Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Tomma social- och hälsovårdsfastigheter orsakar ekonomiska utmaningar för 48 procent av kommunerna, visar en utredning som gjorts vid Kommunförbundet. En femtedel av de tillfrågade uppgav att tomma fastigheter medför betydande ekonomiska utmaningar. Kommunförbundet genomförde en enkät i kommunerna på fastlandet om situationen för de kommunägda social- och hälsovårdsfastigheterna. Enkäten besvarades av 157 kommuner.

Tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt aiheuttavat taloudellisia haasteita 48 prosentille kunnista, Kuntaliiton selvitys kertoo. Viidennes vastaajista ilmoitti, että tyhjät kiinteistöt aiheuttavat merkittäviä taloudellisia haasteita. Kuntaliitto teki Manner-Suomen kuntiin kyselyn kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tilanteesta. Vastauksia saatiin 157 kunnasta.

Läpi kesän eri puolilla Suomen kuntia ja kaupunkeja juhlitaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Pride-menoin paraateista konsertteihin. Pride muistuttaa meitä siitä, kuinka jokaisella meillä on oikeus olla oma itsemme – tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi arvokkaasti esimerkiksi taustasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisien käyttö on vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2026 kuntalisää maksoi noin joka neljäs kyselyyn vastannut kunta. Samalla kuntien ratkaisut lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuntien erilaiset palvelutarpeet ja väestökehitys. Selvityksestä löytyvät myös kuntakohtaiset tiedot. – Varhaiskasvatuksen tulevaisuutta muovaa ennen kaikkea väestönkehitys. Osa kunnista kasvaa edelleen, kun taas monissa kunnissa lapsimäärät pienenevät nopeasti. Tämä näkyy myös siinä, millaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä tehdään. Yhdessä kunnassa pohditaan uusien päiväkotipaikkojen riittävyyttä, toisessa sitä, miten laadukkaat palvelut turvataan pieneneville ikäluokille, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.

I sitt meddelanden 29 maj 2026 informerade branschorganisationen Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry om en ny modell för uppföljning som synliggör behandlingstiderna inom detaljplanläggningen och bygglovsansökan i tio städer. Rakli bjöd in Kommunförbundet 2025 för att tillsammans med städerna medverka till utvecklingen av modellen. Utredningen visar att kommunerna framgångsrikt har utvecklat sin planläggnings- och bygglovsverksamhet, trots att lagstiftningen har medfört ökade krav på både innehåll och processer.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry tiedotti 29.5.2026 uudesta seurantamallistaan, joka avaa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoja kymmenessä kaupungissa. Rakli kutsui Kuntaliiton mukaan yhteiskehittämään tätä mallia vuonna 2025, yhdessä kaupunkien kanssa. Selvityksestä käy ilmi, että kunnat ovat kehittäneet toimintaansa kaavoituksessa ja rakennusluvissa hyvin, vaikka lainsäädäntö on lisännyt sisältö- ja prosessivaatimuksia.

Kuntaliitto julkaisi tänään 4.6.2026 ohjeen kunnille ja kaupungeille siitä, miten vakaviin vaaratilanteisiin kuten drooniuhkiin tulee varautua ja miten tilanteissa olisi hyvä toimia. Ohjeistuksen mukaan erilaiset vaaratilanteet tulisi luokitella uhkatason mukaan, jotta kunnassa on selvää, miten ihmisille kriittiset palvelut sekä viestintä hoidetaan erilaisissa tilanteissa, ja miten huolehditaan kuntalaisten turvallisuudesta.

Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) kokoaa yli sata kaupunginjohtajaa, alueellista päättäjää ja kansallisten kuntaliittojen edustajaa eri puolilta Eurooppaa johtajien huippukokoukseen Rovaniemelle 4.–5.6.2026. Keskusteluissa käsitellään varautumista, EU:n tulevaa budjettia, paikallishallintojen globaalia roolia, kestävää kehitystä sekä ilmastotoimia.

Rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 on muuttanut kuntien rakennusvalvonnan työtä aiempaa vaativammaksi, vaikka uudistuksen tavoitteena oli sujuvoittaa rakentamista. Kuntaliitto julkisti 1.6.2026 selvityksen rakennusvalvonnan nykytilasta ja uuden lainsäädännön vaikutuksista kuntien rakennusvalvontatyöhön. Selvityksen pohjana on kysely, johon saatiin vastauksia 253 kunnasta eli 87 prosentista Manner-Suomen kunnista.

Kuntaliiton selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen nuori opiskelija tarvitsisi nykyistä laajempaa tukea selvitäkseen oppivelvollisuudesta. Osa nuorista jää tilanteeseen, jossa he eivät kykene osallistumaan koulutukseen, mutta eivät myöskään saa tarvitsemiaan kuntouttavia palveluja tai hyvinvointialueiden tukea oikea-aikaisesti. Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia osaksi ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on tukea nuoria, joiden toimintakyky ei tilapäisesti riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin.

Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.

Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa. Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla. – Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.

Suomen menestys syntyy kunnissa, mutta nykyiset rakenteet eivät kestä väestönmurroksen painetta. Kuntaliitto vaatii hallitusohjelmaan kannusteita vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin sekä kuntien yhteistyön lisäämiseen.

Jatkuvan oppimisen työryhmä esittää muutoksia ammatilliseen koulutukseen ja tutkintorakenteeseen. Kuntaliitto korostaa, että koulutusta on suunnattava osaajapula-aloille ja työttömyyden vähentämiseen.

Arbetskraftsinvandringen i Finland koncentreras till några få kommuner och landskap, visar en utredning som Kommunförbundet har låtit göra. Det är första gången arbetskraftsinvandringen granskas på kommun- och landskapsnivå.

Työperusteinen maahanmuutto keskittyy Suomessa harvoihin kuntiin ja maakuntiin, selviää Kuntaliiton teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee ensimmäistä kertaa työperusteista maahanmuuttoa kunta- ja aluetasolla.

Perusopetuksen osaamistakuu ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin uudistamiseksi, korostaa Kuntaliitto. Osaamisen vahvistaminen edellyttää myös opetussuunnitelman uudistamista, oppiaineiden sisältöjen selkeyttämistä sekä sitä, että oppilaan osaamisen kehittymisestä muodostuu nykyistä realistisempi kuva. ”Osaamistakuussa on onnistuttava. Se ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin täsmentämiseksi lakitasolla”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. "Jos oppimistulosten kehitystä pohditaan laajalti, tarvitaan toimia, jolla hyvän osaamisen oppilaat pääsevät etenemään kohti erinomaista osaamista. Meidän pitäisi kokonaisvaltaisesti vaikuttaa oppimistuloksiin ja näin myös arvosanainflaatioon”, jatkaa Sjöström.

Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista. Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa. Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.

Kuntaliitto on pettynyt siitä, että Orpon kehysriihessä kuntien valtionosuuksiin kohdistui jälleen uusia suoria leikkauksia. Kuntien valtionrahoitusta on supistettu kuluvalla hallituskaudella jo useasti asteittain kasvavilla päätöksillä.