Uusi tutkimusmenetelmä paljastaa: Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni luultua nopeammin
Vallitsevan käsityksen mukaan ilmasto alkoi jääkauden jälkeen lämmetä noin 11 700 vuotta sitten. Kesälämpötilojen on arvioitu olleen korkeimmillaan noin 9 000–5 000 vuotta sitten. Suomessakin ilmasto oli silloin useita asteita lämpimämpi kuin nyt.
Uutta muinaisten ilmastojen tutkimusmenetelmää käyttämällä havaittiin, että Euroopan pohjoisosissa ilmasto lämpeni jääkauden jälkeen nopeammin kuin aikaisemmin on luultu. Menetelmässä tutkittiin järvien pohjakerrostumissa säilyvien vesikasvien jäänteitä ja selvitettiin kerrostumien ikä radiohiilimenetelmän avulla.
– Lämpötilat ovat yksi tärkeimmistä vesikasvien nykyistä levinneisyyttä säätelevistä tekijöistä. Kun vertasimme vesikasvien jääkauden jälkeistä maantieteellistä levinneisyyttä lajien nykyisiin levinneisyyksiin, pystyimme arvioimaan kerrostumishetken kesälämpötilan. Tällaista uutta lähestymistapaa käyttämällä huomasimme, että perinteisin menetelmin tehtyä aiempaa lämpötila-arviota voitiin huomattavasti tarkentaa, sanoo laajaa kansainvälistä yhteistutkimusta johtanut yliopistotutkija Minna Väliranta Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.
Tulos on ilmastonmuutostutkimukselle merkittävä, koska ilmaston lämpeneminen viimeisimmän jääkauden kylmistä oloista nykyiselle lämpökaudelle on tärkeä tulevaisuutta ajatellen. Ilmaston ennustetaan lämpenevän tulevaisuudessa erityisesti pohjoisilla alueilla, ja tällä tulee olemaan mittavia vaikutuksia erilaisiin ekosysteemeihin. Menneisyydessä tapahtuneita ympäristömuutoksia voidaan käyttää ilmaston ja luonnon yleisen herkkyyden arvioimiseen ja ennusteiden parantamiseen.
– Ilmaston ja ekosysteemien ennen ihmisvaikutusta tapahtuneiden muutosten tuntemuksella on keskeinen merkitys, kun malleja kehitetään ja tulevaisuutta ennustetaan, Minna Väliranta toteaa.
Helsingin yliopistosta tutkimuksessa mukana olivat myös filosofian tohtorit Maija Heikkilä (ympäristötieteiden laitos) sekä Sakari Salonen ja Seija Kultti (geotieteiden ja maantieteen laitos).
M. Väliranta, J. S. Salonen, M. Heikkilä, L. Amon, K. Helmens, A. Klimaschewski, P. Kuhry, S. Kultti, A. Poska, S. Shala, S. Veski, H. H. Birks. Plant macrofossil evidence for an early onset of the Holocene summer thermal maximum in northernmost Europe. Nature Communications 10.4.2015
Lisätiedot:
Minna Väliranta, minna.valiranta@helsinki.fi, puh. 050 448 6483
Välirannan tutkijaprofiili Helsingin yliopiston TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme