Työn hallinta ei välttämättä estä sairastumista stressiperäisiin sairauksiin

Tuoreen tutkimuksen mukaan ne ovat kuitenkin eri tavoin ja jossain määrin vastakkaisesti yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja sydäntauteihin. Vaikutukset vaihtelevat muun muassa työntekijäryhmittäin.

Työn hallinnan eri ulottuvuuksien yhteyttä työntekijöiden terveyteen on tutkinut Matti Joensuu Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään.

Joensuun mukaan varsinkin suuri päätäntävalta työssä voi olla myös riskitekijä työntekijöiden terveydelle: se oli usein yhteydessä kohonneeseen mielenterveyden häiriön tai sydäntaudin riskiin.

Tämä riski saattaa tulla esiin yhteyksissä, joissa työntekijän henkilökohtaiset tai työn tai työpaikan muut ominaisuudet eivät tue riittävästi työntekijää.

Työn hallinta ei toimi yleiskäsitteenä

Työn hallintaa ei Joensuun mukaan pitäisikään käyttää yleiskäsitteenä, vaan pyrkiä konkreettisesti erottelemaan eri osatekijät, jotka kussakin työssä ovat olennaisia työn sujuvuuden näkökulmasta.

Joensuun mukaan pitäisi myös ottaa huomioon, että eri työntekijäryhmät voivat kokea eri tavoin esimerkiksi itsenäisen päätäntävallan työssään. Muutoksissa, jotka liittyvät päätäntävaltaan, pitää huomioida myös muut tukirakenteet, työprosessit ja resursoinnit.

Työn hallinta on ollut olennainen käsite psykososiaalisen työympäristön ja terveyden välisten yhteyksien tutkimuksessa vuosikymmenien ajan. Yleinen oletus on, että mitä suuremmat työn hallinnan mahdollisuudet, sitä matalampi on työntekijän riski sairastua stressiperäisiin sairauksiin.

Tutkimustulokset yhteydestä eivät kuitenkaan ole olleet aukottomia. Lisäksi tutkimukset ovat olleet vaihtelevia ja yleisesti ottaen heikkoja.

Laadukkaat aineistot, pitkät seuranta-ajat

Joensuun lähtökohtana väitöstutkimukselleen oli, että työn hallinnan kaksi ulottuvuutta, työn monipuolisuus ja päätäntävalta työssä, ovat eri asioita ja ne voivat siten erota yhteyksissään terveyteen. Tämä voisi selittää aiempia, osin ristiriitaisia tuloksia.

Joensuun tutkimustulokset eroavat merkittävästi aiemmista tutkimuksista ja osoittavat, että työn hallinta ei toimi yhtenäisenä käsitteenä suhteessa terveyteen ja että suuri päätäntävalta työssä voi vaikuttaa jopa negatiivisesti terveyteen.

Tulokset viittaavat siihen, että työn monipuolisuutta ja päätäntävaltaa työssä tulisi tarkastella itsenäisesti ja eri työkontekstit erottaa toisistaan tulevissa työn hallinnan, mielenterveyden ja sydäntautien yhteyden tutkimuksissa.

Psykologian maisteri Matti Joensuu väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 6.2. klo 12 aiheesta Job control as a predictor of mental and cardiovascular health: a prospective multicohort study. Väitöstilaisuus järjestetään Työterveyslaitoksen luentosalissa (Haartmaninkatu 1, 00250 Helsinki).

Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-496-4

Väitöskirjaa saa maksutta Työterveyslaitoksen kirjakaupasta ja se on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://www.ttl.fi/en/publications/Doctoral_Dissertations/Pages/default.aspx

Väittelijän yhteystiedot: Matti Joensuu, puh. 050 362 4562, s-posti matti.joensuu@ttl.fi