Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon

ETM Elli Jalon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin psykologisten syömiskäyttäytymispiirteiden, kuten syömisen tietoisen rajoittamisen, hallitsemattomuuden ja tunnesyömisen, sekä koetun stressin yhteyttä ruokavalioon ja sen muutoksiin. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät auttavat tai estävät pysyvien elintapamuutosten saavuttamista.

Tunnesyöminen yhteydessä epäterveellisiin valintoihin jo lapsuudessa

Tutkimukseen osallistui 10-vuotiaita lapsia 12 eri maasta ympäri maailman. Lapsilla havaittiin, että suurempi taipumus tunnesyömiseen oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon ja tämä yhteys toistui eri kulttuuritaustoista huolimatta. Tulokset viittaavat siihen, että tunnesyömisen taustalla voi olla universaaleja psykologisia tai biologisia tekijöitä.

– On merkittävää, että yhteys näkyy jo 10-vuotiailla. Lapsena omaksutut syömismallit voivat säilyä aikuisuuteen asti, jolloin niiden muuttaminen voi olla entistä haastavampaa, Jalo painottaa.

Aikuisilla stressi heikensi muutosten ylläpitoa

Aikuisten osalta tarkasteltiin kolmen vuoden mittaista elintapainterventiota kuudessa Euroopan maassa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana osallistujat tekivät aktiivisia muutoksia ruokavalioon ja liikuntaan. Syömisen tietoinen rajoittaminen lisääntyi aluksi, mutta toistuva stressi vaikeutti sen ylläpitämistä.

Tutkimuksessa havaittiin, että suurempi koettu stressi oli yhteydessä suurempaan hallitsemattomaan syömiseen sekä alttiuteen näläntunteelle. Nämä taas ennustivat korkeampaa energiansaantia ja heikompaa ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Vastaavasti suurempi syömisen tietoinen rajoittaminen ennusti pienempää energiansaantia ja parempaa painonhallintaa.

Yksilöllinen tuki avainasemassa elintapamuutoksissa

Tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään tehokkaampia elintapaohjelmia. Esimerkiksi syömiskäyttäytymisen ja stressin kartoitus ennen elintapamuutoksia ja –ohjausta  voisi auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka hyötyisivät erityisestä tuesta.

– On esitetty, että syömisen rajoittaminen on lähtökohtaisesti haitallista ja altistaa hallitsemattomalle syömiselle. Nykyisessä ruokaympäristössä jonkinlainen rajoittaminen lienee kuitenkin useimmille välttämätöntä painonhallinnan ja varsinkin ruokavaliomuutosten ylläpidon kannalta. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millainen syömisen rajoittaminen olisi kestävintä ja miten sitä voidaan parhaiten tukea, Jalo selittää.

Ruokavalion parantamisella on terveyshyötyjä riippumatta siitä, vaikuttaako se painoon. Kun keskitytään muuttuneisiin elintapoihin painon sijaan, voidaan vähentää lihavuuteen liittyvää stigmaa, lisätä motivaatiota ja parantaa psykologista hyvinvointia.

– Syömiskäyttäytymisen ja ruokavalion yhteyksistä tiedetään yhä liian vähän, vaikka juuri ne voivat olla avainasemassa, kun halutaan tukea pysyviä elintapamuutoksia, Jalo kiteyttää.

Mitä syömiskäyttäytyminen tarkoittaa?

Väitöstutkimuksessa syömiskäyttäytymisellä tarkoitetaan psykologisia tekijöitä, jotka ohjaavat sitä, miksi ihminen syö tai jättää syömättä. Näitä mitataan usein kyselylomakkeilla, jotka perustuvat psykologisiin teorioihin.

Tutkimuksessa tarkastellut syömiskäyttäytymispiirteet (tai nykyisin syömiskäyttäytymisen ulottuvuudet) olivat syömisen tietoinen rajoittaminen, syömisen hallitsemattomuus, tunnesyöminen ja alttius näläntunteelle. 

Syömisen tietoinen rajoittaminen viittaa pyrkimykseen rajoittaa syömistä painon kontrolloimiseksi. 

Syömisen hallitsemattomuus tarkoittaa taipumusta syödä liikaa erilaisten ulkoisten ja sisäisten ärsykkeiden, kuten ruoan näkemisen, tuoksun tai sosiaalisen tilanteen vaikutuksesta. Siihen sisältyvä tunnesyöminen kuvaa syömistä tunteiden vaikutuksesta tai niiden säätelyn keinona. 

Alttius nälän tunteelle puolestaan kuvaa, kuinka usein ja voimakkaasti henkilö kokee nälkää ja mielihaluja. Se eroaa fysiologisesta nälästä, vaikka voi osittain liittyä siihen.

Syömiskäyttäytymispiirteitä on käytetty myös selittämään painoa ja painonmuutoksia, sillä syömiskäyttäytymisen tutkimus pohjaa yritykselle ymmärtää lihavuutta. 

Väitöksen tiedot

ETM Elli Jalo väitteli 13.6.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Eating behaviour, perceived stress, and diet - Towards better understanding of sustained dietary change". Väitöstilaisuus järjestettiin osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2.

Vastaväittäjänä oli professori Louise Dye, University of Sheffield, ja kustoksena oli Mikael Fogelholm.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.