EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuuskysymyksiä - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa.

Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

I FM i kommunal kommunikation har sex finalister utsetts. Tävlingen är indelad i två kategorier: kommunikationskampanjer och kommunikationsåtgärder. I båda kategorierna valdes tre tävlingsbidrag ut till finalen.

Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.

Vid ramförhandlingarna måste lösningar hittas så att det inte blir kommunerna som får stå för den överraskande tilläggsfakturan på över 400 miljoner euro för vårdreformen, kräver Kommunförbundets styrelses arbetsutskott.

Kehysriihessä on etsittävä ratkaisut, joilla sote-uudistuksen yllättävää, yli 400 miljoonan euron pysyvää lisälaskua ei maksateta kunnilla, edellyttää Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.

Olemme kartoittaneet suomalaisten kuntien tukea Ukrainaan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyymme vastasi 130 kuntaa, ja tuloksista on nähtävissä, miten monimuotoisesti kunnat ovat tukeneet Ukrainaa. Kyselyssä tiedustelimme rahallista ja materiaalista tukea, ystävyyskuntatoimintaa ja asiantuntija-apua, mutta lisäksi kunnat vastaavat tilapäistä suojelua saavien kotoutumisesta sekä esimerkiksi koulutuksesta.

Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeessa tehtyjen selvitysten perusteella elinympäristön muutokset, lainsäädännön kehitys ja viranomaisten työn selkeä koordinointi on otettava huomioon terveydensuojelulakia uudistettaessa.

Enligt Kommunförbundets färska utredning har 45 procent av kommunernas ärenden sitt ursprung i EU. Till exempel i Helsingfors finns det flest EU-kopplingar inom stadsmiljösektorn (76 %) och minst inom kultur- och fritidssektorn (46 %) samt inom sektorn för utbildning och fostran (47 %). Kartläggningen visar konkret hur mångsidiga kopplingarna mellan lokalförvaltningen, det nationella beslutsfattandet och EU-lagstiftningen är. EU-lagstiftningen skapar tillsammans med den nationella lagstiftningen ramar för de självstyrande kommunernas verksamhet, men öppnar också nya möjligheter att utveckla den lokala verksamheten.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Esimerkiksi Helsingissä eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 %) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla (47 %). Kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat.

Tiedätkö, miten moneen asiaan EU tutkitusti vaikuttaa kuntien ja kuntalaisten arjessa, siis sinunkin arjessasi? Kunnissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä, mutta kuinka suuri osuus onkaan? Tuore selvityksemme valottaa asiaa, tule kuulemaan tulokset ensimmäisten joukossa 14.2.2024 klo 14-15 Studio Linjojen suoraan lähetykseen.

Trots att kommunernas och samkommunernas bokslutsuppgifter för 2023 inte helt uppfyllde förväntningarna, kan nyckeltalen i den kommunala ekonomin ändå betraktas som starka. Efter en paus på fem år uppnådde den kommunala ekonomin balans, då det finansieringsöverskott som beaktar investeringarna steg till 200 miljoner euro. Senaste gång balans uppnåddes var år 2006. Också räkenskapsperiodens resultat blev ovanligt bra: 1,8 miljarder euro. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys för 2023, som bedömer kommunernas ekonomiska läge.

Vaikka kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotiedot vuodelta 2023 jäivät hieman odotuksista, kokonaisuutena kuntatalouden tunnuslukuja voidaan pitää vahvoina. Kuntatalous saavutti viiden vuoden tauon jälkeen tasapainon, kun investoinnit huomioiva rahoitusjäämä nousi 200 miljoonan euron ylijäämään. Sitä aikaisemmin kuntatalous oli tasapainossa vuonna 2006. Myös tilikauden tulos nousi poikkeuksellisen vahvalle tasolle: 1,8 miljardiin euroon. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2023.

Enligt Kommunförbundets ekonomibarometer anser tre fjärdedelar av ekonomidirektörerna att deras kommun just nu har en genomsnittlig eller stark ekonomi. En fjärdedel av de tillfrågade anser däremot att kommunens ekonomi är svag eller mycket svag. På 12 månaders sikt ser bedömningen av det ekonomiska läget betydligt dystrare ut. Hälften av de tillfrågade bedömer att kommunens ekonomiska utsikter är dåliga eller mycket dåliga. Ingen anser att utsikterna är mycket goda.