Maallikon suorittama defibrillaatio voi pelastaa sydänpysähdyspotilaan

Äkillinen sydänpysähdys voi olla sydänsairauden ensimmäinen oire. Yleisin sydämen pysäyttävä rytmihäiriö on kammiovärinä. Kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on tarkoitukseen suunnitellulla laitteella eli defibrillaattorilla annettava sähköisku. Defibrillaatio tulisi suorittaa viiden minuutin sisällä sydänpysähdyksen alusta, jotta potilaan toipuminen olisi todennäköistä. Jos defibrillaatio viivästyy, painelu-puhalluselvytyksellä voidaan lisätä todennäköisyyttä, että defibrillaatio käynnistää sydämen. Painelu-puhalluselvytys itsessään käynnistää sydämen vain harvoin.

Sydänpysähdyspotilaan ensimmäinen auttaja on yleensä maallikko eli tavallinen kansalainen, jolla ei ole terveydenhuoltoalan koulutusta. Nykyaikaisten neuvovien puoliautomaattisten defibrillaattoreiden avulla myös maallikko voi defibrilloida. Puoliautomaattiset defibrillaattorit tunnistavat kammiovärinän ja ohjaavat käyttäjäänsä defibrilloimaan ääni- ja kuvaohjeiden avulla. Laiteella ei voi antaa sähköiskua, ellei potilaalla ole kammiovärinää.

Heini Harven väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta puoliautomaattisista defibrillaattoreista ja maallikon suorittamasta defibrillaatiosta Suomessa. Harve selvitti puoliautomaattisten defibrillaattoreiden käyttöä sopimus- ja vakinaisten palokuntien yksiköissä sekä matkustajalentokoneissa ja tutki simulaation avulla hätäkeskuspäivystäjän mahdollisuuksia ohjata maallikkoa puoliautomaattisen defibrillaattorin käytössä puhelimitse. Lisäksi tutkittiin kammiovärinästä elvytettyjen potilaiden pitkäaikaisselviytymistä.

Maallikon suorittamaa defibrillaatiota voitaisiin Harven mukaan hyödyntää nykyistä paremmin sydänpysähdyspotilaiden hoidossa. ”Defibrillaation liittäminen osaksi hätäkeskuksen antamia puhelinelvytysohjeita voisi tehostaa jo olemassa olevien puoliautomaattisten defibrillaattoreiden käyttöä. Julkisiin tiloihin sijoitetuista defibrillaattoreista tulisi laatia rekisteri ja niiden sijainnin tulisi olla hätäkeskuksen tiedossa. Ne tulisi myös merkitä näkyvästi”, Harve sanoo.

Kammiovärinästä onnistuneesti elvytettyjen potilaiden kuolleisuus elvytystä seuraavan vuoden sisällä on korkea. Pitkäaikaisselviytyjät vaikuttavat kuitenkin toipuvan hyvin ja palaavan jopa työelämään.

LL Heini Harven väitöskirja "Maallikon suorittama defibrillaatio sydänpysähdyspotilaan hoitoketjussa" (Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland) tarkastetaan lauantaina 28.2.2009 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XII, Unioninkatu 34.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 040 501 3701

Sähköposti: heini.harve@helsinki.fi