HY: Suomessa rahapesun säännöksiä ei sovelleta tarpeeksi laajasti

Kansainvälinen rikosoikeudellinen yhteistyö edellyttää, että rahanpesu säädetään rangaistavaksi mahdollisimman laajasti koko maailmassa. Näin estetään varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden hyötyminen toiminnastaan. Varatuomari Ritva Sahavirran väitöstutkimus selvittää, mitä rahanpesemisellä tarkoitetaan kansainvälisenä ilmiönä, mikä on rahanpesun kansainvälisen rikosoikeudellisen sääntelyn tausta ja millä tavalla suomalaiset säännökset vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia.

Rahanpesusta on aikaisemmin kirjoitettu Suomessa niukasti. Sitä koskevaa tutkimusta tarvitaan myös Suomessa. Rahanpesun rangaistavuuden alan laajentamiseen on olemassa kansainvälistä painetta.

Suomessa rikollisuuden kuva ja oikeusjärjestys poikkeavat huomattavasti esimerkiksi yhdysvaltalaisista. Rahanpesun rangaistavaksi säätäminen ei siten pohjaudu kansallisille kriminalisointiperusteille, vaan kansainväliseen tarpeeseen torjua rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta ja turvata globaalia rahoitusjärjestelmää. Taustalla on muusta suomalaisesta rikoslainsäädännöstä poiketen vahvasti yhdysvaltalainen yhteiskunnallinen todellisuus, huumausainekartellien toiminta ja tarve jäljittää sekä palauttaa ulkomaille siirretty rikoshyöty takaisin Yhdysvaltoihin.

Usko rahanpesun rikosoikeudellisen torjunnan tehokkuuteen näyttäisikin paljolti kansainvälisesti tukeutuvan joihinkin onnistuneisiin lainkäyttöviranomaisten operaatioihin, joilla on onnistuttu saamaan huomattavaa rikoshyötyä Yhdysvaltoihin.

Rahanpesun kriminalisoinnin tarkoituksena on ottaa rikoshyöty pois rikoksentekijältä.
Lisäksi menettämisseuraamuksilla on rahanpesun kaltaisissa talousrikoksissa rangaistukseen rinnastettava vaikutus.

Tutkimuksessa todetaan, että Suomessa kansainvälisiä velvoitteita on menettämisseuraamusten osalta tulkittu siten, että niitä koskevien säännösten soveltamisesta voivat rajautua pois juuri ne tekotavat, joiden vuoksi rahapesun kansainvälistä kriminalisointia vaaditaan.

Vilkas päivä oikeustieteellisessä tiedekunnassa

Varatuomari Ritva Sahavirta väittelee aiheesta Rahanpesu rangaistavana tekona, torstaina 29.8. klo 12.00 Helsingin yliopistossa, osoitteessa Yliopistonkatu 3, Porthania sali PIV.

Päivä on poikkeuksellinen oikeustieteellisessä tiedekunnassa: silloin järjestetään kolme väitöstilaisuutta samana päivänä. OTL Heidi Lindfors aiheesta Sivullisen asema ulosotossa - erityisesti omistusolettaman ja keinotekoisen järjestelyn näkökulmasta ja OTK Ville Pönkä aiheesta Osakassopimuksen tavoitteet ja voimassaolon hallinta.

Lisätietoja: Ritva Sahavirta, 050 543 1194, ritva.sahavirta@gmail.com