Kuka on syyllinen, kun robotti tekee virheen?
11.3.2015 09:52:09 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkija Michael Laakasuo Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta johtaa Moralities of Intelligent Machines -hanketta, joka on mukana Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Helsinki Challenge -kilpailussa. Hankkeessa tutkitaan ihmisten tunteita robottien toimintaa kohtaan. Tutkittaville esimerkiksi näytetään tunteisiin vetoaviavideoita, joissa robotti toimii väärin tai tekee kohtalokkaan virheen. Moraalipsykologiseen kysymyspatteristoon kuuluu tarkkoja kysymyksiä siitä, kuinka väärin robotti katsojan mielestä teki. Millaisia moraalisia päätöksiä odotamme koneilta?
– Tämän jälkeen saatamme haluta rangaista robottia, Laakasuo toteaa. – Mutta miten rangaista konetta, potkimalla se hajalle?
Robotti inhimillistetään helposti, kuten elokuvassa I, Robot, jossa robotti valitsee pelastaako aikuisen vai lapsen. Mitä enemmän ihmisen kaltainen kone on, sitä vastuullisempana sitä tunnutaan pidettävän. Ja koska se inhimillistetään, sitä voidaan pitää syyllisenä hoitovirheeseen, ei sen ohjelmoijaa. Kuitenkaan robotti ei ole moraalinen subjekti, sillä ei ole tietoisuutta eikä tunteita.
Roboteilla on nykyisessä digitalisoituneessa maailmassa entistä enemmän valtaa, koska suuri osa päätöksistä on ulkoistettu niille. – Kuka enää etsii kartasta katua, kun gps paikantaa sijaintisi? Esineiden internetissä koneet voivat tehdä sinulle ruokalistan viikoksi, antaa pukeutumisvinkkejä ja niin edelleen. Mitä tapahtuu sattumalle maailmassa, jossa kaikki on kontrolloitu?
Kun ihminen ei enää päätä itse, miten mukavuudenhaluisia ja rutinoituneita meistä tuleekaan, Laakasuo miettii. Hänen mukaansa meiltä häviää luovuus. Olemme kuin laiduntavaa karjaa, jonka koneet pesevät, pukevat, ruokkivat ja pitävät ruodussa.
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kognitiotieteen oppiaineesta tuleva Moralities of Intelligent Machines -tiimi aikoo selvittää, millaisia moraaliin liittyviä odotuksia ihmisillä on roboteille. Michael Laakasuon johtamassa kansainvälisessä ryhmässä ovat mukana tutkija Mikko Salmela, post doc-tutkija Jussi Palomäki, tohtoriopiskelija Marianna Drosinou, apulaisprofessori Markus Jokela ja tohtoriopiskelija Nils Köbis.
Michael Laakasuo esittelee hanketta Helsinki Challenge Pitch Nightissa 18.3. klo 17-18.30. Tilaisuus järjestetään Tiedekulmassa (Porthania, Yliopistonkatu 3).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Michael Laakasuo, puh. 044 518 1521, s-posti michael.laakasuo@helsinki.fi
----
Anna Maria Peltonen
tiedottaja¨
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
pu. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille4.6.2026 07:14:21 EEST | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Sosiaalinen tuki suojaa nuoria – opettajan rooli korostui pandemiassa3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme