VTT Suomen molekyylilääketieteen instituutin neljänneksi taustaorganisaatioksi - Merkittävä innovaatiohanke Suomessa ja kansainvälisesti
3.4.2008 17:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
FIMM:n päämääränä on tuottaa sairauksien syntymekanismeista sellaista uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää sairauksien ehkäisemisessä, diagnostiikassa ja hoidossa. Instituutissa tehtävässä tutkimuksessa hyödynnetään arvokkaita suomalaisia kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja, ja tavoitteena on nopeuttaa tutkimustulosten soveltamista käytäntöön sekä edistää myös kaupallisten sovellusten syntyä.
Syksyllä 2006 perustettu Suomen molekyylilääketieteen instituutti aloitti viime vuonna toimintansa Helsingin yliopiston, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kansanterveyslaitoksen yhteisenä yksikkönä. FIMM muodostaa Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n molekyylilääketieteen yhteistyötahon (Nordic EMBL Partnership for Molecular Medicine), ja instituutin toimintaa leimaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistäminen. Parhaillaan on meneillään ulkomaisten tutkimusryhmien rekrytointi FIMMiin.
FIMM:n johtajan, akatemiaprofessori Olli Kallioniemen mukaan instituutissa tehtävältä tutkimustyöltä odotetaan huippuluokan kansainvälistä tasoa, mutta samalla myös kansallista kliinistä ja kaupallista merkitystä. ”Tähän on mahdollista päästä ainoastaan eri osapuolten kiinteällä yhteistyöllä. Kansainvälisen ainutlaatuisen EMBL-linkin lisäksi nyt solmittava sopimus tuo uuden kansallisen mahdollisuuden kehittää tutkimusyhteistyötä jopa eri ministeriöiden ja eri yliopistopaikkakuntien välillä. Suomi on pieni maa ja kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisesti ja kansallisesti. Kullakin FIMMin taustaorganisaatiolla on oma missionsa, ja niinpä niiden osaamisprofiilit ja intressit täydentävät toisiaan molekyylilääketieteen alalla”, Kallioniemi sanoo.
VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa, että VTTn vahvuus molekyylilääketieteen alalla liittyy biotekniikan, tietotekniikan, analytiikan ja automaation synergistiseen kehittämiseen: ”Yhteisellä instituutilla VTT voi toteuttaa oman missionsa, teknologiapohjan vahvistamisen teollisuuden käyttöön, entistä paremmin, koska saamme käyttöömme partnereiden osaamisen lääketieteessä ja kansanterveydessä. Nämä alathan eivät sinänsä ole VTT:n toiminnan ytimessä.”
Opetusministeriön ja omistajaorganisaatioiden lisäksi FIMMin alkuvaiheen rahoitukseen ovat osallistuneet useat yksityiset säätiöt sekä Orion Oyj.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Olli Kallioniemi
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
Puh. (09) 191 25488 (sihteeri)
Sähköposti: olli.kallioniemi@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme