Vihapuhe kukoistaa poliittisissa blogeissa

Maahanmuuttovastaisten poliitikkojen retoriikka keskittyy paitsi vihanpurkauksiin maahanmuuttajia kohtaan, myös poliittisten vastustajien syyttämiseen ja halventamiseen. Digitaalisten keinojen avulla radikaalejakin näkemyksiä voidaan esittää ilman henkilökohtaista kannanottoa ja vastuuta.

Nämä seikat käyvät ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa sosiaalipsykologian tutkijat analysoivat maahanmuuttovastaisten oikeistopopulististen poliitikkojen maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsitteleviä blogikirjoituksia Suomessa ja Ruotsissa. Bloggaajat kuuluvat Perussuomalaisiin ja Ruotsidemokraatteihin.

Tutkimuksen mukaan poliittisiin vastustajiin, erityisesti vasemmistoon ja median edustajiin, kohdistetut syytökset oikeistopopulistipuolueiden mustamaalaamisesta tarjoavat puhujalle marttyyrin aseman, josta käsin poliittiset viholliset saadaan näyttämään kansakunnan pettureilta. Puhuja itse pääsee paistattelemaan koko kansakunnan – erityisesti ”tavallisen” suomalaisen ja ruotsalaisen – pelastajan rooliin.

Blogit ovat oivallinen kenttä maahanmuuttovastaisen retoriikan ilmaisemiseen ja levittämiseen. Ne tarjoavat poliitikoille uusia digitaalisia keinoja, kuten hyperlinkkaaminen ja audiovisuaalisen aineiston esittäminen, joilla sanomasta tehdään erityisen vakuuttava.

Näiden työkalujen avulla puhuja voi esittää hyvinkin jyrkkiä väittämiä ottamatta itse kantaa niihin. Ulkoisiin tiedonlähteisiin linkittämisen ja voimakkaiden kuvien tai videoiden esittämisen avulla viesti puhuu puolestaan. Näin bloggaaja etäännyttää itsensä kirjoittamastaan ja jättää lukijalle viime käden vastuun johtopäätösten vetämisestä.

Blogien erityispiirteiden myötä poliitikot pääsevät vuoropuheluun lukijoidensa kanssa, mikä on omiaan kehittämään yhteishenkeä ja -ymmärrystä. Koska kyseessä ovat tunnettujen poliitikkojen blogit, heidän kirjoituksensa eivät tavoita ainoastaan samanmielisiä, vaan näkyvät myös valtamedialle ja laajalle yleisölle.

Tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttovastainen retoriikka on samankaltaista Suomessa ja Ruotsissa. Tämä siitä huolimatta, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on huomattavasti avoimempaa ja maahanmuuttajien määrä moninkertainen Suomeen verrattuna.

Maahanmuuttovastainen retoriikka on kansainvälinen ilmiö. Silti sosiaalista ja historiallista kontekstia ei pidä sivuuttaa maahanmuuttovastaista retoriikkaa tutkittaessa. Jokaisella maalla on historiansa ja erityispiirteensä, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten kansallisia symboleja ja kollektiivisia muistoja voidaan käyttää argumentteina maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta vastustavassa retoriikassa.

Tutkimus on julkaistu European Journal of Social Psychology -lehdessä.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Inari Sakki: inari.mattsson@helsinki.fi. puh. 02941 24890

Tohtorikoulutettava Katarina Pettersson: katarina.pettersson@helsinki.fi. puh. 02941 24186