Ensimmäinen laaja tutkimus Nokian vesikriisistä on valmistunut

Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen Viestinnän tutkimuskeskus

CRC:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä Kriisit ja viestintä

-tutkimushankkeessa tutkittiin Nokian vesikriisin kriisijohtaminen ja

viestintä 28.11.2007–16.3.2008 väliseltä ajalta. Työterveyslaitoksen

dosentti Hannele Seeckin johtama ryhmä on juuri julkaissut tutkimuksen

Nokian vesikriisin johtamisesta, tiedonkulusta ja viestinnästä kaupungin

organisaatioissa, viestinnästä keskeisille sidosryhmille sekä painetusta

että sähköisestä ja verkkomediasta. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston

viestinnän laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistä tutkimushanketta,

jossa tutkitaan viimeaikaisia suomalaisia kriisejä.

-Nokian vesikriisi osoitti, että onnistunut kriisijohtaminen vaatii

viestintää kaikissa sen vaiheissa. Viestintää ja johtamista ei voi

erottaa toisistaan. Lisäksi, kriisiä täytyy tietoisesti johtaa myös

julkisuudessa, kiteyttää dosentti Hannele Seeck, joka toimii

tutkimusjohtajana Kriisit ja viestintä -tutkimushankkeessa. -Oikea ja

ajantasainen tilannekuva on kaiken kriisin ajan toiminnan perusta,

Hannele Seeck sanoo. Tutkimuksen mukaan tämä kriisi osoitti jälleen,

että tiedottajan roolin tulisi kriisitilanteissa olla strateginen.

Hankkeen päätutkija Heidi Lavennon mukaan Nokian vesikriisi opetti sen,

että eri kuntalaisryhmien tehokas tavoittaminen vaatii järjestelmällistä

suunnittelua jo kriisin varautumisvaiheessa.

Kriisiviestintäsuunnitelmien laatimisessa tulisi hyödyntää alueen

väestötietoja sekä tietoa tieto- ja viestintätekniikan ja median

käyttötottumuksista. Lavento tekee väitöskirjaa Nokian vesikriisistä

Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle. Erityistä huomiota tulisi

Lavennon mukaan kiinnittää yli 65-vuotiaisiin kuntalaisiin. Myös alueen

kielelliset vähemmistöt ja erityistarpeiset kunnan asukkaat jäävät

helposti viestinnällisesti katveeseen kriisissä. Nokian vesikriisin

viestinnässä käytettiin lopulta monia kanavia kuntalaisten

varoittamiseksi, mutta eri viestintäkanavat otettiin käyttöön hitaasti.

Tutkija Lavennon mukaan suurimmat viestinnälliset ongelmat olivatkin

sisäisessä viestinnässä ja kuntalaisten varoittamisessa heti kriisin

alussa. Varoittamisessa ei hyödynnetty paikallisia verkostoja riittävän

tehokkaasti ja viestintä rakennettiin vain suomen kielen varaan. Lisäksi

kuntalaisille suunnattu puhelinpalvelu ensiavussa ja vesilaitoksella ei

pystynyt vastaamaan kuntalaisten kasvaneisiin tiedontarpeisiin.

Esimerkiksi terveyskeskuksen ensiavun numerossa pystyttiin vastaamaan

vain 14 prosenttiin tulleista puheluista 28.11.2007–16.3.2008. Tutkimus

osoittaa, että puhelinpalvelun riittävyys tulisi kriisitilanteissa aina

tarkistaa ja organisoida heti lisäkapasiteettia.

Joukkoviestimillä oli merkittävä rooli kriisin tiedotuksessa.

-Erityisesti Aamulehti korvasi viranomaisviestinnän kriisin akuuteissa

vaiheissa. Se kokosi kansalaisfoorumit sekä verkkosivuillaan että

Nokialla keskustelemaan ja kysymään päättäjiltä. Tämä oli ensimmäinen

kerta, kun paikallinen valtamedia toimii näin suomalaisissa kriiseissä:

lehti kutsui kuntalaiset keskustelutilaisuuteen, kun viranomaiset eivät

sitä tehneet, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Salli Hakala. Hakalan

mukaan kriisijohtamisessa verkkojulkisuus on armoton. Hakala korostaa,

että yhteiskunnallisten kriisien johtamisesta julkisuudessa on tullut

entistä tärkeämpää, koska verkkojulkisuus nostaa ongelmat heti esiin.

Hakala on kirjoittanut yhdessä Seeckin kanssa kirjan aiempien

suomalaisten kriisien viestinnästä. He toteavat, että Nokian vesikriisin

viestinnässä toistuivat useat aiempien kriisien ongelmat.

Kriisiorganisaation johto ei voi jäädä selvittämään asiaa ensin rauhassa

ja tiedottaa vasta sitten, kun ongelma on ratkennut. Kaiken kaikkiaan

tutkimusryhmän mielestä Nokian vesikriisissä silmiinpistävää on se, että

viranomainen ei nähnyt kuntalaisen mediassa, verkossa ja

kuntalaispalautteissa esiintuomaa psykososiaalista hätää.

-Kunta on yhtä lähellä kuntalaista kuin puhdas vesi. Siksi myös kunnan

viestinnän täytyy tulla lähelle ja olla luotettavaa, sanoo Kuntaliiton

viestintäjohtaja Jari Seppälä, joka on kirjoittanut johdantosanat

Seeckin, Lavennon ja Hakalan kirjoittamaan teokseen. Seppälän mukaan

tutkimus Nokian vesikriisin johtamisesta ja viestinnästä opettaa

poikkeavien tilanteiden hallintaa, nykyaikaisen viestinnän realiteetteja

ja uusia keinoja kaikkeen julkiseen viestintään.

Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin Suomen Kuntaliiton Acta-sarjassa

julkaistava teos Kriisijohtaminen ja viestintä. Tapaus Nokian

vesikriisi. Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö. Teos

on saatavissa ilmaisena PDF-julkaisuna sekä tilattavana painettuna

versiona Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net/kirjakauppa (sis. tiivistelmän suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)

http://apps.kunnat.net/sc/julk.php?id=1269 (ladattava PDF)

http://apps.kunnat.net/sc/julk.php?id=509244

Lisätietoja antavat:

Tutkimusjohtaja, dosentti Hannele Seeck, 046 851 0784, hannele.seeck@ttl.fi

Tutkija Heidi Lavento, (09) 191 23772, heidi.lavento@helsinki.fi

Tutkija Salli Hakala, (09) 191 23770 / 0500 438 091,

salli.hakala@helsinki.fi

Viestintäjohtaja Jari Seppälä Suomen Kuntaliitto, (09) 771 2010,

jari.seppala@kuntaliitto.fi