Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa

Asumismenot nousevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä

Vuokrien nousun ennakoidaan rauhoittuvan ja korkojen nousevan ennusteperiodin lopussa 2018, joten tulevaisuudessa vuokra-asujien asumismenot (3,1 %) kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien (3,8 %). Lapsiperheiden asumismenot kasvavat 3,6 prosenttia vuodessa vuosina 2014–2018. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat puolestaan keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa. Kasvupaineita asumismenoille lisää verotuksen kiristäminen ja energian hinnan nousu.

Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, joka toteutettiin nyt neljännen kerran.

Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä 2 100 euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat 1 020 euroa

Pääkaupunkiseutu on selvästi kallein paikka asua. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen ero kuukausittaisissa asumismenoissa on suuri. Eroa on suurimmillaan jopa yli 1000 euroa kuukaudessa.

Suurimmat eroon vaikuttavat tekijät ovat lainan lyhennys ja korko. Helsingissä lyhennys ja korko ovat 3,5-kertaiset verrattuna edullisimpaan eli Kouvolaan. Omistusasujalle edullisimpia asuinkaupunkeja ovat Kouvola ja Rovaniemi. Vuokralla asuville kotitalouksille puolestaan Kouvola ja Rauma ovat halvimpia asuinkaupunkeja.

Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot saattavat olla 1900 euroa kuukaudessa. Kun taas Porissa ja Kouvolassa vastaavan kotitalouden asumismenot ovat keskimäärin 860 euroa kuukaudessa. Omakotitalon asumismenoissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläispariskunnalle edullisimmat kaupungit ovat Porvoo ja Oulu (noin 375 euroa/kk) ja pääkaupunkiseutu on kallein (noin 450 euroa/kk).

Maksetuissa kiinteistöveroissa kuntien välillä suuria eroja

Kiinteistöliiton arvion mukaan 60 neliöisessä kerrostaloasunnossa maksetaan kiinteistöveroa selvästi eniten Helsingissä (480 €/v). Seuraavana tulevat Tampere ja Kuopio (noin 380 €/v). Raumalla puolestaan kiinteistöverotus kohtelee vastaavaa asuntoa huomattavasti kevyemmin (130 €/v).

Tyyppiomakotitalon kiinteistöverot nielevät Helsingissä 1120 euroa vuodessa. Koko maan omakotitalojen kiinteistöverojen keskiarvo on noin 440 euroa vuodessa. Keskimääräinen vertailuarvio 120 neliön kerrostaloasunnolle noin 50 suuren kaupungin keskiarvolle on 480 €/v ja Helsingille 960 €/v.

Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet nostavat kotitalouksien energiakustannuksia

Euroopan komission tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 40 prosenttia, mikä voi kasvattaa kaukolämmön hintaa 70 prosenttia ja sähkön hintaa 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Muutoksella on vaikutusta monen kotitalouden asumismenoihin sillä kaukolämmön ja sähkölämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on erittäin merkittävä.

Valtion talouden sopeuttaminen veronkorotuksilla nostaa myös asumisen hintaa

Asumismenoihin liittyy useita eri veroja. Heikon talouskehityksen ja valtion talouden alijäämän takia näihin veroihin kohdistuu nousupaineita. Yksittäisillä veronkorotuksilla ei välttämättä ole huomattavan suurta vaikutusta asumismenoihin, mutta veron korotusten vaikutusten kumuloituessa asumismenojen nousu on jo huomattava.

Asumiseen kohdistuvaa verotusta pitäisikin tarkistella kokonaisuutena. Liian voimakas tulojen ja asumisen verotus rajoittaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia voimakkaasti.

Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.

Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä.

Tutkimusaineistosta on tarvittaessa mahdollisuus tuottaa tiedotusvälineiden käyttöön laskelmia asumismenoista huoneistokoon, perhetyypin ja tuloluokan mukaan sekä alueittain.

Lisätietoja:

Pellervon taloustutkimus PTT:
ekonomisti Veera Holappa, puh. 040 164 8063, sähköposti: veera.holappa@ptt.fi tutkimusjohtaja Markus Lahtinen, puh. 050 4913 842, sähköposti: markus.lahtinen@ptt.fi

Suomen Kiinteistöliitto:
pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Suomen Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
viestintä- ja markkinointipäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116,
olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi