Suomalainen löysi uuden banaanilajin Vietnamista

Banaani on maailman viidenneksi tärkein ravintokasvi, siksi viljeltyjen kantojen pitäminen elinvoimaisina ensiarvoisen tärkeää. Luonnonvaraisilla banaanilajeilla on tässä suuri merkitys. Viljeltävien lajien elinvoimaa ja tautien sietokykyä voidaan nimittäin lisätä risteyttämällä niitä villien lajien kanssa.
Merikapteeni Markku Häkkinen on tutkinut banaanilajeja lähes 40 vuotta ja tehnyt toistakymmentä tutkimusmatkaa Kaakkois-Aasiaan luonnonvaraisten banaanien elinalueille. Eräällä Vietnamin retkellään Häkkinen epäili löytäneensä uuden banaanilajin.
Lajinäyte tutkittiin kahdessa arvostetussa luonnontieteellisessä museossa tarkkojen taksonomisten menetelmien mukaan ja kävi ilmi, että laji oli tosiaan tieteelle uusi. Se sai nimensä löytäjänsä Markku Häkkisen mukaan.
Musa haekkinenii on pieni banaanilaji, joka kasvaa ainoastaan puolitoistametriseksi. Se on varsin koristeellinen pystyine varsineen ja kukinnon kirkkaan vaaleanpunaisine suojuslehtineen. Siemeniä täynnä oleva oranssi hedelmä ei sovi ihmisravinnoksi, mutta linnuille ja apinoille se kelpaa.
Uutta banaanilajia kasvatetaan tällä hetkellä ainoastaan Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kun kasvia on lisätty riittävästi, niin muutama pistokas siirretään Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin. Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluvassa puutarhassa on jo entuudestaan mittava luonnonvaraisten banaanien kokoelma.
Uuden Musa haekkinenii -banaanilajin kuvaus julkaistiin kasvitieteellisessä Phytotaxa-lehdessä.
Kasvi- ja eläinlajien nimeäminen noudattaa tarkkoja sääntöjä. Jokaisella eliöllä on kaksiosainen latinankielinen tieteellinen nimi, joista ensimmäinen kertoo, mihin sukuun eliö kuuluu ja jälkimmäinen täsmentää lajin. Kaksiosaisen nimeämiskäytännön aloitti ruotsalainen Carl von Linné jo 1700-luvulla ja sitä on noudatettu hänen päivistään alkaen.
Toisinaan lajinimi voidaan antaa kunnianosoituksena jollekin henkilölle, kuten tässä tapauksessa banaanitutkimuksen merkkihenkilölle, Markku Häkkiselle.
Lisätietoja:
Intendentti Maarten Christenhusz (englanniksi)
p. +358 50 415 4464
maarten.christenhusz@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme