Nuoren psykoottisenkaltaiset oireet johtavat harvoin psykoosiin
27.7.2015 07:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Psykoosiriskin kriteerit täyttävä nuori ei useinkaan sairastu psykoosiin. Sen sijaan kohonnut psykoosiriski on merkki sairauden vakavuudesta, eli riskin tunnistaminen ennustaa lähivuosien psykiatrisia sairaalajaksoja. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 7.8. tarkastettavasta Maija Lindgrenin väitöstutkimuksesta.
Psykoottisenkaltaiset oireet ovat yleisiä nuorten mielenterveyshäiriöissä.Niitä ovat esimerkiksi aistihairahdukset, epäluuloiset ajatukset ja maaginen ajattelu.
Depersonalisaatio-oireet ennustavat psykoosiin sairastumista
Psykoosiin sairastumista ennustavat depersonalisaatio-oireet, kuten tunne, että on kehonsa ulkopuolella tai katselee itseään ulkopuolelta.
Psykoosiriskikriteerit täyttävillä nuorilla on muihin nuoriin verrattuna vaikeuksia näönvaraisessa päättelyssä ja muistamisessa sekä enemmän itsetuhoisia ajatuksia. Psykoottisenkaltaiset oireet eivät kuitenkaan ennusta itsensä vahingoittamista. Parhaiten itsensä vahingoittamista ennustaa vähentynyt tunteiden ilmaisu.
Psykoottisenkaltaiset oireet ovat yleisiä nuorten mielenterveyshäiriöissä
Psykoottisenkaltainen oireilu on tyypillistä psykoosin esioirevaiheelle. Sen onkin todettu valikoiduissa potilasryhmissä ennustavan lähivuosina ilmeneviä psykoosisairauksia, kuten skitsofreniaa.
Lindgrenin tutkimus osoittaa, että nuorisopsykiatrisilla potilailla psykoottisenkaltaiset oireet ovat usein vain yksi oire muiden joukossa, esimerkiksi osana masennusta.
– Psykoottisenkaltaisista oireista on kuitenkin tärkeää kysyä nuorisopotilailta, sillä ne ovat usein häiritseviä ja pelottaviakin kokemuksia, jotka eivät välttämättä muuten tule puheeksi, Maija Lindgren sanoo.
Väitöstyön tutkittavat olivat 15–18-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria, jotka olivat aloittaneet hoidon esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden tai päihdeongelmien takia psykiatrisella poliklinikalla tai osastolla. Tutkittavista kolmasosa täytti kohonneen psykoosiriskin kriteerit.
731 nuoren psykoosiriskioireita arvioitiin kyselylomakkeella ja 174 nuoren oireilua kartoitettiin tarkemmin esioirehaastattelulla. Nuorten kognitiivisia eli tiedollisia kykyjä arvioitiin neuropsykologisin testein. Potilaita seurattiin sairaskertomusten ja hoitoilmoitusrekisterin avulla jopa yhdeksän vuoden ajan.
* * *
Psykologian maisteri Maija Lindgren väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Psykoottisenkaltaiset oireet ja psykoosin ennustaminen nuorisopsykiatrisilla potilailla” 7.8.2015 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XII, yliopiston päärakennus (3. krs), Unioninkatu 34, Helsinki.
Väittelijän yhteystiedot:
maija.lindgren@thl.fi
puh. 02952 47015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme