Suomen ev.lut. kirkon Ruotsissa järjestämän kirkollisen toiminnan taustalla toisen maailmansodan jälkeen oli kansallinen, sosiaalinen ja hengellinen huolenpito

− 1940-luvun lopulla Suomen kirkon motiivi tehdä suomenkielistä seurakuntatyötä Ruotsissa oli vielä aavistuksen verran nationalistinen, Rohkimainen arvioi.

Yhtäältä Suomen kirkon toiminnan taustalla oli tuolloin käsitys siitä, että kirkon tehtävänä on järjestää suomenkielistä kirkollista toimintaa kaikille suomenkielisille ja suomensukuisille. Konkreettisesti tämä tarkoitti Suomeen tulevien avustusten koordinointia, tiedotustoimintaa sekä inkeriläisten sielunhoidon järjestämistä diasporatyön hengessä.

Siirtolaisuuden kasvaessa Suomesta Ruotsiin 1950-luvulla Suomen kirkon toiminta alkoi keskittyä Ruotsissa sosiaaliseen työhön. Etenkin koska Suomen valtio ei voinut hoitaa auttamistyötä Ruotsissa.
− Sosiaalityöhön käytettiinkin lähes puolet diasporakomitean varoista 1950-luvulla, Rohkimainen toteaa.

Varat toimintaan saatiin pääasiassa kirkon keskusrahastosta ja yhdestä vuosittaisesta kolehdista.

1960-luvulla diasporakomitea alkoi painottaa maallikoiden vastuuta hengellisestä seurakuntatyöstä.

− Vaikka Ruotsin kirkko palkkasi 1960-luvulla suomenkielisiä pappeja, kehitys oli niin hidasta, että suomalaiset päättivät perustaa omia seurakuntapiirejä eri puolille Ruotsia, Rohkimainen kertoo. Nämä olivat maallikoiden johtamia yhteistyössä Ruotsissa toimivien suomenkielisten viranhaltijoiden kanssa. Lisäksi valtakunnallinen Ruotsin suomenkielisen seurakuntatyön keskus perustettiin 1967, Rohkimainen jatkaa.

Väitöstutkimuksen päälähteenä ovat olleet Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton (SKSK) ja Kirkon ulkosuomalaistyön yksikön (KUOA) arkistoissa sijaitsevat diasporatoimikunnan asiakirjat.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: "Hengellistä, sosiaalista ja kansallista huolenpitoa − Suomen evankelisluterilaisen kirkon järjestämä suomenkielinen kirkollinen toiminta Ruotsissa 1945–1967", järjestetään 24.5.2014 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian dosentti Kimmo Kääriäinen (Helsingin yliopisto), ja kustoksena on professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45049

Väittelijän yhteystiedot: Päivi Rohkimainen, puh. 0500 929 147, s-posti: paivi.rohkimainen@gmail.com

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm