Taipumus impulsiiviseen väkivaltaan piilee geeneissä – alkoholi toimii laukaisijana

Uudessa suomalaistutkimuksessa on nyt osoitettu, että MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto alkoholin käyttöön yhdistettynä ennustaa impulsiivista väkivaltaa. Iän myötä väkivaltaisuus kuitenkin vähenee huomattavasti. Alcoholism: Clinical & Experimental Research -tiedelehden verkkosivulla 15.12.2008 julkaistu tutkimus on tehty Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkusen johdolla.

Rikostilastot osoittavat, että suurimman osan impulsiivisista väkivaltarikoksista tekevät nuoret ja keski-ikäiset. ”Yleensä tällaisiin rikoksiin toistuvasti syyllistyneet tavallaan kasvavat vaikeuksistaan ulos iän karttuessa”, sanoo vastaavana tutkijana projektissa ollut LL Roope Tikkanen HYKS:n psykiatrian klinikasta. Tätä ilmiötä ja sen syitä ei kuitenkaan ole tätä ennen juurikaan tutkittu.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa MAOA-geeniä, alkoholin käyttöä ja ikääntymistä tarkasteltiin impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen uusimisen ennustetekijöinä. Tutkimukseen osallistui 174 suomalaista miespuolista alkoholistia. Osallistujille tehtiin psykiatrinen arviointi, ja heidän alkoholinkäyttönsä mitattiin ja väkivaltainen käytöksensä arvioitiin. Lisäksi heille tehtiin geenitesti sen selvittämiseksi, olivatko he korkea-aktiivisen tai matala-aktiivisen MAOA-geenimuodon kantajia.

Sekä alkoholin käytön lisääntyminen että ikääntyminen toimivat väkivallan ennustetekijöinä; edellinen merkitsi lisääntyvää väkivaltariskiä, jälkimmäinen väkivaltariskin vähenemistä. ”Nämä kuitenkin toimivat ennustetekijöinä vain korkea-aktiivisen MAOA-geenimuodon kantajilla, eivät muilla”, Tikkanen sanoo.

Toisaalta matala-aktiivisen MAOA-geenimuodon kantajilla saattaa olla toisia väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa tutkittu. ”Aikaisemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi viitettä siitä, että lapsuuden kaltoinkohtelu olisi erityisen vahingollista matala-aktiivisen MAOA-geenimuodon kantajilla”, Tikkanen lisää.

Useimmat ihmiset kokevat alkoholin vaikutuksen rentouttavana ja sosiaalisuutta lisäävänä, mutta joillakin alkoholin vaikutus laukaisee hyökkäävän ja aggressiivisen käyttäytymisen. ”Alkoholille altistuminen vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti, mikä viittaa siihen, että geeneillä on tässä aika vahva osuus”, Tikkanen sanoo. Hän muistuttaa, että Suomessa puhuttiin ennen niin sanotusta patologisesta humalatilasta, jolla tarkoitettiin alkoholin vaikutuksesta tapahtuvaa dramaattista muutosta sulkeutuneisuudesta aggressiivisuuteen ja hallitsemattomaan käyttäytymiseen.

Impulsiiviseen väkivaltaan toistuvasti syyllistyneiden käytös tasaantuu ikävuosien karttuessa. ”Tuloksemme viittaavat siihen, että pelkästään ikää tarkastellen uuden väkivaltarikoksen riskisuhde korkea-aktiivisen MAOA-geenin kantajilla laskee 150 prosentilla 20 ikävuotta kohti. Tämä saattaa johtua siitä, että vanhenemisen myötä aivojen matala serotoniinitaso vähitellen korjaantuu”, Tikkanen sanoo. Hän arveleekin, että korkea-aktiivisen MAOA-geenin kantajat voisivat kenties hyötyä serotoniinitasoa nostavasta lääkehoidosta – joskin tärkeintä olisi saada heidät ohjatuksi maltilliseen alkoholinkäyttöön.

Lisätietoja:

LL Roope Tikkanen

Puh. 09 471 63773, GSM 040 515 5869

Sähköposti: roope.tikkanen@helsinki.fi

Viite: Roope Tikkanen, Rickard L. Sjöberg, Francesca Ducci, David Goldman, Matti Holi, Jari Tiihonen, and Matti Virkkunen: Effects of MAOA-genotype, Alcohol Consumption, and Aging on Violent Behavior. Alcoholism: Clinical and Experimental Research (Dec 15, 2008, online)