Nuoren psykoottisenkaltaiset oireet johtavat harvoin psykoosiin
Psykoosiriskin kriteerit täyttävä nuori ei useinkaan sairastu psykoosiin. Sen sijaan kohonnut psykoosiriski on merkki sairauden vakavuudesta, eli riskin tunnistaminen ennustaa lähivuosien psykiatrisia sairaalajaksoja. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistossa 7.8. tarkastettavasta Maija Lindgrenin väitöstutkimuksesta.
Psykoottisenkaltaiset oireet ovat yleisiä nuorten mielenterveyshäiriöissä.Niitä ovat esimerkiksi aistihairahdukset, epäluuloiset ajatukset ja maaginen ajattelu.
Depersonalisaatio-oireet ennustavat psykoosiin sairastumista
Psykoosiin sairastumista ennustavat depersonalisaatio-oireet, kuten tunne, että on kehonsa ulkopuolella tai katselee itseään ulkopuolelta.
Psykoosiriskikriteerit täyttävillä nuorilla on muihin nuoriin verrattuna vaikeuksia näönvaraisessa päättelyssä ja muistamisessa sekä enemmän itsetuhoisia ajatuksia. Psykoottisenkaltaiset oireet eivät kuitenkaan ennusta itsensä vahingoittamista. Parhaiten itsensä vahingoittamista ennustaa vähentynyt tunteiden ilmaisu.
Psykoottisenkaltaiset oireet ovat yleisiä nuorten mielenterveyshäiriöissä
Psykoottisenkaltainen oireilu on tyypillistä psykoosin esioirevaiheelle. Sen onkin todettu valikoiduissa potilasryhmissä ennustavan lähivuosina ilmeneviä psykoosisairauksia, kuten skitsofreniaa.
Lindgrenin tutkimus osoittaa, että nuorisopsykiatrisilla potilailla psykoottisenkaltaiset oireet ovat usein vain yksi oire muiden joukossa, esimerkiksi osana masennusta.
– Psykoottisenkaltaisista oireista on kuitenkin tärkeää kysyä nuorisopotilailta, sillä ne ovat usein häiritseviä ja pelottaviakin kokemuksia, jotka eivät välttämättä muuten tule puheeksi, Maija Lindgren sanoo.
Väitöstyön tutkittavat olivat 15–18-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria, jotka olivat aloittaneet hoidon esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden tai päihdeongelmien takia psykiatrisella poliklinikalla tai osastolla. Tutkittavista kolmasosa täytti kohonneen psykoosiriskin kriteerit.
731 nuoren psykoosiriskioireita arvioitiin kyselylomakkeella ja 174 nuoren oireilua kartoitettiin tarkemmin esioirehaastattelulla. Nuorten kognitiivisia eli tiedollisia kykyjä arvioitiin neuropsykologisin testein. Potilaita seurattiin sairaskertomusten ja hoitoilmoitusrekisterin avulla jopa yhdeksän vuoden ajan.
* * *
Psykologian maisteri Maija Lindgren väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Psykoottisenkaltaiset oireet ja psykoosin ennustaminen nuorisopsykiatrisilla potilailla” 7.8.2015 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XII, yliopiston päärakennus (3. krs), Unioninkatu 34, Helsinki.
Väittelijän yhteystiedot:
maija.lindgren@thl.fi
puh. 02952 47015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme