Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden tulevaisuus edellyttää nykyisten rakenteiden uudistamista. Jos uudistuksia lykätään, vaarana on kulttuurilaitosverkon hallitsematon supistuminen ja ammattimaisen taiteen ja kulttuurin keskittyminen isoimpiin kaupunkeihin. Kuntaliiton uuden esiselvityksen mukaan kulttuurilaitosten suurin uhka ei ole pelkästään rahoituksen väheneminen vaan se, ettei muutoksiin tartuta ajoissa. Uudenlaisista toimintamalleista löytyy jo esimerkkejä. Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkestereiden yhteinen Saimaa Sinfonietta mahdollistaa laajemman ohjelmiston esittämisen molemmissa kaupungeissa. Espoon teatterin vierailunäyttämö- ja residenssitoiminnassa puolestaan näyttämöitä avataan myös muiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön.

Kuntalehteä ja Kommuntorget-lehteä julkaiseva KL-Kustannus Oy kehittää ruotsinkielistä uutistarjontaansa. Vuoden 2027 alusta Kuntalehden ja Kommuntorgetin toimitukset yhdistetään. Samalla ruotsinkielisten sisältöjen määrää lisätään digitaalisessa palvelussa kommuntorget.fi:ssä. Printtilehti jatkaa ilmestymistään nykyiseen tapaan.

KL-Kustannus Oy som ger ut tidskrifterna Kuntalehti och Kommuntorget utvecklar sitt svenskspråkiga nyhetsutbud. Redaktionerna för de två tidskrifterna slås ihop från början av 2027. Samtidigt utökas det svenskspråkiga innehållet i den digitala tjänsten Kommuntorget.fi. Den tryckta tidningen kommer att ges ut som tidigare.

Kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat suhtautuvat myönteisesti sähköisen äänestämisen mahdollistamiseen kuntavaaleissa. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kannatti sähköisen äänestämisen käyttöönottoa kuntavaaleissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 257 kuntien luottamushenkilöä ja viranhaltijaa eri puolilta Suomea.

Kommunförbundet är samarbetspartner till Ungdomssektorn rf i samband med Ungas val som ordnas i anslutning till riksdagsvalet våren 2027. Kommunförbundet rekommenderar att alla kommuner och städer strävar efter att ordna Ungas val i så många skolor och läroanstalter som möjligt under röstningstiden 22.3–2.4.2027.

Kuntaliitto on Nuorisoala ry:n yhteistyökumppani eduskuntavaalien yhteydessä järjestettävissä Nuorten vaaleissa keväällä 2027. Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kunnat ja kaupungit pyrkivät järjestämään Nuorten vaalit mahdollisimman monissa kouluissa ja oppilaitoksissa Nuorten vaalien äänestysaikana 22.3.-2.4.2027.

Perusopetusikäisten määrä vähenee Manner-Suomessa arviolta 95 000 vuoteen 2040 mennessä. Muutos haastaa kuntia miettimään uudelleen, miten laadukas opetus turvataan eri puolilla Suomea. Kunnat hakevat nyt ratkaisuja laajalla yhteistyöllä: 174 kuntaa kehittää uusia tapoja järjestää opetusta yli kuntarajojen.

Hallituksen lakiesitys uuden hankintatietovarannon käyttöönotosta eteni tänään 8.10.2026 yllättäen eduskunnan käsiteltäväksi. Esityksen mukaan kuntien tulisi alkaa toimittaa hankintoihin liittyviä ostolaskutietojaan kokonaan uuteen järjestelmään. – Kannatamme hallituksen tavoin julkisten hankintojen datan avaamista, mutta nyt eduskunta saa käsiteltäväkseen monin tavoin hyvin ongelmallisen lakiesityksen, jossa kuntien tehtäviä lisätään jälleen ilman, että tähän on varattu rahoitusta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kiteyttää.

Kommunförbundet publicerade den 8 oktober 2026 en utredning om kommunernas investeringar i infrastruktur och driftskostnader. Utredningen visar att kommunerna är Finlands största investerare i infrastruktur. Kommunerna och städerna investerar mer än någonsin i infrastruktur: infrastrukturen utgör cirka 40 procent av alla kommunens investeringar.

Kuntaliitto julkaisi 8.10.2026 selvityksen kuntien infran investoinneista ja käyttömenoista. Selvitys osoittaa, että kunnat ovat Suomen suurin infrastruktuuri-investoija. Kunnat ja kaupungit investoivat infraan enemmän kuin koskaan aiemmin: infra muodostaa noin 40 prosenttia kuntien kaikista investoinneista.

Kommunernas och välfärdsområdenas gemensamma branschevenemang arrangeras för första gången 15–16.9.2027 i Helsingfors Mässcentrum. Den traditionella Kommunmarknaden får på ett tydligare sätt än förr sällskap av välfärdsområdena, vilket syns i det nya namnet – Kommunmarknaden och Välfärdsområdesmarknaden.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa 15.–16.9.2027 Messukeskuksessa. Perinteikäs Kuntamarkkinat saa rinnalleen entistä vahvemmin hyvinvointialueet, mikä näkyy uudessa nimessä - Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat.

Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että Suomessa on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän kuntia. Muutoksen keinoista ei kuitenkaan löytynyt yhteistä linjaa: keskustelussa esitettiin vapaaehtoisia kuntaliitoksia, taloudellisia kannusteita ja velvoitteita. Paneelissa kiisteltiin myös kuntien osuudesta julkisen talouden säästöihin, hankintalain uudistuksesta sekä etsittiin ratkaisuja koulutuksen tasa-arvon turvaamiseen.

Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.

Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.

Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.