Suru ei ole sairautta, syöpä on – entä erektiohäiriö tai peliriippuvuus?

Sydäninfarktin ja rintasyövän kaikki suomalaiset mieltävät ’oikeiksi’ sairauksiksi, niin myös malarian ja keuhkokuumeen. Samanlainen yksimielisyys vallitsee siitä, etteivät esimerkiksi ihon ryppyisyys, suru tai homoseksuaalisuus ole sairauksia. Mutta miten on huumeriippuvuuden tai seksuaalisen haluttomuuden laita? Entä erektiohäiriö tai lapsettomuus? Lihavuus?

–    Vaikuttaa siltä, että sana ’sairaus’ on yhtä vaikeasti määriteltävä kuin kauneus, totuus tai rakkaus – siitäkin huolimatta että se on aivan lääketieteen ytimessä oleva käsite, sanoo FIND-tutkimuksen päätutkija, LT Kari Tikkinen.

Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta virkavapaalla olevan Tikkinen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana McMaster-yliopistossa Kanadassa.

FIND-tutkimuksessa haluttiin tarkastella sekä yksilöiden että tiettyjen ryhmien välisiä näkemyseroja, minkä vuoksi vastaajat jaettiin neljään ryhmään: ’maallikot’, lääkärit, sairaanhoitajat ja lainsäätäjät.

Sairauskäsityksiä selvitettiin kyselylomakkeella, johon oli listattu 60 erilaista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää ’tilaa’ aina sydäninfarktista ja rintasyövästä työuupumukseen, suruun ja ihon ryppyisyyteen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiasteisella asteikolla (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) pitivätkö he mainittua tilaa sairautena ja tulisiko sitä heidän mielestään hoitaa verovaroin.

Kysely lähetettiin kaikkiaan 6 200 suomalaiselle: 1 500 lääkärille, 1 500 sairaanhoitajalle, 3 000 maallikolle ja kaikille 200 kansanedustajalle. Lääkärit ja hoitajat poimittiin satunnaisesti ammattijärjestöjensä jäsenrekisteristä ja maallikot väestörekisteristä. Kyselyyn vastasi 3 280 henkilöä (53 %).

Kuudenkymmenen esitetyn vaihtoehdon joukossa oli 12 sellaista, jotka vähintään 80 prosenttia kaikista vastanneista kaikissa ryhmissä määritteli sairaudeksi. Viisi vaihtoehtoa oli sellaisia, joita vähintään 80 prosenttia kaikista vastanneista kaikissa ryhmissä ei pitänyt sairautena. Valtaosassa vaihtoehtojen osalta mielipiteiden hajonta oli sen sijaan suurta.

 

TAULUKKO 1
Eniten eri mieltä: vähintään 20 % vastaajista piti taulukossa esitettyjä vaihtoehtoja sairauksina, ja vähintään 20 % taas ei pitänyt niitä sairauksina. 

Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, PMS	Vanhuusiän lihaskato, sarkopenia
Erektiohäiriö	Naisen vaihdevuodet
Peliriippuvuus	Aliravitsemus
Lapsettomuus	Silmien taittovirhe, silmälasien tarve
Huumeriippuvuus	Laktoosi-intoleranssi

TAULUKKO 2
Vahvasti samaa mieltä (vähintään 80 %): nämä ovat sairauksia.  

Rintasyöpä	Skitsofrenia
Eturauhassyöpä	HIV/AIDS
Keuhkokuume	Malaria
Keuhkosyöpä	Aikuistyypin diabetes
Nuoruustyypin diabetes	Osteoporoosi
Sydäninfarkti	Autismi

 

TAULUKKO 3
Vahvasti samaa mieltä (vähintään 80 %): nämä eivät ole sairauksia.

Ihon ryppyisyys	Suru
Tupakointi	Homoseksuaalisuus
Vanheneminen

Julkista rahoitusta vain ’oikeiden’ sairauksien hoitoon

Ryhmittäin katsottuna lääkärit olivat kaikkein taipuvaisimpia luokittelemaan kuvattuja vaihtoehtoja sairauksiksi. Tiukimmin sairausluokitukseen suhtautui maallikkoryhmä, hoitajat ja kansanedustajat olivat ääripäiden välissä. Ryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Sen sijaan jokaisen ryhmän sisällä mielipiteissä oli hyvin merkittävä hajonta.

Kaikissa ryhmissä vastaajien halu rahoittaa hoito julkisista varoista oli erittäin vahvasti sidoksissa siihen, pitivätkö he kyseistä tilaa sairautena vai eivät.

–  Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään, millaisia asenteita on niiden keskustelujen taustalla, joita yhteiskunnassa käydään monista sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä. Jos otetaan esimerkiksi huumeriippuvuus, niin toki ongelmaan voidaan nähdä hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja sen mukaan, pidetäänkö riippuvuutta sairautena vai moraalisena epäonnistumisena, Tikkinen havainnollistaa.

Lisätietoja:

LT Kari Tikkinen
Puh. +358-(0)46 908 5251 (18.12. asti) ja +1-647-774-8978 (19.12. alkaen)
Sähköposti: kari.tikkinen@fimnet.fi

 

Viite: Kari AO Tikkinen, Janne S Leinonen, Gordon H Guyatt, Shanil Ebrahim, and Teppo LN Järvinen. What is a disease? Perspectives of the public, health professionals, and legislators. BMJ Open 2012;2:e001632.

doi:10.1136/bmjopen-2012-001632

 

Tutkimus toteutettiin riippumattomalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kilpailutettavalla EVO-rahoituksella. Tutkimusaineisto on vapaasti käytettävissä osoitteessa http://datadryad.org/ (doi:10.5061/dryad.94qh5).