MARKKU KULMALA JÄLLEEN ENSIMMÄINEN GEOTIETEIDEN MAAILMANLISTALLA
Markku Kulmala on Helsingin yliopiston fysiikan professori. Hän on pysynyt geotieteiden listan ykkösenä peräjälkeen kolme vuotta. Listaus uusitaan kahden kuukauden välein, ja suurempi muutos tehdään vuosittain. Vasta ilmestyneiden tietojen mukaan Kulmala on edelleen kärjessä nyt alkavalla kaudella.
Tutkijoiden viittausindeksejä laskee sekä tiedeyhteisön että tutkimushallinnon edustajien arvostama Thomson Reuters ISI Web of Knowledge.
Kulmala tunnetaan ansioistaan ilmakehätieteissä, joka kuuluu geotieteisiin. Kulmalan perustamassa kansainvälisessä tutkimusryhmässä työskentelee satoja fyysikoita, kemistejä, meteorologeja ja biotieteilijöitä kaikilla mantereilla. Ryhmä on julkaissut tieteellisiä tuloksiaan muun muassa Naturessa ja Sciencessa. Kulmalan ryhmän saavutukset ovat merkittäviä fysiikan ja kemian perustutkimuksen kannalta, mutta niitä voidaan myös soveltaa sään ja ilmastonmuutoksen ennakoinnissa.
Kulmala on ryhmineen perustanut ns. SMEAR-asemia Suomeen, Kiinaan ja Viroon. SMEAR-asemat ovat maastoon ja metsäalueille sijoitettuja laboratorioita, joissa mitataan biosfäärin ja ilmakehän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä. SMEAR-data on maailmalla ainoalaatuista.
Kulmalan tärkeimpänä tieteellisenä saavutuksena pidetään teoriaa neutraaleista klustereista. Hän esitti teoriansa jo vuosituhannen vaihteessa, ja osoitti sen oikeaksi 2013. Neutraali klusteri on molekyyliryhmä, joka voi toimia tiivistymisytimenä isommalle hiukkaselle. Ilmakehän hiukkasten eli aerosolien syntytapa ja elinikä vaikuttavat moniin ilmaston ilmiöihin.
Kulmalan tieteellisestä työstä on syntynyt myös yritystoimintaa, esimerkiksi hiukkaslaskureita valmistava Airmodus Oy.
Tutkijoiden viittausindeksi ei kerro mediahuomiosta tai muusta yleisestä näkyvyydestä. Virallisilla viittausindekseillä pyritään sen sijaan mittaamaan sitä, miten paljon muut tutkijat hyötyvät tai voivat käyttää kollegansa työtä.
Akateemisessa tutkimuksessa yksittäisen tutkijan menestys riippuu siitä, saako tutkija julkaistua tuloksiaan. Julkaisemisella tarkoitetaan tiedeyhteisön omia foorumeja, joissa julkaiseminen perustuu etukäteistarkastuksiin. Osassa julkaisuja seula on erittäin tiukka.
Järjestelmää kutsutaan peer review-systeemiksi, joka on pysynyt yhtenä kansainvälisen tiedeyhteisön laatukontrollin keinona 1600-luvulta lähtien.
LISÄTIETOJA
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusavustaja Mai Allo 050 319 9584
mai.allo@helsinki.fi
Fysiikan laitos
Gustav Hällstöminkatu 2
Kumpulan tiedekampus
HELSINGIN YLIOPISTO
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme