Väitös: Metsä sitoo hiiltä luultua vähemmän
Metsän kasvillisuus sitoo yhteyttämisen avulla hiiltä ilmakehän hiilidioksidista. Metsää on yleensä tarkasteltu omana hiiltä sitovana kokonaisuutenaan. Biologi Terhi Rasilo patistaa kuitenkin ajattelemaan asioita laajemmin.
– Metsä ei ole ympäristöstään irrallinen yksikkö. Osa metsissä sidotusta hiilestä virtaa veden mukana vesistöihin, ja vesistä merkittävä määrä hiiltä palautuu edelleen ilmakehään, Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Rasilo toteaa.
Metsän osuus painaa laskelmissa liikaa
Jos hiilen sitomista koskevissa laskelmissa otetaan huomioon pelkkä metsä, sen roolia hiilinieluna tulee helposti yliarvioitua myös kansainvälisellä tasolla.
– Metsän ja vesistön vaikutusta hiilen sitomiseen on tarkasteltava yhdessä. Emme voi tuudittautua siihen, että meillä on näin ja näin paljon metsää, ja se laskennallisesti toimii hiilinieluna tietyllä tavalla.
Rantojen suojavyöhykkeet suitsivat vesimassoja
Ilmastonmuutos voi tuoda muutoksia metsän ja sen vesiympäristön kykyyn sitoa hiiltä.
– Ilmaston lämmetessä kasvit sitovat enemmän hiiltä, mutta samalla ne myös hengittävät sitä ulos rivakammin. Yleistyvät rankkasateet pyyhkivät hiiltä mukanaan, ja vaikutus näkyy varsinkin puroissa.
Terhi Rasilo pitääkin jo pitkään käytössä olleita rantojen suojavyöhykkeitä tärkeinä myös siksi, että ne säätelevät hiilen kulkeutumista vesistöihin.
– Metsä tasaa vesistöihin valuvien vesien määriä. Suomen järvet ovat keskimäärin melko niukkaravinteisia, ja mahdollisesti kasvava hiilen määrä saattaisi aiheuttaa niissä hapettomuutta.
________________________________________________________________
FM Terhi Rasilo väittelee 1.2.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Connecting silvan and lacustrine ecosystems - transport of carbon from forests to adjacent water bodies" (Metsä- ja vesiekosysteemien yhteys: puuston sitoman hiilen kulkeutuminen vesistöihin).
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5, Helsinki.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Rasilo, terhi.rasilo@helsinki.fi, puh. 045 679 6818
tiedottaja Elina Raukko, puh. (09) 191 57 569, 050 318 5302
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme