Pohjoisella Itämerellä yksi ainoa kampamaneettilaji

Amerikankampamaneettia,  Mnemiopsis leidyi, pidetään maailmanlaajuisesti hyvin haitallisena vieraslajina, joka voi runsastuessaan aiheuttaa suuria muutoksia ekosysteemissä. Sen esiintyminen Itämeressä on rajoittunut Bornholmin altaan eteläpuolelle, eikä sitä ole tavattu Suomen vesialueelta.

Arktinen kampamaneettilaji Mertensia ovum ei kuitenkaan aiheuta amerikankampamaneetin kaltaisia ongelmia.

– Mertensia ovum -lajia esiintyy melko yleisesti Itämeren eteläosista Suomenlahdelle ja Selkämerelle saakka. Sen sijaan pohjoisen Itämeren ainoana kampamaneettilajina aiemmin pidettyä pikkumaneettia ei löytynyt pohjoisen Itämeren alueelta lainkaan, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta väittelevä Sanna Majaneva.

DNA-menetelmien avulla myös aikaisemmin pikkumaneetiksi tunnistetut näytteet määritettiin uudelleen Mertensia ovum -lajiksi.

– Näyttäisi siltä, että alueen kampamaneetit on aikaisemmin tunnistettu väärin ja Mertensia ovum esiintyy Itämerellä jääkauden reliktinä eikä vieraslajina. Täysin varmana tätä ei kuitenkaan vielä voida pitää.

Kampamaneetit esiintyvät usein laikuttaisesti, ja niiden eri kokoiset yksilöt syövät erilaista ruokaa. Tämä ei helpota tutkijan työtä ja levinneisyyden määrittelyä.

– Esimerkiksi arktisella alueella elävät lähes kymmensenttiset Mertensia ovum -yksilöt syövät pääasiassa hankajalkaisäyriäisiä. Itämeressä asuvat yksilöt ovat kooltaan alle sentin mittaisia, ja syövät siksi mikroskooppisen pieniä planktoneliöitä. Sen vuoksi yleistykset lajin ekologisista ominaisuuksista voivat olla hyvinkin harhaanjohtavia, Sanna Majaneva toteaa.

Kampamaneetit lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti ja sopeutuvat suuriinkin fysikaalisten tekijöiden muutoksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kampamaneetteihin kuitenkin eri tavalla eri levinneisyysalueilla. Itämerellä Mertensia ovum -kampamaneettien esiintymisalueen on ennakoitu pienenevän, kun taas arktinen esiintymisalue pysynee lähes muuttumattomana.

_____________

FM Sanna Majaneva väittelee 11.4. kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding the biodiversity and ecological importance of ctenophores – Lessons from Arctic and Baltic Mertensia ovum" (Kampamaneettien monimuotoisuudesta ja ekologisesta roolista – esimerkkinä Jää- ja Itämeren Mertensia ovum). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorium 107, Helsinki.

Väitöskirja sähköisessä muodossa

Yhteystiedot:

Sanna Majaneva, puh. 050 338 4235

Lisätietoa:

Kampamaneetti ei polta

Arktinen kampamaneetti, Mertensia ovum, on läpikuultava, hyytelömäinen vesieliö. Sen kupumainen vartalo-osa on arktisella alueella alle kymmensenttinen, mutta sen kaksi hentoa lonkeroa voivat kasvaa jopa metrin mittaisiksi. Itämeressä elävät arktiset kampamaneetit jäävät paljon pienemmiksi. Kampamaneetin lonkerot eivät polta, toisin kuin meduusoiden. Kampamaneetit ovat säilyneet lähes muuttumattomina miljoonia vuosia.

Kampamaneetit ja muut hyytelömäiset eläimet voivat suurina esiintyminä tukkia voimaloiden lauhdevesiputkia ja kalastajien verkkoja. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä hyytelöplanktonin väitetystä maailmanlaajuisesta runsastumisesta, sillä niiden tiheyden arviointiin ei toistaiseksi ole olemassa luotettavia menetelmiä. Myöskään pitkäaikaisia aineistoja ei ole.