Huono nukkuminen rassaa sekä mieltä että sydäntä

Noin kolmannes työikäisistä suomalaisista kärsii ajoittain unettomuudesta ja noin joka kymmenes potee kroonista unettomuutta. Unettomuuden on havaittu vaikuttavan terveyteen ja työkykyyn, mutta pitkittäistutkimuksia aiheesta on tehty vain vähän.

VTM Peija Haaramo selvitti väitöstyössään unettomuuden yhteyttä myöhempään mielenterveyteen, sydäntautien riskitekijöihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja rekisteritietoja; kyselytutkimus tehtiin vuosina 2000 – 2002 ja rekisteritiedot kattoivat vuodet 1995 – 2010.

Kyselyaineistona käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia kartoittavan Helsinki Health Studyn peruskyselyä vuosilta 2000–2002. Kysely koski kaupungin 40–60-vuotiaita työntekijöitä (vastaajia N=8960, vastausprosentti 67 %, 80 % naisia). Kyselytiedot yhdistettiin sekä Kelan korvattuja reseptilääkeostoja koskevaan rekisteriin että Eläketurvakeskuksen rekisteriin, mikäli vastaaja oli antanut kirjallisen suostumuksensa tietojen yhdistämiseen (yhdistämisluvan antaneita N=6606, 74 %).

Unta ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä koskevat tiedot kerättiin peruskyselyssä. Tutkimuksessa tarkasteltuja unettomuusoireita olivat vaikeus nukahtaa, vaikeus pysyä unessa sekä virkistämätön uni, ja niitä tiedusteltiin tutkittavilta viimeisten neljän viikon ajalta. Lisäksi kysyttiin keskimääräistä unen kestoa. Tutkimuksessa vakioituja tekijöitä olivat sosiodemografiset tekijät, fyysiset ja psykososiaaliset työolot, aiempi terveys sekä terveyskäyttäytyminen.

– Unettomuusoireet olivat johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään terveyteen ja työkykyyn. Erityisen vahva yhteys oli mielenterveysongelmiin, mutta varsin selvä myös sydäntautien keskeisiin riskitekijöihin, korkeaan verenpaineeseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Haaramo kertoo.

Unettomuusoireet olivat myös selvästi yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Myöhemmän lääkityksen ja työkyvyttömyyden riski oli suurin niillä, joilla unettomuutta esiintyi usein, mutta riskiä lisäsivät myös satunnaisesti koetut unettomuusoireet. Yhteydet olivat pääosin samanlaisia naisilla ja miehillä.

– Unettomuus on tärkeä riskitekijä mielenterveydelle, sydänterveydelle ja työkyvylle. Sen lisäksi että unettomuus aiheuttaa henkilökohtaista haittaa siitä kärsivälle ja hänen läheisilleen, se aiheuttaa välillisesti myös suuria kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle. Unettomuusoireiden tunnistamiseen ja hoitoon olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi työterveyshuollossa ja muussa perusterveydenhuollossa, Haaramo summaa tutkimuksen tuloksia.

VTM Peija Haaramo väittelee 25.4.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Insomnia, ill health and work disability - a longitudinal study among employees" (Unettomuuden yhteys terveyteen ja työkykyyn: seurantatutkimus työntekijöiden keskuudessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, ja kustoksena on professori Ossi Rahkonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of Public Health. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44714

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 415 1270
Sähköposti: peija.haaramo@helsinki.fi

 *******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043