Tupakka, verenpaine ja kolesteroli tappavat aivoverenvuodosta selvinneitä

”Aivoverenvuodosta selvinneiden olisi erityisen tärkeää pysyä erossa tupakasta ja pitää huolta verenpaineestaan sekä kolesterolitasoistaan, sillä nämä ovat iän ohella suurimmat kuolemanriskiä nostavat tekijät”, sanovat tutkimusta johtaneet neurokirurgi Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta ja professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista.

HYKS:n, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa – joka on suurin tästä aiheesta koskaan tehty väestöpohjainen seurantatutkimus – selvitettiin SA-vuotoon sairastuneiden ja siitä selvinneiden potilaiden myöhempää kuolleisuutta ja sen syitä. Tutkimus on julkaistu neurologian alan johtavassa Neurology-tiedelehdessä 11.1.2013 (Epub ahead of print).   

Tutkimushenkilöt olivat FINRISK-väestötutkimukseen vuosina 1972 - 2007 osallistuneita 25-74-vuotiaita suomalaisia. Yli 64 000 suomalaisesta 437 sairastui seuranta-aikana lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon, ja heistä 233 oli elossa vuoden kuluttua sairastumisesta. Seurantaa jatkettiin vuoden 2009 loppuun; mediaani seuranta-aika oli 8,6 vuotta.

SA-vuodon jälkeen vähintään vuoden ajan elossa olleista 233 henkilöstä kuoli seuranta-aikana 88 eli 37,8 prosenttia. Kuolleisuus tässä ryhmässä oli noin kaksinkertainen ikä- ja sukupuolivakioituun muuhun väestöön verrattuna. Kuolinsyiden tarkastelu paljasti, että kohonnut kuolleisuus johtui yksinomaan tappavista aivoverisuonitapahtumista, kuten aivoinfarkteista ja aivojen sisäisistä verenvuodoista.

Kuolemanriskiä lisäsivät erityisesti tupakointi sekä jo ennen SA-vuotoa todetut korkeat kolesterolitasot ja korkea systolinen verenpaine. 

”Jos SA-vuodosta eloonjääneiden myöhempää kuolleisuutta verrattiin väestöön, joka ei tupakoinut ja jolla oli matala verenpaine ja matalat kolesterolitasot, SA-vuodosta selvinneitä kuoli 31 henkilöä enemmän tuhatta henkilövuotta kohden”, Korja kertoo.  

”Toisin sanoen, kun sadasta tupakoimattomasta suomalaisesta, joilla on myös matala verenpaine ja kolesteroli, kuolee 20 ihmistä seuraavan 10 vuoden aikana, niin SA-vuodosta selvinneistä kuolee 51. Tämä on suuri ero.”

Tutkijat toteavat, että SA-vuodosta selvinneiden potilaiden riskitekijöihin tulisi tästä lähtien kiinnittää huomiota paljon enemmän kuin tähän asti on tehty.

”Elämäntavat ja riskitekijät tulisi ehdottomasti ottaa puheeksi potilaan kanssa, sillä vuodon jälkeinen riskitekijöiden minimointi on lähes yhtä tärkeää kuin vuodon akuuttivaiheen hoito”, Korja huomauttaa.

Suomalaistutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet maailman suurimpaan kaksosaineistoon perustuvien tutkimustulostensa perusteella, että SA-vuoto johtuu ennen kaikkea elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä eikä niinkään yksittäisistä alttiusgeeneistä.

”Elintapojen muutoksilla voidaan vähentää sekä SA-vuotoon sairastumista että vuodon saaneiden myöhäiskuolleisuutta”, Kaprio painottaa.

Lisätietoja:

Neurokirurgi, LT Miikka Korja, HYKS
(Cerebrovascular fellow, visiting associate Macquarie University Hospital ja Macquarie University, Australia)

Puh.  +61 2 9812 3898
Sähköposti: mkorja@mqneurosurgery.com