Uusi tutkimusmenetelmä paljastaa: Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni luultua nopeammin
20.4.2015 10:16:14 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Vallitsevan käsityksen mukaan ilmasto alkoi jääkauden jälkeen lämmetä noin 11 700 vuotta sitten. Kesälämpötilojen on arvioitu olleen korkeimmillaan noin 9 000–5 000 vuotta sitten. Suomessakin ilmasto oli silloin useita asteita lämpimämpi kuin nyt.
Uutta muinaisten ilmastojen tutkimusmenetelmää käyttämällä havaittiin, että Euroopan pohjoisosissa ilmasto lämpeni jääkauden jälkeen nopeammin kuin aikaisemmin on luultu. Menetelmässä tutkittiin järvien pohjakerrostumissa säilyvien vesikasvien jäänteitä ja selvitettiin kerrostumien ikä radiohiilimenetelmän avulla.
– Lämpötilat ovat yksi tärkeimmistä vesikasvien nykyistä levinneisyyttä säätelevistä tekijöistä. Kun vertasimme vesikasvien jääkauden jälkeistä maantieteellistä levinneisyyttä lajien nykyisiin levinneisyyksiin, pystyimme arvioimaan kerrostumishetken kesälämpötilan. Tällaista uutta lähestymistapaa käyttämällä huomasimme, että perinteisin menetelmin tehtyä aiempaa lämpötila-arviota voitiin huomattavasti tarkentaa, sanoo laajaa kansainvälistä yhteistutkimusta johtanut yliopistotutkija Minna Väliranta Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.
Tulos on ilmastonmuutostutkimukselle merkittävä, koska ilmaston lämpeneminen viimeisimmän jääkauden kylmistä oloista nykyiselle lämpökaudelle on tärkeä tulevaisuutta ajatellen. Ilmaston ennustetaan lämpenevän tulevaisuudessa erityisesti pohjoisilla alueilla, ja tällä tulee olemaan mittavia vaikutuksia erilaisiin ekosysteemeihin. Menneisyydessä tapahtuneita ympäristömuutoksia voidaan käyttää ilmaston ja luonnon yleisen herkkyyden arvioimiseen ja ennusteiden parantamiseen.
– Ilmaston ja ekosysteemien ennen ihmisvaikutusta tapahtuneiden muutosten tuntemuksella on keskeinen merkitys, kun malleja kehitetään ja tulevaisuutta ennustetaan, Minna Väliranta toteaa.
Helsingin yliopistosta tutkimuksessa mukana olivat myös filosofian tohtorit Maija Heikkilä (ympäristötieteiden laitos) sekä Sakari Salonen ja Seija Kultti (geotieteiden ja maantieteen laitos).
M. Väliranta, J. S. Salonen, M. Heikkilä, L. Amon, K. Helmens, A. Klimaschewski, P. Kuhry, S. Kultti, A. Poska, S. Shala, S. Veski, H. H. Birks. Plant macrofossil evidence for an early onset of the Holocene summer thermal maximum in northernmost Europe. Nature Communications 10.4.2015
Lisätiedot:
Minna Väliranta, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. 050 448 6483
Välirannan tutkijaprofiili Helsingin yliopiston TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme