Ilmastonmuutos uhkaa pohjoisten metsien terveyttä

Boreaaliset metsät sijaitsevat pohjoisella pallonpuoliskolla Kanadassa, Venäjällä, Alaskassa ja Fennoskandiassa, ja ne kattavat kolmanneksen maapallon metsistä. Boreaalisilla metsillä on keskeinen rooli ilmaston säätelyssä. Ne sisältävät arviolta vähintään kolmasosan globaalista maaekosysteemien hiilestä ja vastaavat noin viidesosasta maapallon metsien vuotuisesta hiilensidonnasta.

Ilmaston lämpeneminen on boreaalisella vyöhykkeellä ennusteiden mukaan nopeampaa kuin millään muulla kasvillisuusvyöhykkeellä. Vuotuinen keskilämpötila on jo monilla alueilla kohonnut 1,5 astetta.

– Globaalin keskilämpötilan nousu neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä merkitsisi boreaalisen vyöhykkeellä keskilämpötilan nousua 4–11 asteella. Samaan aikaan sademäärä lisääntyisi vain vähän. Tämä johtaa lisääntyvään kuivuuteen ja puiden kasvun taantumiseen tai jopa metsäkuolemiin. Kuivuuden aiheuttamaa puuston laajaa kuolleisuutta on jo havaittu monilla alueilla, sanoo dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

Nykyisin täystiheät metsät voivat muuttua laajoilla alueilla harvapuustoisiksi ja hitaasti kasvaviksi. Vaikutusta lisäisi metsäpalojen määrän ja voimakkuuden lisääntyminen. Lämpenevä ilmasto yhdessä kuivuusstressistä kärsivien puiden kanssa mahdollistaisi tuholaisten runsastumisen ja uusien tuholaisten levittäytymisen yhä pohjoisemmaksi.

– Boreaalinen metsä on sopeutunut luontaisiin häiriöihin ja ilmaston muuttumiseen, mutta ongelmana on nyt muutosten nopeus. Ilmastovyöhykkeet ovat siirtymässä kohti pohjoista kymmenen kertaa nopeammin kuin puut kykenevät itse levittäytymään.

Eri ilmastoskenaarioiden pohjalta tehtyjen ennusteiden mukaan boreaalisen metsän hiilivarastot todennäköisemmin pienenevät kuin kasvavat. Esimerkiksi Länsi-Kanadan ja Siperian metsät todennäköisesti päästävät jo nyt ilmakehään enemmän hiiltä kuin ne sitovat.

Erityisen herkkiä lämpenevälle ilmastolle ovat boreaaliseen metsävyöhykkeen suot ja maaperän ikirouta. Yksin Venäjällä metsän alla sulavan ikiroudan vapauttama hiilimäärä voisi vuosisadan loppuun mennessä ylittää trooppistesta metsäkadosta vuosittain vapautuvan hiilimäärän.

Nyt metsässä tehtävät toimenpiteet ratkaisevat sen, miten metsä pärjää sadan vuoden päästä muuttuneessa ilmastossa.

– Tavoitteena tulisi olla monimuotoinen metsä, joka sopeutuu hyvin muutoksiin ja joka kykenee tuottamaan monia palveluja ja hyötyjä ihmisille myös tulevaisuudessa. Myös suojelualueiden merkitys lajiston ja geenivarantojen suojelussa korostuu entisestään. Kaikessa tässä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastokeskusteluissa tulee puuttua entistä painavammin boreaalisten metsien tilanteeseen, Timo Kuuluvainen toteaa.

________________________

Gauthier S, Bernier P, Kuuluvainen T, Shvidenko AZ, Schepaschenko DG (2015). Boreal forest health and global change. Science. 21 August 2015.doi:10.1126/science.aa9092

Artikkelin muut kirjoittajat ovat Soveltavan systeemianalyysin instituutista (IIASA) Itävallasta ja Kanadan luonnonvarakeskuksesta. Artikkeli on osa lehden ennen syyskuun Maailman metsäkongressia julkaistavaa erityisnumeroa.