Väitös: Kaupallisten prosessoitujen elintarvikkeiden ja vesinäytteiden mutageenisuus sekä estrogeeninen aktiivisuus suurempaa Nigeriassa kuin Suomessa

Nämä elintarvikkeiden ja juomaveden kemialliset mutageenit ja estrogeeniset yhdisteet kuuluvat merkittäviin syövän syihin globaalisti.

Prosessoitujen elintarvikkeiden mutageenisuus alhainen Suomessa

Tutkimuksessaan Omoruyi havaitsi, että kaupallisten prosessoitujen elintarvikkeiden mutageenisuus, eli DNA:han pääasiassa yhden emäsparin muutoksia aiheuttavien kemikaalien pitoisuus, oli Suomessa yleensä alhainen: 60 tai 70% osoittautui ei-mutageenisiksi riippuen siitä, tehtiinkö tutkimus Salmonella typhimurium –kannalla TA 100 vai TA 98. Vaikka enemmistö alun perin positiivisista näytteistä oli negatiivisia täydentävissä tutkimuksissa, eräät einesleikkeet (kylmäsavustettu nauta, grillattu kalkkuna ja savustettu kana; yksi erä jokaisesta) olivat mutageenisia kaikilla kolmella käytetyllä määritysmenetelmällä osoittaen sen, ettei mutageeninen vaikutus ollut toissijaista, Suomalaisten elintarvikkeiden antamaa vähäistä mutageenisuustulosta tukivat samankaltaisten elintarvikkeiden kemialliset analyysit niiden sisältämistä polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä.

Heikompi tilanne Nigeriassa

Vastoin Suomesta saatua tulosta suurin osa (75%) nigerialaisista elintarvikkeista oli mutageenisia Amesin testissä. Chin-chin (pavuista ja vehnäjauhoista paistettu välipala), hampurilainen, suya (eräänlainen kebab) ja papukakku olivat mutageenisia kaikilla kolmella määritysmenetelmällä. Yksikään näytteistä ei kuitenkaan ollut positiivinen suurempia DNA-vaurioita kuin yksittäisten nukleotidien mutaatioita mittaavassa Comet-määrityksessä.Ne eivät myöskään olleet soluille myrkyllisiä millään tutkituista kolmesta menetelmästä.

Kaikkiaan 31% pussiin pakatuista juomavesistä Nigeriassa osoittautui estrogeenisiksi pitoisuuksien vaihdellessa välillä 0,79–44,0 ng/l estradioliekvivalentteja (EEQ), kun taas mikään suomalaisista hana- tai pullovesinäytteistä ei antanut estrogeenista vastetta tätä mittaavassa in vitro –kokeessa. Samoin Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakaveden estrogeeninen aktiivisuus oli yleisesti matala (alle määritysrajan olleista pitoisuuksista aina 0,7 ng/l EEQ asti) lukuunottamatta maalis- ja elokuun näytteitä v. 2011, jolloin mitattiin suhteellisen suuria pitoisuuksia (14,0 ja 7,8 ng/l EEQ). Puhdistetusta jätevedestä ei missään vaiheessa löydetty estrogeenista aktiivisuutta kuten ei myöskään puhdistamattomasta tai puhdistetusta talousvedestä Helsingissä.

”Tutkimukseni tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että nigerialaiset elintarvikkeet ja juomavedet sisältävät todennäköisemmin mutageenisia ja estrogeenisia kemikaaleja kuin niiden suomalaiset vastineet, ja siksi Nigeriassa pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotta ihmisten altistuminen ravinnosta näille yhdisteille saataisiin vähenemään” tiivistää Omoruyi.

MSc Matthew Omoruyi väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Viikin kampuksen B-talon sali 4 (Latokartanonkaari 9) perjantaina 6.11.2015 klo 12 aiheesta:

Mutagenic and estrogenic activities of commercially processed food items and water samples: a comparison between Finland and Nigeria

Väitöskirja kuuluu toksikologian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Atte von Wright (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena professori Raimo Pohjanvirta.