Suomalaistutkijoiden kehittämää webmikroskopiaa hyödynnetään taistelussa trooppisia loistauteja vastaan
22.10.2008 08:04:20 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Mikroskooppi on välttämätön työväline, kun tutkitaan loisten (parasiittien) aiheuttamia tauteja niin yksittäisessä sairaustapauksessa kuin epidemiologian kannalta. Täsmällisten arvioiden tekeminen loisten esiintymisestä ja loistartuntojen määrästä suuremmilla alueilla tai maailmanlaajuisesti on kuitenkin ollut vaikeaa sen takia, etteivät parasitologian laboratorioiden raportoimat löydökset ole välttämättä olleet keskenään vertailukelpoisia. Laboratorioille on ollut vaikea luoda yhteisiä laatustandardeja, koska ei ole ollut mahdollista käyttää identtisiä opetusnäytteitä. Seurauksena on usein ollut ylidiagnostiikka ja tästä johtuva epätarkoituksenmukainen hoito.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet webmikroskopiaksi (virtuaalimikroskopiaksi) nimitetyn menetelmän, jota patologit jo hyödyntävät kudosnäytteiden tutkimisessa ja opetuksessa. Nyt tämä menetelmä on valjastettu myös lääketieteellisen parasitologian käyttöön suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden yhteisvoimin.
Professori Ewert Linder Karoliinisesta Instituutista on tehnyt yhteistyötä Nicaraguan Leonin yliopiston kanssa parasiittitautien diagnostiikan kehittämiseksi, ja tässä yhteydessä havaittiin, että amebadysenteriaa ylidiagnosoidaan alueella erittäin paljon. Keskusteluissa suomalaistutkijoiden kanssa nousi esille ajatus hyödyntää webmikroskopiaa tilanteen korjaamiseksi.
PLoS NTD (Negleced Tropical Diseases) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa esitetään miten virtuaalista mikroskopiaa voidaan soveltaa niin että se vastaisi parasiittidiagnostiikan erikoistarpeita. Virtuaalimikroskopiassa lasilevyllä olevasta näytteestä luodaan digitaalinen, jopa 50 000 erillisestä kuvasta koostuva ja valtavasti dataa sisältävä kuvamontaasi, joka kattaa näytteen kokonaisuudessaan. Kuvaa voidaan katsoa internetin kautta missä päin maailmaa tahansa, ja katsoja voi valita katsottavan alueen ja haluamansa suurennoksen aivan kuten mikroskooppia käyttäessään.
Parasitologeja palvelemaan suunnitellussa WMP:ssä (webmicroscope for parasitology) loisia sisältävät kudos-, uloste- ja verinäytteet on digitalisoitu ja viety tutkijoiden saataville internetiin
”Yksi koostekuva voi sisältää dataa yli puoli teratavua. Tällaisen datamäärän hallitseminen on tehty mahdolliseksi tehokkailla kuvanpakkausmenetelmillä ja hyödyntämällä satelliittikuvantamisessa käytettäviä tekniikoita. Kuvia katsotaan internetissä hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi Google Maps -palvelussa”, selittää dosentti Johan Lundin Helsingin yliopistosta.
Tärkeä uutuus on se että WMPssä voidaan tutkia näytettä paitsi eri suurennuksessa, nyt myös fokusoimalla eli tarkentamalla niin kuin tavallisessa mikroskoopissa. Tämä uusi tekniikka on erityisen tärkeä kun visualisoidaan yksityiskohtia suurista kohteista, kuten esimerkiksi loismatojen munia ulostenäytteissä.
WMP:n kehittämisessä mukana olleet tutkijat uskovat, että uuden tekniikan avulla on mahdollista luoda parasitologian laboratorioille yhtenevät laatustandardit, jolloin laboratorioiden tuottama tieto on keskenään vertailukelpoista. Entistä luotettavampi ja yksityiskohtaisempi tieto loistartunnoista on suureksi avuksi esimerkiksi trooppisten tautien tutkimisessa ja torjunnassa; paikallisena kuvapalvelimena voi toimia tavallinen tietokone tai vaikkapa salkkumikro.
Viite: Linder E, Lundin M, Thors C, Lebbad M, Winiecka-Krusnell J, Helin H, Leiva B, Isola J, Lundin J.Web-Based Virtual Microscopy for Parasitology: A Novel Tool for Education and Quality Assurance. PLoS NTD, Oct 21, 2008.
Webmicroscope for parasitology: http://www.webmicroscope.net/parasitology
Lisätietoja:
Dosentti Johan Lundin
Puh. (09) 4717 5395 tai 044 500 9685
Sähköposti: johan.lundin@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme