaatio on luonut vaativan tilanteen meille kaikille. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että inflaatio palaa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio kiihtyi toukokuussa taas huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Taustalla oli osin sodan vaikutus. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat voimakkaasti. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa inflaatio on arvioitu huomattavasti aiempaa nopeammaksi. Arvioiden mukaan inflaatio pysyy toivottua nopeampana vielä jonkin aikaa. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan, kun energiakustannusten nousu vaimenee, pandemian aiheuttamat toimitushäiriöt vähenevät ja rahapolitiikka normalisoituu. Tuoreissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa: inflaation arvioidaan nyt olevan 6,8 % vuonna 2022 m
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

Palvelemme mediaa haastattelupyynnöissä ja muissa kysymyksissä arkisin 9-16 numerossa 09 183 2101 ja sähköpostitse osoitteessa media[at]bof.fi.

Voit myös olla suoraan yhteydessä median yhteyshenkilöihin.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Intervjuförfrågningar och andra frågor från media besvaras vardagar kl. 9-16 på nummer 09 183 2101 och per e-post media[at]bof.fi. 

Du kan också kontakta våra mediakontaktpersoner direkt