Suut kuntoon suunnitelmallisella hoidolla

Vuoden 2002 hammashoitouudistus poisti ikärajoitukset terveyskeskusten suun terveydenhuollosta. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä palvelujen käytön tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä vähentää hoitokustannusten merkitystä palvelujen käytön esteenä. Uudistuksen seurauksena erityisesti suurilla terveyskeskuksilla on ollut haasteita lisätä aikuisten hammashuollon palveluita kysynnän mukaiseksi.

Erikoishammaslääkäri Annamari Nihtilä selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi osa väestöstä käyttää erityisen runsaasti suun terveydenhuollon palveluja. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa suurkäytön syyt, jotta hoitotarjontaa ja voimavaroja pystyttäisiin kohdistamaan paremmin. Tutkimus tehtiin Espoon terveyskeskuksessa.

Vuonna 2004 Espoon suun terveydenhuollon lasten ja nuorten hammashoitopalvelujen käyttäjistä seitsemän prosenttia oli suurkäyttäjiä eli heillä oli vähintään kuusi käyntiä vuoden aikana. Suurkäyttö selittyi peruskoulutetun hammaslääkärin tekemästä oikomishoidosta ”apuoikomisesta” ja pienen ryhmän osalta runsaista paikkaushoidoista.

Aikuisista suun terveydenhuollon asiakkaista oli vuonna 2004 suurkäyttäjiä kymmenen prosenttia. Suurkäyttäjillä oli paljon reikiintyneitä hampaita ja iensairauksia. He olivat myös keskimäärin iäkkäämpiä ja sairastivat useammin kroonisia yleissairauksia kuin palveluja vähemmän käyttävät; lisäksi he olivat useammin alemmista sosioekonomisista luokista.

Suurkäyttäjien hoito oli varsin pirstaloitunutta ja suunnittelematonta, mikä johti runsaaseen päivystyspalveluiden käyttämiseen. Heille tehtiin suuri määrä paikkauksia, mutta vain vähän ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

– Esimerkiksi iensairauksien perusteellisia tutkimuksia ei tehty juuri lainkaan, Nihtilä huomauttaa.

Nihtilä seurasi suurkäyttäjien palvelujen käyttöä viisi vuotta (2005 - 2009) ja havaitsi, että yksitoista prosenttia heistä käytti palveluja runsaasti koko seuranta-ajan.

Nihtilä ehdottaa, että tilanteen korjaamiseksi suun terveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjät pitäisi tunnistaa ajoissa, ja heille tulisi osoittaa oma hoitotiimi. Tiimi huolehtisi siitä, että näille potilaille tehtäisiin perusteellinen suun tutkimus, riskiarviointi ja yksilöllisen hoitosuunnitelma.

– Pitkällä tähtäimellä tällainen suunnitelmallinen hoito vaatisi vähemmän resursseja kuin nykyinen pirstaleinen käytäntö, Nihtilä sanoo.

EHL Annamari Nihtilä väittelee 23.5.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Heavy use of oral health services" (Suun terveydenhuoltopalveluiden suurkäyttäjät). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hammaslääketieteen laitos, luentosali 1, Mannerheimintie 172. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Lisa Boge Christensen, Kööpenhaminan yliopisto, ja kustoksena on professori Johan Eriksson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44902

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 569 7800
annamari.nihtila@helsinki.fi

**********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi