Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kolmatta kertaa järjestettävässä Suomen liikkuvin kunta -kilpailussa etsitään jälleen kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia monipuolisesti edistänyttä kuntaa.

Av tradition har statens synvinkel och de skyldigheter staten ålagt format kommunsektorn och kommunernas uppgifter. Kommunförbundets nya vd vill vända på konstellationen.

Perinteisesti valtion näkökulma ja valtion asettamat velvoitteet ovat muokanneet kuntakenttää ja kuntien tehtäviä. Kuntaliiton tuore toimitusjohtaja haluaa keikauttaa asetelman toisinpäin.

Den stadspolitiska arbetsgruppen yrkar på en omstrukturering av kommunernas skatteredovisningssystem som skulle förbättra prognostiseringen och skapa en pålitlig modell för ett jämnare årligt inflöde av skatteinkomster för kommunerna. Utvecklingen av systemet bör inledas omedelbart och det är nödvändigt att Kommunförbundets sakkunniga medverkar i beredningen. Målet bör vara en ny skatteredovisningsmodell med hjälp av vilken en jämn skatteinkomst kan beräknas för kommunerna redan när budgetarna för år 2021 planeras. Beredningen av skatteredovisningsreformerna borde utföras i samarbete också med skattetagarna.

Kaupunkipoliittinen ryhmä vaatii kannanottonaan kuntien verontilitysjärjestelmään uudistuksia, jotka parantaisivat ennustamista ja loisivat kunnille luotettavan, tasaisemman vuosittaisen verotulojen kertymisen mallin. Järjestelmän kehittäminen on käynnistettävä välittömästi ja Kuntaliiton asiantuntijoiden mukanaolo valmistelussa on välttämätöntä. Tavoitteena tulee olla uusi verotilityksen malli, jolla kuntien tasainen verotulo voidaan laskea kunnille jo vuoden 2021 talousarvioita suunniteltaessa. Verotilityksiin liittyvien uudistusten valmistelua tulisi tehdä enemmän yhteistyössä myös veronsaajien kanssa.

Vuosittainen kunta-alan ja koko julkisen sektorin päättäjäfoorumi Kuntamarkkinat kokoaa asiantuntijat, päättäjät, järjestöväen ja yritysten edustajat Kuntatalolle kahdeksi päiväksi jo 26. kerran.

Kommunförbundets styrelse understöder följande i Antti Rinnes regeringsprogram: att det inte längre görs något statsandelsavdrag för de nedskurna semesterpenningarna, att staten kompenserar kommunerna för skatteinkomster de förlorar på grund av statens beslut, återinför indexjusteringarna, genomför justeringen av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna samt anslår statsandelsfinansiering till fullt belopp för nya och utvidgade uppgifter. Dessa riktlinjer innebär att statsandelen för kommunal basservice ökar med cirka 1,1 miljarder euro nästa år.

Kuntaliiton hallitus pitää hyvänä, että Antti Rinteen hallitusohjelman julkisen talouden linjaukset päättävät lomarahaleikkaukseen liittyvät valtionosuusleikkaukset, kompensoivat valtion veropäätöksistä kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset, palauttavat indeksitarkistukset, toteuttavat valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen sekä kohdistavat uusiin ja laajeneviin tehtäviin täysimääräisen valtionosuuden. Näiden linjausten seurauksena peruspalveluiden valtionosuus kasvaa ensi vuonna noin 1,1 miljardia euroa.

Regeringsprogrammets viktigaste riktlinje i fråga om strukturreformen inom social- och hälsovården är enligt kommunerna samordningen av datasystem samt hänsyn till kommunernas regionala särdrag. Detta framgår av Kommunförbundets enkät som kartlade vad kommunsektorn anser om de riktlinjer för social- och hälsovården som Rinnes regering dragit upp.

Kunnat pitävät tärkeimpinä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen liittyvinä hallitusohjelmakirjauksina tietojärjestelmien yhteensovittamista sekä kuntien alueellisten erityispiirteiden huomioimista. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, jolla kartoitettiin kuntakentän näkemyksiä Rinteen hallituksen sote-linjauksista.

Vuoden kirjastokuntaa ja yleisön suosikkia etsitään jälleen. Kilpailun ilmoittautuminen aukeaa tänään ja voittaja selviää Helsingin Kirjamessuilla 26.10.2019. Tänä vuonna palkinnon jakaa kilpailun tuomarina toimiva juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari.

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2018. Vertailuaineistojen mukaan suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vain vähän. Keskisuurissa kunnissa sote-menot kasvoivat selvästi.

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2018. Enligt jämförelsematerialet ökade kostnaderna för hälso- och sjukvården bara lite i de stora städerna. I de medelstora kommunerna ökade social- och hälsovårdskostnaderna betydligt.

EU:s nya direktiv innebär utmaningar för kommunerna när de ska ordna skolskjutsar, färdtjänst för personer med funktionsnedsättning och andra lagstadgade persontransporter, eftersom det fortfarande finns väldigt lite fordon i Finland som uppfyller kraven. Kostnaderna ökar om verklig konkurrens saknas. I värsta fall kommer det in bara ett anbud eller inget alls.

Uusi direktiivi lisää kunnille haasteita koululaiskuljetuksiin, vammaisten kuljetuspalveluihin ja muihin lakisääteisiin henkilökuljetuksiin, koska Suomessa on vielä hyvin vähän vaatimukset täyttäviä ajoneuvoja. Kustannukset nousevat, jos aitoa kilpailua ei ole. Pahimmillaan tarjouksia tulee yksi tai nolla.

Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi on nimetty vuoden valtuutetuksi Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn kilpailuun ehdotettiin 46 valtuutettua 35 kunnasta. Asiantuntijaraati arvosti erityisesti luottamushenkilön uudistamis- ja yhteistyötaitoja.

Tuore hallitusohjelma toi sekä hyviä että huonoja uutisia kunnille. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kuntien menot kasvavat pelkästään uusien hallitusohjelmakirjausten myötä noin 650-700 miljoonaa euroa. Kuntaliiton ensitietojen perusteella vajausta hallitusohjelmassa esitettyihin kustannusarvioihin on noin 250 miljoonaa euroa.

År 2017 använde kommunerna cirka 400 miljoner euro på sysselsättning och uppskattningsvis över 200 miljoner euro på näringspolitik. Utöver det utgör kommunernas andel av arbetsmarknadsstödet drygt 400 miljoner euro, vilket innebär att kommunernas sammanlagda satsningar på sysselsättningen uppgår till en miljard euro.

Kunnat käyttivät vuonna 2017 työllisyydenhoitoon noin 400 miljoonaa euroa ja elinkeinopolitiikkaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien osuus työmarkkinatuesta on runsaat 400 miljoonaa euroa, joten kuntien panostukset työllisyydenhoitoon yltävät yhteensä yli miljardiin euroon.

Statens och kommunernas gemensamma upphandling kan framöver skötas vid ett och samma ställe. KL-Kuntahankinnat, som ägs av Kommunförbundet, och Hansel Ab, som ägs av staten, kommer att förena sina krafter. Finlands Kommunförbund rf blir aktieägare i Hansel Ab med en ägarandel på 35 procent, och statens ägarandel blir 65 procent.