Asiakkaiden varat tallella ja turvassa
Palvelunestohyökkäyksestä voidaan Suomessa tuomita tietoliikenteen häirintänä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Hyökkäyksen yrityskin on rikos. Keskusrikospoliisi tutkiikin pankkeihin kohdistuneita palvelunestohyökkäyksiä. Asiaa selvittää myös Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus.
Verkkohyökkäyksistä on aiheutunut suurta harmia monille suomalaisille. Tärkeintä kuitenkin on, että pankkiasiakkaiden varat ovat tallella ja turvassa.
Palvelujen käytettävyyteen liittyvillä tilapäisillä ongelmilla ei ole vaikutuksia maksujärjestelmien luotettavuuteen ja turvallisuuteen. Pankkijärjestelmät ovat yksi parhaiten suojattuja järjestelmiä. Lisäksi suomalainen finanssiala panostaa jatkuvasti sähköisten palvelujen turvallisuuteen.
Mahdollisesti merkittäväkin osa palvelunestohyökkäyksiin liittyneestä häiriöliikenteestä näyttää tulleen Suomen rajojen sisäpuolelta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että niin yksittäiset kuluttajat kuin yrityksetkin huolehtivat omien päätelaitteidensa, palvelimiensa ja laitteistojensa turvallisuudesta. Tällä tavoin varmistetaan, ettei niitä voida kaapata ja hyödyntää tällaisissa hyökkäyksissä.
Maailmalla on nähty isoja palvelunestohyökkäyksiä verkkoihin, mutta Suomen oloissa nämä ovat harvinaisempia. Muutamia isoja verkkohyökkäyksiä on Suomessakin tapahtunut. Vuoden 2012 lopulla tapahtui mittava palvelunestohyökkäys mediataloihin, muun muassa Helsingin Sanomiin ja Yleisradioon. Joulukuussa 2014 ainakin teleoperaattori DNA:n asiakkaiden nettiyhteydet kärsivät palvelunestohyökkäyksestä.
Erilaiset verkkohyökkäykset tulevat nykyisessä digitaalisessa maailmassa valitettavasti lisääntymään. Koko suomalaisen yhteiskunnan onkin suojauduttava verkkohyökkäyksiä vastaan entistä paremmin ja tehokkaammin. Tämä koskettaa sekä valtionhallintoa että yrityskenttää. Laaja-alainen yhteistyö on tämän takia ehdottoman tärkeää.
Kuten Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll perjantaina Twitterissä totesi, yhteistyö pankkien, tietoliikenneoperaattorien, turvallisuusviranomaisten, IT-palveluntuottajien ja asiantuntijoiden kesken on toiminut hyvin tapahtuneen palvelunestohyökkäyksen selvittämisessä. Se kuvaa yhteiskuntamme valmiutta. Tästä korkeatasoisesta suomalaisesta valmiudesta ja yhteistyöstä meidän on syytä pitää tiukasti kiinni tulevaisuudessakin.
Mika Linna
Johtava asiantuntija
Finanssialan Keskusliitto
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme