Automaatioavusteinen Papa-seulonta yhtä toimiva kuin perinteinenkin
Väestöseulonnan ansiosta Suomessa vältetään nykyään neljä viidestä kohdunkaulasyövän aiheuttamasta kuolemasta. Parhaillaan on käynnissä uusien seulontamenetelmien arviointi: osassa kuntia viisivuotisseulontaan kutsuttavat naiset on satunnaistettu seulottavaksi automaatioavusteisella Papa-testillä, papilloomavirustestillä (HPV-testi) tai perinteisellä Papa-testillä. Pitkäaikaisen seurannan avulla selvitetään arvioitujen menetelmien vaikuttavuutta.
LL Laura Kotaniemi-Talonen selvitti väitöstutkimuksessaan automaatioavusteiseen Papa-testiin sekä HPV-testiin perustuvien seulontojen toimivuutta ja osuvuutta perinteiseen Papa-seulontaan verrattuna. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, heijastuvatko seulontalaboratorioiden tutkituissa laatumuuttujissa havaitut erot kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen vastaavissa väestöissä.
Automaatioavusteinen Papa-seulonta osoittautui yhtä toimivaksi kuin perinteinen Papa-seulonta. Sen sijaan HPV-seulonnassa havaittiin enemmän kohdunkaulasyövän esiasteita kuin perinteisessä seulonnassa; nämä esiasteet olivat kuitenkin useammin lieväasteisia kuin perinteisen Papa-seulonnan perusteella todetut. ”Koska lievät esiasteet paranevat usein itsestään, HPV-seulonta voi johtaa tarpeettomien hoitojen lisääntymiseen”, Kotaniemi-Talonen arvioi.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pelkkään HPV-testiin perustuvan seulonnan tarkkuus eli kyky tunnistaa terveet kaikkien seulottujen joukosta oli selvästi heikompi kuin perinteisen Papa-seulonnan. HPV-seulonnan tarkkuus kuitenkin nousi lähes perinteisen seulonnan tasolle, jos HPV-testin varmistuksena käytettiin Papa-testiä.
Kohdunkaulasyövän seulontaa toteuttavien laboratorioiden väliset erot laatumuuttujissa olivat suuria, mutta kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden erot vastaavien väestöjen välillä olivat vähäisiä seulontaohjelman toiminta-aikana.
”Tulos osoittaa, ettei seulonnan laatua pitäisi arvioida yksinomaan toimivuutta ja osuvuutta kuvaavien muuttujien perusteella, vaan ensisijaisesti seulonnan vaikuttavuuden eli kohdeväestössä havaittujen kohdunkaulasyöpätapausten ja
-kuolemien avulla”, Kotaniemi-Talonen toteaa.
Uusien seulontamenetelmien hyöty- ja haittavaikutukset tulisi Kotaniemi-Talosen mukaan arvioida perusteellisesti ennen niiden pysyvää käyttöönottoa rutiiniseulonnassa. ”Kun arviointi tehdään siinä väestössä ja seulontaohjelmassa, jossa uuden menetelmän käyttöönottoa harkitaan, tulokset ovat luotettavia ja sovellettavissa käytäntöön sellaisinaan”, hän huomauttaa.
LL Laura Kotaniemi-Talosen väitöskirja "Randomised Evaluation of New Technologies within the Population‐Based Cervical Cancer Screening Programme in Finland: Cross‐Sectional Performance and Validity" (Uusien seulontamenetelmien satunnaistettu arviointi suomalaisessa kohdunkaulasyövän väestöseulontaohjelmassa: toimivuus ja osuvuus poikkileikkaustutkimuksessa) tarkastetaan 20.3.2009 kello 12 HYKS:n Naistenklinikan Seth Wichmann -auditoriossa, Haartmaninkatu 2.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 563 7531
Sähköposti: laura.kotaniemi-talonen@cancer.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme