Sosiaalinen ympäristö muokkaa kehittyviä kalan aivoja nopeasti

Professori Juha Merilän tutkimusryhmään kuuluva tutkija Abigél Gonda keräsi kymmenpiikkejä ( Pungitius pungitius ) Itämerestä, Jäämeren lahdelta sekä kahdesta lammesta Suomen ja Ruotsin alueilta. Tutkitut kalapopulaatiot olivat geneettisesti toisistaan selvästi erilaistuneita. Tutkijat kasvattivat lampi- ja meripopulaatioista kerättyjä poikasia yksikseen ja ryhmäaltaissa. Tavoitteena oli havainnoida sosiaalisen ympäristön aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia kalan aivojen kehitykseen: se tapahtui vertaamalla sekä aikuisen kalan aivojen suhteellista kokoa että viittä eri aivoaluetta.

Ryhmässä kasvaneiden lampipopulaatioista kotoisin olevien kymmenpiikkien aivot jäivät selvästi normaalia pienemmiksi. Lampiolosuhteissa kymmenpiikkien ei ole edullista elellä parvissa, sillä kilpailu ravinnosta olisi liian kovaa. Ryhmäkasvatus aiheutti lampikaloille niin suuren haitan, että niiden aivot jäivät huomattavan pieniksi. Meristä kerättyjen lajitovereiden kohdalla ryhmässä kasvaneiden yksilöiden aivot kehittyivät aavistuksen yksin kasvaneiden aivoja suuremmiksi, mutta ero oli marginaalinen. Meriolosuhteissa joukkovoima tuo kaloille tarvittavaa suojaa.  

Erilaisista elinympäristöistä kerätyt kymmenpiikit olivat samanlaisia siinä, että sosiaalinen kasvuympäristö vahvisti tiettyjen aivolohkojen kehitystä. Yksinään kasvaneilla kaloilla hajuaistista vastaavat aivoalueet kehittyivät nopeasti, ja ryhmässä kasvaneilla puolestaan kehittyivät näköaistista vastaavat aivoalueet.

Kalojen poikaskasvatuksen kannalta tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että kasvuolosuhteiden tulisi vastata luonnonolosuhteita, joista poikaset on kerätty, ja joihin ne on isompina tarkoitus laskea. Pieniaivoiseksi jäänyt kala ei välttämättä pärjääkään luonnossa.    

Lisätietoja antaa professori Juha Merilä, puh. 09 191 57751,
sähköposti juha.merila@helsinki.fi.