Oppimistulosten erot kehittyvät jo alaluokkien aikana – asenteilla, ajankäytöllä, kavereilla ja koulullakin merkitystä

-  Vain pitkittäistutkimuksen avulla voidaan tutkia taitojen ja asenteiden muutoksia sekä oppilaiden ja koulujen välisten erojen kehitystä, toteaa psykologian maisteri Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistossa 14.11.2014 tarkastettavassa väitöksessään.

Vainikainen kiinnittää erityistä huomiota oppilaisiin, joiden on todettu olevan tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa. Tutkimuksessaan hän käyttää kolmea seuranta-arviointiaineistoa kahden kaupungin alueelta: Helsingissä 608 oppilaan satunnaisotosta seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun, ja Vantaalla kahta noin 2000 oppilaan ikäluokkaaensimmäiseltä luokalta kolmannen luokan loppuun tai kolmannelta luokalta kuudennen luokan loppuun.

Ensimmäisen luokan alussa oppilaat tekivät Ensiaskeleet-oppimisvalmiustestin. Opettajat myös arvioivat heidän lukutaitonsa koulun aloitushetkellä. Kolmannen ja neljännen luokan vaihteessa oppilaat osallistuivat oppimaan oppimisen arviointiin, joka kattoi laajan kirjon osaamistehtäviä ja asennekyselyitä. Oppimaan oppimisen arviointi toistettiin vielä kuudennen luokan lopussa.

Tulokset osoittavat, että vaikka opettajat arvioivat tyttöjen lukutaidon koulun alussa hieman poikia paremmaksi, oppimisvalmiustehtävissä ei havaittu sukupuolieroa. Tyttöjen luetunymmärtämistaito kehittyi kuitenkin hieman poikia nopeammin kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Helsinkiläispojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matemaattisessa ajattelussa neljännen luokan alussa, mutta tytöt kuroivat eron umpeen kuudennen luokan loppuun mennessä. Kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat arvioinneissa yleisesti poikia paremmin, mutta tämä ero selittyi täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä, jota mitattiin arviointitilanteessa käytetyn ajan avulla.

Äidin matala koulutustaso ja oppilaan tuen tarve olivat yhteydessä heikompaan lähtötasoon, mutta erot eivät kasvaneet kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Päinvastoin tukea saavat oppilaat saivat jopa muita kiinni päättelytaidoissaan. Tukea tarvitsevat oppilaat alkoivat kuitenkin jäädä osoitetussa osaamisessaan muista jälkeen kolmannen luokan jälkeen molempien kaupunkien kouluissa. Osin tämä selittyi tukea tarvitseville oppilaille yleisemmillä haitallisilla asenteilla ja vähäisemmällä ajankäytöllä arviointitehtävissä.

Koulujen väliset erot kasvoivat Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät pieninä koko seurannan ajan. Sen sijaan luokkien väliset erot koulujen sisällä olivat Vantaalla suuret, mikä vastaa muun Suomen tilannetta.

Oppimista koskevat asenteet laskivat odotetusti iän myötä, mutta muutos ei ollut suoraan yhteydessä tehtäväsuoritukseen. Tehtäväkiinnostuksen muuttuminen sen sijaan ennusti myöhempää suoritusta. Asenteiden ja kiinnostuksen muutos oli osin luokka- ja kaveriryhmätason ilmiö. Pojat – joilla myös todettiin useammin tukitarpeita kuin tytöillä – näyttivät olevan tyttöjä alttiimpia luokkansa poikien vaikutuksille sekä asenteiden että arviointitilanteessa toimimisen osalta.

Mari-Pauliina Vainikainen väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 14.11. klo 12 aiheesta Finnish primary school pupils’ performance in learning to learn assessments:A longitudinal perspective on educational equity (Oppimaan oppimisen arvioinneissa osoitetun osaamisen kehittyminen kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana: Seurantatutkimuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, sali 107. Tutkimus on julkaistu opettajankoulutuslaitoksen sarjassa Tutkimuksia 360. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0186–0

Vainikainen valmistui psykologian maisteriksi vuonna 2002. Hän työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa projektipäällikkönä ja koordinoi lukuisia laajoja isoimpien kaupunkien sekä valtakunnallisia arviointitutkimuksia, jotka käsittelevät oppimaan oppimista mutta myös tukijärjestelyitä koskevaa perusopetuslain uudistusta. Hänen väitöstutkimuksensa perustuu pääosin Vantaan sivistysviraston ja Helsingin opetusviraston kanssa tehtyihin yhteishankkeisiin, joissa seurataan oppimaanoppimistaitojen kehittymistä peruskoulun aikana.

Väittelijän yhteystiedot: puh. 050 3465050, s-posti mari-pauliina.vainikainen@helsinki.fi