Leikkaushoito voi nopeuttaa solisluun murtuman paranemista
20.5.2014 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Solisluun murtumia ja olkalisäke-solisluu nivelen (AC-nivel) vammoja on perinteisesti hoidettu ilman leikkausta. Viime vuosina julkaistujen tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että leikkaushoito edistäisi luutumista ja vähentäisi jälkioireita. Vahvaa tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan vielä ole.
LL Kaisa Virtanen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen solisluun murtuman ja AC-nivelen sijoiltaanmenon hoitojen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla solisluumurtuman konservatiivisen hoidon ja leikkaushoidon tuloksia sekä satunnaistetun vertailevan tutkimuksen avulla solisluun keskiosan murtuman konservatiivisen ja leikkaushoidon tuloksia. Lisäksi arvioitiin äkillisen AC-nivelen sijoiltaanmenon leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia sekä viivästyneesti jännesiirteen avulla leikatun AC-nivelen sijoiltaanmenon tuloksia.
Aikavälillä 1.1.1966 - 31.3.2011 lääketieteellisistä tietokannoista löytyi 1072 tiivistelmää koskien solisluun murtumia. Lopulliseen tutkimukseen sisältyi 6 satunnaistettua vertailevaa tutkimusta ja 7 ei-satunnaistettua vertailevaa tutkimusta.
– Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että solisluun keskiosan murtuma paranee nopeammin leikkaushoidolla kuin konservatiivisella hoidolla ja että murtuma luutuu selvästi paremmin jos käytetään leikkaushoitoa – toisaalta ilman leikkaustakin on saavutettavissa riittävä olkanivelen toimintakyky ja kivunlievitys, Virtanen toteaa.
Vertailevaan tutkimukseen satunnaistettiin 60 solisluun keskiosan murtumapotilasta, joista 28 hoidettiin leikkauksella ja 32 konservatiivisesti. Vuoden seuranta-aikana ei havaittu eroa ryhmien välillä olkanivelen ja yläraajan toiminnassa tai suorituskyvyssä eikä kivun määrässä. Kaikki leikkauksella hoidetut murtumat luutuivat; konservatiivisen hoidon ryhmässä murtuma jäi luutumatta 24 % potilaista. Murtuman siirtymän suuruusnäytti olevan yhteydessä luutumattomuuden riskiin.
Tuoreen AC-nivelen sijoiltaanmenon leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ovat erinomaisia 18 vuoden seuranta-aikana: olkanivelen toimintakyvyssä ei ollut havaittavissa eroa terveeseen puoleen verrattuna. Pitkäaikaisen, viiveellä leikatun AC-nivelen sijoiltaanmenon leikkaustulokset ovat sen sijaan keskinkertaisia, ja melkein puolella potilasta nivel jäi epävakaaksi. Olkanivelen toimintakyky jäi heikommaksi terveeseen puoleen verrattuna neljän vuoden seuranta-aikana.
– Pitkäaikaisen AC-nivelen sijoiltaanmenon korjausleikkaus on vaativa ja siihen liittyi yllättävän paljon komplikaatiota, väittelijä huomauttaa.
LL Kaisa Virtanen väittelee 23.5.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Clavicle Injuries: Treatment of midshaft clavicle fractures and acromioclavicular joint dislocations in adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Jan Erik Madsen, Oslo, Norja ja kustoksena on professori Ilkka Kiviranta. Väitöskirjasta on myös elektroninen julkaisu ja se on luettavissa yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44829
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: kaisa.virtanen@helsinki.fi
Puh. 040 546 3004
***************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme