Päällekkäin puhumisella on omat tehtävänsä keskustelussa
Kun ihmiset juttelevat keskenään, käy melko usein niin, että joku keskustelun osallistujista alkaa vastata edelliselle puhujalle jo ennen kuin tämä on vienyt puheenvuoronsa loppuun saakka. Tätä ilmiötä pidetään tyypillisesti keskeyttämisenä, ja siihen suhtaudutaan usein kielteisesti.
Tätä yleistä käsitystä on syytä muuttaa, osoittaa Anna Vatasen 8. marraskuuta Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus.
Vastauksen aloittaminen päällekkäin edellisen puhujan puheenvuoron kanssa palvelee tiettyjä tarkoituksia keskustelussa, eikä tällaisen "keskeyttämisen" negatiiviselle maineelle ole perustetta. Tulokset kumoavat myös stereotypian suomalaisista keskustelijoina, jotka ovat hiljaisia eivätkä koskaan "keskeytä".
Tutkimuksen aineistona on käytetty aitoja suomalaisia ja virolaisia keskusteluja, joita toisilleen tutut ihmiset ovat käyneet arkipäivän tilanteissa. Aineiston perusteella keskustelussa esiintyviin päällekkäisiin vastausvuoroihin ei suhtauduta keskeyttämisinä, eikä keskustelun kulku häiriinny niistä. Suomalaiset ja virolaiset keskustelut ovat tutkitun ilmiön valossa samanlaisia, eivätkä mielikuvat esimerkiksi siitä, että virolaiset puhuisivat suomalaisia enemmän päällekkäin, pidä paikkaansa.
Vuoroilla osoitetaan omaa tietämystä
Päällekkäisiä vastauspuheenvuoroja käytetään tilanteissa, joissa puhujat esittävät omia näkemyksiään jostakin yleisluontoisesta asiasta. Puhuja, jonka vuoro jää päällekkäisen vastauksen alle, antaa ymmärtää tietävänsä puheenaiheesta enemmän kuin vuoron vastaanottaja.
Päällekkäin tuleva vastaus on useimmiten samanmielinen edellisen vuoron kanssa, mutta oleellista on, että puhuja samalla osoittaa tietävänsä puheenaiheesta vähintään yhtä paljon kuin edellinenkin puhuja ja olevansa yhtä lailla itsenäisin perustein samalla kannalla.
FM Anna Vatanen väittelee 8.11.2014 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Responding in overlap - Agency, epistemicity and social action in conversation". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. kerros.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0280-5
Lisätietoja: Anna Vatanen, 040 722 5284, anna.vatanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme