MARKKU KULMALA JÄLLEEN ENSIMMÄINEN GEOTIETEIDEN MAAILMANLISTALLA

Markku Kulmala on Helsingin yliopiston fysiikan professori. Hän on pysynyt geotieteiden listan ykkösenä peräjälkeen kolme vuotta. Listaus uusitaan kahden kuukauden välein, ja suurempi muutos tehdään vuosittain. Vasta ilmestyneiden tietojen mukaan Kulmala on edelleen kärjessä nyt alkavalla kaudella.

Tutkijoiden viittausindeksejä laskee sekä tiedeyhteisön että tutkimushallinnon edustajien arvostama Thomson Reuters ISI Web of Knowledge.

Kulmala tunnetaan ansioistaan ilmakehätieteissä, joka kuuluu geotieteisiin. Kulmalan perustamassa kansainvälisessä tutkimusryhmässä työskentelee satoja fyysikoita, kemistejä, meteorologeja ja biotieteilijöitä kaikilla mantereilla. Ryhmä on julkaissut tieteellisiä tuloksiaan muun muassa Naturessa ja Sciencessa. Kulmalan ryhmän saavutukset ovat merkittäviä fysiikan ja kemian perustutkimuksen kannalta, mutta niitä voidaan myös soveltaa sään ja ilmastonmuutoksen ennakoinnissa.

Kulmala on ryhmineen perustanut ns. SMEAR-asemia Suomeen, Kiinaan ja Viroon. SMEAR-asemat ovat maastoon ja metsäalueille sijoitettuja laboratorioita, joissa mitataan biosfäärin ja ilmakehän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä. SMEAR-data on maailmalla ainoalaatuista.

Kulmalan tärkeimpänä tieteellisenä saavutuksena pidetään teoriaa neutraaleista klustereista. Hän esitti teoriansa jo vuosituhannen vaihteessa, ja osoitti sen oikeaksi 2013. Neutraali klusteri on molekyyliryhmä, joka voi toimia tiivistymisytimenä isommalle hiukkaselle. Ilmakehän hiukkasten eli aerosolien syntytapa ja elinikä vaikuttavat moniin ilmaston ilmiöihin.

Kulmalan tieteellisestä työstä on syntynyt myös yritystoimintaa, esimerkiksi hiukkaslaskureita valmistava Airmodus Oy.

Tutkijoiden viittausindeksi ei kerro mediahuomiosta tai muusta yleisestä näkyvyydestä. Virallisilla viittausindekseillä pyritään sen sijaan mittaamaan sitä, miten paljon muut tutkijat hyötyvät tai voivat käyttää kollegansa työtä.

Akateemisessa tutkimuksessa yksittäisen tutkijan menestys riippuu siitä, saako tutkija julkaistua tuloksiaan. Julkaisemisella tarkoitetaan tiedeyhteisön omia foorumeja, joissa julkaiseminen perustuu etukäteistarkastuksiin. Osassa julkaisuja seula on erittäin tiukka.

Järjestelmää kutsutaan peer review-systeemiksi, joka on pysynyt yhtenä kansainvälisen tiedeyhteisön laatukontrollin keinona 1600-luvulta lähtien.

LISÄTIETOJA

www.physics.helsinki.fi/tutkimus/atm