STTK ry.

Suomen Yrittäjien juuri julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa ei STTK:ta yllätä muu kuin loputon ahneus ja röyhkeä asenne säällisiä työelämän pelisääntöjä kohtaan. – Mitään rajoja ahneudella ei näytä yrittäjäjärjestössä olevan. Nykyinen hallitus on jo tehnyt mittavia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta mikään ei riitä. Valitetaan ylityökorvauksista, vaaditaan pidempää työaikaa ja halutaan napsia lomia lyhyemmiksi, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi hämmästelee. Suomen Yrittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että vaikka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmansa mukaiset heikennykset, Suomen työttömyys on ennätyskorkealla eikä talous kasva. Hallituksen toimilla ei myöskään ole pystytty vahvistamaan yritysten kilpailukykyä, vaikka sillä on heikennyksiä perusteltu. – Sen sijaan suomalaisten luottamus harjoitettuun politiikkaan on romahtanut. Talouden vaikeissa oloissa kulutusta on vähennetty, mikä osoittaa kansan viisautta. Kun ajat ovat epävakaat, ylimääräinen laiteta

Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

EU-komission esitys uudesta eurooppalaisesta yhtiömuodosta, EU Incistä, sisältää merkittäviä riskejä työntekijöiden oikeuksille ja reilulle kilpailulle. Esitystä on korjattava, jotta se ei mahdollista sääntelyn kiertämistä tai johda kilpailuun työehdoilla, vaan tukee Euroopan kilpailukykyä kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Täsmentävää sääntelyä tarvitaan, sillä yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä. Turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus.

Jos työnantajien haave erottaa lakko-oikeus järjestäytymisvapaudesta ja lopulta ehkä myös neuvotteluoikeudesta olisi menestynyt, palkansaajien työtaisteluoikeus olisi vaarantunut globaalisti.

Taloutta on tasapainotettava, mutta se ei voi tapahtua vain palkansaajia ja julkista sektoria kurittamalla. Myös yritysten ja hyväosaisten on kannettava vastuuta.

Määräaikaisten työsuhteiden käytön lisääntyessä riski raskaus- ja perhevapaasyrjintään kasvaa. STTK vaatii, että ongelmalliset lakimuutokset korjataan seuraavalla hallituskaudella.

Lakimuutos lisää määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja heikentää erityisesti naisten asemaa työelämässä.

Suomalaisten taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Toimeentulon heikentyminen johtuu ennen kaikkea arjen kustannusten kasvusta. Naiset kokevat taloudellisen tilanteensa heikentyneen miehiä useammin.

Suomi jättää noudattamatta palkkaepätasa-arvoa kurovan palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoaikaa ja rikkoo näin räikeästi sopimusvelvoitteitaan.

Kehysriihipäätökset varmistavat, että Suomen talous on ongelmissa jatkossakin. Talouden ja työmarkkinoiden luottamus ei palaudu lisäleikkauksilla tai näennäisillä kasvutoimilla.

Kasvun vauhdittaminen edellyttää työllisyyttä ja luottamusta vahvistavia toimia, vahvaa veropohjaa sekä panostuksia osaamiseen ja julkisiin palveluihin.

Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt

Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.

Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.

Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi

STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.