Lapsen näkökulma unohtuu huolto- ja tapaamissopimuksissa

- Lapsen edun nimissä on mahdollista oikeuttaa hyvin monenlaisia ratkaisuja. Joskus lapsen edun korostaminen yleisellä tasolla voi jopa jättää varjoonsa yksittäisten lasten hyvinvoinnin konkreettisessa tilanteessa, toteaa OTK Sanna Koulu.

Yleensä huollosta ja tapaamisoikeudesta sovitaan sosiaalitoimessa lastenvalvojan luona. Vaikka sopimuksia tehdään paljon, niitä koskevaa sääntelyä ja tutkimusta on vähän. Sopimuksia pidetään ongelmattomana vaihtoehtona. Osapuolet saattavat kuitenkin jälkeenpäin riitauttaa sopimuksia, jolloin erimielisyyksiä puidaan oikeudessa.

Toimiva tuki tärkeä eroperheille

Koulu peräänkuuluttaa toimivaa sovittelua ja tukea sopimiselle.
- On yhteiskunnallisesti tärkeää auttaa eroperheitä riittävän varhain ja ehkäistä pahoja riitatilanteita, jotta lapset saavat kasvaa onnellisina. Nyt alkuvaiheen tukea voi olla vaikea saada, ja vaikka laissa säädetään monenlaisista sovittelupalveluista, niiden saatavuus vaihtelee kunnasta toiseen. Alkuvaiheen tuki voisi ehkäistä kalliita ja raskaita huoltoriitoja, Koulu arvioi.

Väitös sisältää neljä suositusta lainsäädännön uudistuksille sekä oikeuskäytännöille: Ensinnäkin ajatusta lasten edusta on syytä laajentaa ja syventää. Toiseksi sovitteluun pääsyä ja sovittelun laatua tulee parantaa, ja sopimusten sisältöä ja toimivuutta on terävöitettävä. Kolmanneksi hoivan merkitys on kirjattava lainsäädäntöön nykyistä selvemmin, mikä olisi myös sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön kanssa. Neljäs suositus koskee lapsen näkökulman arviointia.Koulun tutkimuksen perusteella lapsen näkökulmaa tulisi lainsäädännössä harkita tarkemmin.
– Päinvastoin kuin lapsipoliittisen keskustelun perusteella voisi kuvitella, lapsen näkökulmaon tällä hetkellä lähes näkymätön, kun oikeus arvioi huolto- ja tapaamissopimuksia, Koulu huomauttaa.

Yhteiskunta muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa

Nykyinen laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädettiin 1983. Kolmessakymmenessä vuodessa perhekäsitykset ovat moninaistuneet. Oikeuskäytännössä se heijastuu vanhemmuuden uudelleentulkintoina. Väitöskirjan aineisto koostuu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä, joiden lisäksi väitös pohtii hoivan kaltaisia oikeuden sokeita pisteitä yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden avulla.

OTK Sanna Koulun väitöskirja ”Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset” tarkastetaan perjantaina 22.8.2104 klo 12 Porthanian salissa PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä toimii Juha Karhu Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Urpo Kangas.

Väitöskirjan kustantaa Lakimiesliiton kustannus (Kauppakamari), tiivistelmät ovat luettavissa e-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135683

Lisätetoja antaa OTK Sanna Koulu, 050 584 9617, sanna.koulu@helsinki.fi