Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunerna och samkommunerna befarar att målen för vårdreformen inte kommer att uppfyllas. Ledningen i kommunerna och samkommunerna anser det är i synnerhet de ekonomiska förväntningarna på reformen samt bättre tillgång på service och tillgänglighet som inte kommer att uppnås med det nuvarande förslaget. Kommunförbundet har kartlagt kommunernas och samkommunernas inställning till saken med enkät. – Kommunernas allvarliga budskap vittnar om att regeringens proposition behöver justeras en hel del innan reformens mål har en möjlighet uppfyllas, säger Hanna Tainio, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet. – Vi måste komma ihåg att vårdreformens mål har ett brett understöd i kommunerna. Men frågan är om vi verkligen kan uppnå målen med den föreslagna modellen, säger Tainio. Totalt 56 procent av kommunerna och samkommunerna uppskattar att målet att bromsa kostnadsökningen kommer att uppnås ganska eller mycket dåligt med den föreslagna modellen. Endast 16 procent av de tillfrågade bed

Kunnissa ja kuntayhtymissä suhtaudutaan kriittisesti sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kuntien ja kuntayhtymien johto katsoo, että erityisesti uudistukseen liitetyt taloudelliset tavoitteet ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen eivät nykyesityksellä toteudu. Kuntaliitto kartoitti asiaa kunnille ja kuntayhtymille suunnatulla kyselyllä. - Kuntien vakava viesti kertoo siitä, että hallituksen esityksessä on vielä merkittäviä korjaustarpeita, jotta uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen olisi varmemmalla pohjalla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo. - On muistettava, että sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita kannatetaan kunnissa laajasti. Kysymys on kuitenkin siitä, voidaanko tällä esitetyllä mallilla tavoitteet aidosti saavuttaa, Tainio jatkaa. 56 prosenttia kunnista tai kuntayhtymistä arvioi, että nykyesityksellä tavoite kustannusten kasvun hillitsemisestä toteutuu melko tai erittäin huonosti. Vain 16 prosent

Kommunförbundet förhåller sig försiktigt positivt till att regeringen vid ramförhandlingarna och halvtidsöversynen mestadels verkar ha lyckats hålla fast vid sina utfästelser till kommunerna.

Kuntaliitto on varovaisen tyytyväinen siihen, että hallitus näyttäisi pääosin kyenneen pitämään kiinni kehys- ja puoliväliriihessä kiinni sitoumuksistaan kunnille.

I samband med kommunalvalet ordnas också Barnens val i hela landet. Finlands Juniorhandelskamrar rf, Björneborgs stad och Kommunförbundet har sammanställt en nationell kandidatuppställning där fiktiva figurer, barnens egna kandidater, tävlar om barnens röster för att få påverka beslutsfattandet i Finlands kommuner. Illustrationerna av kandidatfigurerna i Barnens val har skapats av konstnärer från olika delar av landet. – Det var inte bara en fråga om att skapa fina figurer till Barnens val, vi ville dessutom för vår del stödja konstnärernas viktiga arbete i dessa utmanande tider. På grund av den pågående coronakrisen har situationen varit besvärlig inom kultur- och konstsektorn och det är viktigt att stödja lokala företagare på olika sätt, säger Kommunförbundets kommunikationsdirektör Miia Välikorpi. Kandidaterna representerar hela Finland I kandidatuppställningen för Barnens val ville vi betona att kandidaterna har, precis som i det officiella valet, alla sin egen personlighet och sin

Lasten vaalit järjestetään jälleen kuntavaalien yhteydessä ympäri Suomen. Suomen Nuorkauppakamarit ry, Porin kaupunki ja Kuntaliitto ovat koonneet yhteen valtakunnallisen ehdokasasettelun, jossa fiktiiviset, lasten omat ehdokkaat kilpailevat lasten äänistä päästäkseen vaikuttamaan Suomen kuntien päätöksentekoon. Lasten vaalien ehdokashahmojen kuvituksissa on hyödynnetty taiteilijoita ympäri Suomen. - Sen lisäksi, että saimme näin upeat hahmot Lasten vaalien ehdokkaiksi, halusimme osaltamme tukea taiteilijoiden tekemää tärkeää työtä tässä haastavassa ajassa. Kulttuuri- ja taidealalla on ollut koronatilanteen johdosta vaikeaa ja on tärkeää tukea paikallisia yrittäjiä erilaisin keinoin, toteaa Kuntaliiton viestintäjohtaja Miia Välikorpi. Ehdokkaat koottu edustamaan koko Suomea Lasten vaalien ehdokasasettelussa haluttiin erityisesti huomioida se, että kuten myös virallisissa vaaleissa, myös Lasten vaaleissa jokaisella ehdokkaalla on omat erityispiirteensä ja painopisteet ajamissaan asioiss

18–29-vuotiaat kuntalaiset arvostavat kotikunnassa tai -kaupungissaan erityisesti hyviä palveluita, hyvää asuinympäristöä sekä turvallisuutta. Nuoret pitävät turvallisuutta keskimäärin muita kuntalaisia useammin tärkeimpänä tekijänä hyvässä kotikunnassa. Sen sijaan esimerkiksi luonnonläheisyyttä tärkeimpänä pitää noin 36 prosenttia nuorista, kun vastaavasti eri-ikäisistä kuntalaisista 46 prosenttia katsoo luonnonläheisyyden olevan tärkein tekijä. - Hieman yleistäen voidaan todeta, että nuorille hyvin saavutettavat ja toimivat palvelut ovat tärkeämpiä kuin luonnon saavutettavuus, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Tutkimustulosten mukaan nuorten 18–29-vuotiaiden naisten ja miesten välillä on havaittavissa eroja siinä, mitä asioita kotikunnassa pidetään tärkeimpinä. Erot ovat paikoin hyvin merkittäviä. Nuoret naiset korostavat miehiä selvästi enemmän turvallisuuden tärkeyttä ja jonkin verran enemmän myös hyviä palveluja, luonnonläheisyyttä, hyviä liikenneyhteyk

Kommuninvånarna är nöjda med den grundläggande utbildningen både i årskurserna 1–6 och i 7–9. De är också nöjda med gymnasieutbildningen. Mest nöjda är de med den grundläggande utbildningen i de lägre årskurserna, där samarbetet mellan hem och skola är god. Kommuninvånarna är nöjda med hur utbildningstjänsterna har skötts och ordnats för den grundläggande utbildningens och gymnasieutbildningens del. Kommuninvånarnas allmänna nöjdhet med kommunerna utbildnings- och bildningstjänster märks sålunda också i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets invånarundersökning där man bland annat frågar om invånarnas åsikt om kommunens service. Jämn ökning i kommuninvånarnas nöjdhet med servicen Under 2000-talet har invånarna varit allt mer tillfreds med både den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. Nöjdheten har kontinuerligt ökat sedan början av 2000-talet. Det positiva är att det är i synnerhet de som använt utbildningstjänst

Kuntalaiset ovat tyytyväisiä perusopetuspalveluun sekä vuosiluokilla 1‒6 (alakoulu) että 7‒9 (yläkoulu). Tyytyväisyys jatkuu korkeana myös lukiokoulutuksessa. Suurinta tyytyväisyys on perusopetuksen alaluokilla, jossa kodin ja koulun välinen yhteistyö on lähtökohdiltaan tiivistä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta kuntalaiset ovat tyytyväisiä tapaan, jolla koulutuspalvelut on järjestetty ja hoidettu. Kuntalaisten yleinen tyytyväisyys kuntien koulutus- ja sivistyspalveluihin näkyy siten vahvana myös perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaiskyselystä, joka antaa tietoa muun muassa kuntalaisten käsityksistä oman kunnan palveluista. Kuntalaisten palvelutyytyväisyys kasvanut tasaisesti Palvelutyytyväisyys on lisääntynyt 2000-luvulla sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Tyytyväisyys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Myönteistä on, että erityisen tyytyväisiä ovat ennen kaikkea koulutuspalveluja käyttäneet. Palveluja käytt

Invånarna förhåller sig mer positivt än tidigare till kommunalt beslutsfattande och till beslutsfattare. Under hela den undersökta perioden 1996–2020 har invånarna förhållit sig mer kritiskt än positivt till kommunalt beslutsfattande, men förtroendet har stegvis förbättrats. Kommuninvånarnas förtroende för kommunalt beslutsfattande och beslutsfattare har kartlagts som en del av Kommunförbundets stora invånarundersökning. Undersökningen kartlade kommuninvånarnas åsikter om påståenden om kommunalt beslutsfattande och beslutsfattare. De flesta förhåller sig neutralt till de framställda påståendena. Undersökningen visar att kommuninvånarna förhåller sig snarare lite misstänksamt är tillitsfullt till kommunens beslutsfattande och beslutsfattare. Invånarna förhåller sig mera positivt än negativt till hur kommunen sköter informationen om service och beslut samt hur kommunens beslutsfattare sörjer för ett gott liv i den egna kommunen. Samtidigt framställdes också negativa omdömen i svaren. Av

Kuntalaiset suhtautuvat aiempaa positiivisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin. Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996-2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Kuntalaisten luottamusta kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Tutkimuksesta ilmenee, että kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti. Kuntalaiset suhtautuvat pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa. Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö palkitsi vuosien 2019–2020 taidokkaimmat julkiset hankinnat tiistaina 13. huhtikuuta. Toista kertaa jaettavan palkinnon voittajat valitsi hankintojen ammattilaisista koottu tuomaristo. Se päätyi jakamaan Vuoden taidokkain hankinta -tittelin kahdelle hankinnalle: jaetulle ensimmäiselle sijalle suoriutuivat HUS Logistiikan tutkimuskäsineiden hankinta ja Tampereen kaupungin IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta.

I samband med kommunalvalet våren 2021 ordnas också det riksomfattande valet Barnens val. Kommunförbundet, Finlands Juniorhandelskamrar rf och Björneborgs stad är huvudarrangörer för valet. Det viktigaste målet med Barnens val är att stödja och utvidga barnens fostran i demokrati. I vår kampanj låter vi barnen rösta och få sina röster hörda. Barnens val är fullständigt partipolitiskt obundet. Kandidaterna i valet är tecknade figurer som gjorts av finländska illustratörer och som beskrivs i inspirerande och positiva ordalag. Man kan bekanta sig med kandidaterna på webbplatsen för Barnens val. När de vuxna sätter sig in i kommunalvalet får också barnen bekanta sig med olika sätt att påverka samhället. Vid Barnens val har det vanligtvis funnits ett eget valställe för barn i närheten av det officiella röstningsstället för vuxna, där barnen har kunnat rösta under handledning av en vuxen som de haft med sig. På grund av det snabbt föränderliga coronaläget genomförs omröstningen den här gånge

Kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestetään valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki toimivat vaalien pääjärjestäjinä. Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassamme päästämme lapset sekä ääneen että äänestämään. Lasten vaalit ovat puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Vaalien ehdokkaina toimivat suomalaisten kuvittajien tekemät piirroshahmot, joita kuvaillaan ehdokkaiden esittelyissä innostavin ja positiivisin sanakääntein. Ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Lasten vaalien verkkosivuilla. Aikuisten orientoituessa kuntavaaleihin, myös lapset pääsevät tutustumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Perinteisesti Lasten vaaleissa aikuisten virallisen äänestyspaikan lähellä on ollut lasten omatoiminen vaalipiste, jossa lapset ovat voineet äänestää mukanaan olevan aikuisen opastuksella. Tällä kertaa nopeasti muuttuvan koronatilanteen johdosta äänestys toteutetaan p

I dessa osäkra tider är det särskilt viktigt att staten har en stabil och förutsägbar kommunpolitik och håller fast vid sina utfästelser, för de nya fullmäktigena behöver kunna slå fast de åtgärder som krävs för att kommunerna ska ha en hållbar framtid.

Valtion kuntapolitiikan vakaus ja ennakoitavuus sekä sitoumuksista kiinni pitäminen ovat epävarmuuden keskellä erityisen tärkeitä, sillä uusien valtuustojen on pystyttävä osaltaan linjaamaan kunnissaan kestävän tulevaisuuden edellyttämiä toimenpiteitä.

Det råder brett samförstånd i vårt samhälle om målen för vårdreformen. Reformen ska förbättra kvaliteten på och tillgången till servicen och samtidigt trygga systemets hållbarhet på lång sikt. Detta förutsätter bland annat att regionala särdrag beaktas och att det finns en flexibel arbetsfördelning mellan vårdområdena och kommunerna och vittgående möjlighet att anlita olika aktörers expertis som en del av serviceproduktionen. Till exempel har företagen en stor betydelse som producenter av social- och hälsovårdstjänster. De som för närvarande sköter social- och hälsovårdstjänsterna har mestadels fått stå på åskådarplats i beredningen av reformen. De olika aktörernas möjlighet att påverka fel och brister i reformen har varit mycket begränsade. Vi oroar oss för att man gör avkall på reformens mål på grund av brådskan som tidsplanen medför. Det är nödvändigt att reformen uppnår de mål som ställts på den och att de brister som identifierats i lagstiftningen åtgärdas. En av de viktigaste änd

Sote-uudistuksen tavoitteista vallitsee yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. Uudistuksella tulisi pystyä parantamaan niin palveluiden saatavuutta ja laatua kuin varmistamaan järjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimista, hyvinvointialueiden ja kuntien joustavaa työnjakoa ja laajaa mahdollisuutta eri toimijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen osana palvelutuotantoa. Esimerkiksi yritysten merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on huomattava. Uudistusta on valmisteltu tavalla, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista tällä hetkellä vastaaville on jäänyt lähinnä sivusta seuraajien rooli. Eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa uudistukseen liittyvien valuvikojen korjaamiseksi ovat jääneet hyvin rajallisiksi. Kannamme huolta siitä, että uudistuksen tavoitteet ovat väistymässä aikataulutavoitteesta aiheutuvan kiireen tieltä. On välttämätöntä varmistaa, että uudistus johtaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamise

Enligt en undersökning som Kommunförbundet utförde tillsammans med Keva och Finlands Kommundirektörer rf bedömer tre av fyra (76 %) kommundirektörer att den egna arbetsförmågan är relativt god eller mycket god när det gäller den psykiska belastningen i arbetet. Situationen har försämrats något, år 2018 bedömde 82 % av kommundirektörerna att arbetsförmågan var relativt god eller mycket god.

Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n vuodenvaihteessa toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä (76 %) kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta. Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista.