Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema täyttää 60 vuotta

4.12.2013 08:44:32 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Suomen suurimmalla yliopistollisella kenttäasemalla on tuotettu yli tuhat tieteellistä julkaisua vuodesta 1970 lähtien.

Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema perustettiin vuonna 1953 alun perin Helsingin yliopiston biologian ja maantieteen kenttäopetuksen tarpeisiin. Aluksi toimittiin entisen pappilan vanhoissa rakennuksissa. Tutkimustoiminta pääsi erityisesti vauhtiin, kun uudet tilat rakennettiin vuonna 1970. Uusien rakennusten myötä Lammin biologinen asema nousi nykyiseen asemaansa maamme suurimpana yliopistollisena kenttäasemana.

Nyt 60 vuotta täyttävä Lammin biologinen asema on tunnettu erityisesti vesiympäristöön liittyvistä tutkimuksistaan, mutta myös muu tutkimus on vilkasta. Tutkimus on painottunut luonnossa tapahtuvien pitkäaikaismuutosten selvittämiseen. Vuonna 2007 rakennetuissa kokeellisen ekologian tutkimustiloissa toimii Suomen akatemian huippuyksikkö, akatemiaprofessori Ilkka Hanskin johtama Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä.

Vuosittain melkein kaikki Helsingin yliopiston tiedekunnat ja useat erillislaitokset käyttävät asemaa. Valtaosa Lammilla järjestettävistä kursseista on biologian ja maantieteen kenttäkursseja. Yksi suurimmista kursseista on lisäksi oikeustieteellisen tiedekunnan metodikurssi.

– Kurssilaiset, opettajat, tutkijat, seminaarivieraat ja muut kävijät käyttävät asemalla vuosittain noin 12 500 työpäivää. Vuodesta 1970 meillä on tuotettu yli tuhat tieteellistä julkaisua ja yli 60 väitöskirjaa, aseman johtaja Janne Sundell kuvaa.

Paikallisyhteisön tuki tärkeää

Aseman perusrahoitus tulee Helsingin yliopistolta. Lisäksi esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki rahoittaa kehitysyhtiönsä kautta asemalle sijoitettua ympäristötutkimuksen professuuria.

– Allekirjoitusta vailla on lisäksi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, aseman, Hämeen liiton ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyösopimus bio- ja luonnonvaratalouden kehittämiseksi alueella, Janne Sundell sanoo.

Vuonna 2008 paikallinen liike-elämä perusti yleishyödyllisen rahaston tukemaan asemalla tehtävää ympäristötutkimusta. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö nostaa viisivuotispäivänään esille uutena rahoitusmuotona nimikkostipendit nuorille opiskelijoille ja tutkijoille. Ensimmäiset nimikkostipendejä lahjoittaneet yritykset paljastetaan aseman ja säätiön yhteisessä juhlaseminaarissa 5.12.2013 Lammin biologisella asemalla.

_______________________

Toivotamme toimituksenne edustajan lämpimästi tervetulleeksi Lammin biologisen aseman juhlaseminaariin 5.12.!

Lisätiedot:

Janne Sundell, puh. (09) 191 40671, 050 415 1723

Avainsanat

asema biologinen Helsingin Hämeenlinna juhla Lammi professori professuuri Pääjärvi rahoitus säätiö tutkimus vesi vesistö yliopisto ympäristötutkimus

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nuorten naisten käytösoppaat olivat ensimmäisiä askeleita kohti tasa-arvoista koulutusta19.5.2025 10:06:40 EEST | Tiedote

Nuorten naisten käytösoppaita alettiin julkaista 1700-luvulla. Ne olivat ensimmäinen tyttöjen itsensä luettavaksi suunnattu kirjallisuudenlaji.

Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.

Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote

Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.

Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu

Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.

Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote

Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme