HY:// Pikkukeskosena syntyminen ennustaa myöhempää psykologista ja psykofysiologista kehitystä

- Pikkukeskosina syntyneet suoriutuivat verrokkeja heikommin kognitiivisissa testeissä ja olivat saaneet peruskoulussa enemmän tukiopetusta, mutta eivät eronneet verrokeistaan opiskeluvuosien tai peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon suhteen, Pyhälä toteaa. - Lisäksi pikkukeskosina syntyneiden verenpainereaktiivisuus psykososiaaliseen stressiin oli suurempi kuin verrokeilla.

Persoonallisuuden piirteiden osalta pikkukeskosena syntyneet raportoivat vähemmän taipumusta etsiä uusia hauskoja kokemuksia. Kiintymystyyliä koskevassa parisuhdekyselyssä pikkukeskosena syntyneet raportoivat vähemmän huolta torjutuksi tulemisesta kuin verrokit. Sikiöaikanaan hitaasti kasvaneet pikkukeskosnaiset erottuivat kuitenkin muusta keskosryhmästä raportoimalla verrokkinaisiin verrattuna voimakkaampaa välttämiskäyttäytymistä sekä yleisenä persoonallisuuden piirteenään että erityisesti parisuhteessaan. Vanhemmuutta koskeneessa kyselyssä pikkukeskosnaiset arvioivat äitiensä olleen suojelevampia ja kontrolloivampia kuin mitä verrokkinaiset arvioivat omia äitejään. Pikkukeskosena syntyneiden vanhemmat itse raportoivat enemmän lasta tukevaa vanhemmuutta kuin verrokkien vanhemmat.

Kaiken kaikkiaan Pyhälän tulosten mukaan pikkukeskosena syntyminen on yhteydessä riskitekijöihin kuten heikompiin kognitiivisiin taitoihin, kohonneeseen stressiverenpaineeseen ja voimakkaampaan välttämiskäyttäytymiseen, mutta myös mahdollisiin suojaaviin tekijöihin kuten vanhempien osallistuvaan vanhemmuuteen. - Tietoa keskosten riskitekijöistä ja vahvuuksista voidaan hyödyntää keskoslasten ja heidän perheidensä parissa tehtävien tukitoimien suunnittelussa, Pyhälä sanoo.

Koska keskosten tehohoidon kehittymisen myötä pikkukeskosten selviytymisennuste on parantunut huomattavasti vasta viime vuosikymmenien aikana, pikkukeskosuuden aikuisuuteen ulottuvia tai aikuisuudessa ilmaantuvia pitkäaikaisseurauksia ei ole riittävästi voitu tutkia. Pyhälän väitöstutkimus valottaa osaltaan pikkukeskosuuden yhteyksiä myöhempään psykologiseen ja psykofysiologiseen kehitykseen.

Riikka Pyhälän tutkimus toteutettiin osana kohorttitutkimusta 'Pikkukeskosen terveys aikuisiässä'. Alkuperäinen kohortti koostui vuosina 1978- 1985 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella syntyneistä pikkukeskosista sekä heidän täysiaikaisista verrokeistaan. Ensimmäiselle tutkimuskäynnille varhaisaikuisuudessa (keski-ikä 22.5 vuotta) osallistui 166 pikkukeskosena (42.8% miehiä; 33.1% hidas sikiöajan kasvu) ja 172 täysiaikaisena (40.1% miehiä) syntynyttä tutkittavaa. Toiselle tutkimuskäynnille (keski-ikä 25.0 vuotta) osallistui 113 pikkukeskosena (44.2% miehiä; 37.2% hidas sikiöajan kasvu) ja 105 täysiaikaisena (42.9% miehiä) syntynyttä tutkittavaa. Koulusuoriutumista, persoonallisuutta, parisuhdekiintymystä ja vanhemmuutta tutkittiin kyselylomakkeilla ja kognitiivisia taitoja selvitettiin neuropsykologisilla testeillä. Verenpainereaktiivisuutta mitattiin 44 pikkukeskosena ja 37 täysiaikaisena syntyneen tutkittavan osajoukossa psykososiaalisen stressikokeen aikana.

Riikka Pyhälä väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 1.12. klo 12 psykologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Psychological and psychophysiological functioning of young adults born preterm: The Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Athena, auditorio 107.

Väitöstutkimus on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan kanssa.

Riikka Pyhälän yhteystiedot:

puh. 0400 514811, s-posti riikka.pyhala@helsinki.fi