Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.

Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.

Kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa viestinnän resursseihin, käy ilmi Kuntaliiton kuntaviestintäkyselystä. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kuntien ja kaupunkien viestijöistä arvioi, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa viestintään ja markkinointiin.

Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.

De första resultaten av beslutsfattarenkäten ger en heltäckande och aktuell bild av läget i kommunsektorn i början av den nya fullmäktigeperioden. De kommunala beslutsfattarna ser med tillförsikt på den pågående perioden, även om det svaga läget inom den offentliga ekonomin ger upphov till omfattande oro i kommunerna.

Kuntapäättäjäkyselyn ensimmäiset tulokset tarjoavat kattavan ja ajantasaisen kuvan kuntakentän näkymiin uuden valtuustokauden alkutaipaleella. Kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen kauteen luottavaisesti, vaikka julkisen talouden heikko tilanne huolestuttaa laajasti kuntakentällä.

Kommunförbundets förbundsdelegation har idag 4.12.2025 valt delegationens presidium samt styrelse och styrelsens presidium. Till ordförande för Kommunförbundets styrelse valdes Tammerfors borgmästare Ilmari Nurminen (SDP).

Kuntaliiton valtuuskunta valitsi tänään 4.12.2025 valtuuskunnan puheenjohtajiston sekä hallituksen ja hallituksen puheenjohtajiston. Kuntaliiton hallitusta valittiin johtamaan Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (SDP).

Finlands kommunstiftelse sr och HGR Property Partners Oy har ingått ett föravtal om försäljning av fastigheten Kommunernas hus. Byggnaden, som stod färdig år 1982, omfattar ett helt kvarter och den har blivit en viktig och känd del av stadsbilden i Berghäll på adressen Andra linjen 14 i Helsingfors.

Suomen Kuntasäätiö sr ja HGR Property Partners Oy ovat solmineet esisopimuksen Kuntatalon kiinteistökaupasta. Vuonna 1982 valmistunut korttelin laajuinen rakennus on muodostunut keskeiseksi ja tunnistettavaksi osaksi Kallion kaupunkikuvaa osoitteessa Toinen linja 14, Helsinki.

Rådet för bedömning av lagstiftningen lyfter fram flera brister i lagförslaget om en revidering av upphandlingslagen och förutsätter att förslaget korrigeras i enlighet med rådets utlåtande innan det överlämnas till riksdagen.

Lainsäädännön arviointineuvosto nostaa esiin useita puutteita hankintalain uudistamiseen tähtäävästä lakiehdotuksesta ja edellyttää, että esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Kokkola, Pelkosenniemi ja Sotkamo on valittu vuoden 2025 Suomen liikkuvin kunta -kilpailun finalisteiksi. Finalistit julkistettiin 25.11.2025 Liikunnan ja urheilun päivässä ja voittaja selviää 15.1.2026 Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailun teemana on tänä vuonna “Energiaa luonnosta”, ja kilpailussa etsittiin kuntia, joissa luonto toimii matalan kynnyksen liikuntapaikkana ja hyvinvoinnin lähteenä. Hakemuksissa painottuivat esteettömyys, yhteisöllisyys, kestävä kehittäminen ja kuntalaisten osallistaminen. Tutustu finalistikuntien vahvuuksiin!

”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.

Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.