Suomen Yrittäjät

Lähes 60 prosenttia pk-yrityksistä kertoo Yrittäjägallupissa, että maksuaikalakia ei ole noudatettu. Suurten yritysten lisäksi myös valtio- ja kuntaomisteiset yhtiöt pitkittävät maksuaikoja yli lain salliman rajan. – Maan tapa on, että suuryritys vain yksipuolisesti ilmoittaa pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin. Hallitus voisi halutessaan parantaa yrittäjien asemaa muuttamalla maksuehtolakia, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Hallitus on päättänyt poistaa kaavamaisen työhuonevähennyksen. Päätös uhkaa kiristää reilun 4 000 toiminimiyrittäjän verotusta, vaikka hallitus on samanaikaisesti päättänyt ansiotuloverotuksen kevennyksestä.

Missä maakunnissa on vahvin elinvoima ja miten se rakentuu? Miten kunnat ja yritykset saavat yhdessä aikaan kasvua? Muun muassa näistä keskustellaan kunta-alan huipputapahtumassa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa 14.–15.5.2025. Teemana on tänä vuonna “kasvu syntyy uudesta ajattelusta”.

Kesätöitä on kokonaisuutena tarjolla hieman viime vuotta vähemmän, Yrittäjägallup kertoo. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Viime vuonna vastaava osuus Yrittäjägallupissa oli 26 prosenttia. Eniten kesätyöntekijöitä palkataan teollisuuden ja kaupan alalla.

Orpon hallitus linjasi puoliväliriihessä korjaavansa yrittäjien eläkejärjestelmää siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. ”Linjaus uhkaa nostaa rajusti monien yrittäjien eläkemaksuja. Se voi olla eläkemaksupommi”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kuinka Orpon hallituksen puoliväliriihen ratkaisut vaikuttavat konkreettisesti yrittäjiin, yrityksiin ja työllisyyteen? Mitä tapahtuu verotukselle ja taloudelle? Sisältävätkö päätökset vaikuttavia uudistuksia? Suomen Yrittäjät on median käytettävissä ja tavoitettavissa.

“Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä. Kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä arvioi. Hallitus linjasi YEL-uudistuksesta, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy jatkossa selkeämmin “todellisten tulojen mukaan”. “Tämä voi olla hyvin ongelmallinen linjaus, koska yrittäjän todelliset tulot on erittäin vaikea määrittää eri yhtiömuodoissa”, Pentikäinen sanoo.

Lähes puolet (48 %) yrittäjistä sanoo, että osinkoverotuksen kiristys vähentäisi yrityksen kasvuhaluja. Osakeyhtiömuodossa toimivista yrittäjistä näin sanoo 64 prosenttia. ”Yrittäjien viesti puoliväliriiheen on selkeä: Ei pidä kiristää osinkoverotusta, mutta kannattaa pohtia ansiotuloveron ja yhteisöveron alentamista”, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä tiivistää.

Akava ja Suomen Yrittäjät esittävät, että Orpon hallitus linjaa puoliväliriihessä yhdistelmävakuutuksesta. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää vain joko työntekijänä tai yrittäjänä, mutta ei samanaikaisesti molempina. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä.

Yrittäjiä pääsi runsaasti valtuustoon sekä kunta- että aluevaaleissa: kuntien valtuutetuista 23 prosenttia on yrittäjiä ja aluevaltuutetuista 16 prosenttia. Kunnissa eniten yrittäjävaltuutettuja on keskustalla. Aluevaltuustoissa keskusta ja kokoomus jakavat kärkipaikan yrittäjävaltuutettujen määrässä. “Olemme todella iloisia siitä, että äänestäjät ovat luottaneet laajalti yrittäjäehdokkaisiin. Äänestäjät tietävät, että yrittäjät osaavat rakentaa elinvoimaa paikallisesti ja alueellisesti”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Yrittäjät esittää puoliväliriiheen, että kaikille eläkeyhtiöiden tekemille YEL-työtulon korotuksille asetetaan yläraja siihen saakka, että selvittelyssä oleva YEL-uudistus saadaan maaliin. ”Vuonna 2026 tehtävissä tarkastuksissa on uhkana, että uusien yrittäjien työtuloja nostetaan holtittomasti, mikä voisi kaataa yrityksiä”, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo. Vain kuusi prosenttia yrittäjistä kertoo luottavansa nykyiseen yrittäjien eläkejärjestelmään, osoittaa Yrittäjägallup.

Suomalaisten yritysten ja yrittäjien kannattaa seurata tilannetta pää kylmänä, mutta myös varautuen pahimpaan. Pitää miettiä ja varautua erilaisiin skenaarioihin – myös siihen, että kauppasota jatkuu välirauhan jälkeen, kirjoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen blogissaan.

Oma-aloitteisuus, itsenäinen työskentely ja yrittävä asenne ovat tärkeimmät osaamisalueet vastavalmistunutta palkatessa, pk-yritykset raportoivat. Pk-yrittäjien mielestä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet vastavalmistuneet nuoret omaksuvat erittäin hyvin uusia asioita ja hallitsevat työkielensä.

Syksyllä tehty alv-korotus vaikeutti monen yrityksen tilannetta. Vain runsas puolet (58 %) yrittäjistä pystyi nostamaan hintojaan alv-korotuksen vuoksi, kun 41 prosenttia ei pystynyt korottamaan hintojaan. "Alv-korotus vaikeutti monen pk-yrityksen tilannetta ja on osaltaan kiihdyttänyt yrittäjämäärän laskua sekä yritysten vaikeuksia. Se oli varsinkin yksinyrittäjien ja pienten työnantajayrittäjien kannalta onneton päätös”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Presidentti Donald Trumpin ilmoitus nostaa rajusti tuontiveroja on erittäin valitettava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. ”Tämä on synkkä päivä maailmantaloudelle. Kauppasodasta ei hyödy kukaan, ja vähiten Suomen kaltainen pieni viennistä riippuvainen maa. Kauppasodat ovat meille myrkkyä”, Pentikäinen arvioi.

Julkisia hankintoja tehdään aivan liian suurissa kokonaisuuksissa. Vain yksitoista prosenttia yrittäjistä kokee, että julkiset hankinnat on jaettu riittävästi osiin niin, että pk-yritykset voivat niihin osallistua. Asia on ajankohtainen kunta- ja aluevaaleissa, joiden ennakkoäänestys alkaa tänään.

Henkilöstön hallintoedustuksen kehittämisessä on huomioitava yritysten erilaisuus. – Pienissä yrityksissä luottamus ja tiedonkulku toimivat jo tällä hetkellä erittäin hyvin. Yrittäjät huomioivat työntekijät päätöksenteossa ja keskustelua käydään jatkuvasti. Emme tarvitse työpaikoille jäykkää sääntelyä, vaan joustavuutta toteuttaa edustus yrityksen johtamisjärjestelmään sopivalla tavalla, toteaa johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä.

Yritykset arvioivat taloudellisen tilanteensa selkeästi parantuvan seuraavan vuoden aikana. 36 prosenttia arvioi, että tilanne paranee, kun tammikuussa osuus oli 32 prosenttia. Tilanteen heikkenemistä ennakoi 18 prosenttia, kun tämä osuus oli tammikuussa 19 prosenttia. – Käänne on selkeä. Optimismi vahvistuu yrittäjien parissa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien teettämä tutkimus kuntapäättäjien keskuudessa paljastaa, että kuntapäättäjät tahtovat yritykset vahvemmin mukaan palvelutuotantoon. Esimerkiksi monituottajamallille (58 % kannattaa), tukipalveluiden ostolle (62 %) ja markkinavuoropuheluiden järjestämiselle (84 %) on vahva kannatus.

Kunta- ja aluevaaleissa riittää valittavaksi yrittäjiä, joista äänestää: 5 025 yrittäjää on ehdolla kuntavaaleissa ja 1 371 aluevaaleissa eri puolueiden listoilta. Kuntavaaliehdokkaista 16,8 prosenttia on yrittäjiä ja aluevaaliehdokkaista 13,6 prosenttia. Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita molemmissa vaaleissa. Yrittäjäehdokkaiden suhteellinen osuus on suurin kokoomuksen ja Liike Nyt:n listoilla kummassakin vaalissa.