Liikunta suojaa lapsia stressin vaikutuksilta - vähän liikkuvien lasten stressihormonireaktiivisuus on voimakkaampaa

Tutkimuksissa vähän liikkuvien lasten stressihormoni-kortisolin määrä kohosi huomattavasti sosiaalisesti stressaavan tilanteen seurauksena. Eniten liikkuvilla lapsilla kortisolitason nousua ei havaittu, tai se oli hyvin vähäistä.

“Tulokset osoittavat, että liikunnalla saattaa olla merkitystä suojaavana tekijänä tavanomaisissa sosiaalisesti jännittävissä tilanteissa. Tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi esiintymiseen tai muihin haastaviin tehtäviin, joissa lapsi kokee olevansa muiden huomion kohteena, esimerkiksi koulumaailmassa tai harrastusten parissa, tai toimiessaan toisten lasten ja aikuisten kanssa. Paljon liikkuvien lasten fysiologinen stressireaktio jännittävissä tilanteissa on pienempi, jolloin ne saattavat olla lapselle vähemmän kuormittavia”, toteaa Martikainen.

Suomalaistutkimuksessa mitattiin fyysistä aktiivisuutta ja syljen kortisolitasoja 8-vuotiailla lapsilla. Tutkimukseen osallistui 252 lasta. Heidän päivittäisiä liikuntatottumuksiaan mitattiin noin viikon kestävän seurantajakson aikana ranteeseen kiinnitettävän kiihtyvyysanturin avulla  minuutin välein toistuvin rekisteröinnein. Stressihormonia, kortisolia, mitattiin lasten syljestä  lyhyistä päässälasku- ja tarinankerrontatehtävistä koostuvan testin aikana.

Lapset jaettiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään sen perusteella, miten paljon he keskimäärin liikkuivat päivittäin. Eniten liikkuvien lasten ryhmään kuului lapsia, jotka harrastivat voimakasta liikuntaa enemmän ja kauemmin kuin keskimäärin ja vähemmän liikkuvien ryhmien lapset.

“On selvää, että psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin välillä on yhteyksiä, mutta taustalla vaikuttavia tekijöitä näiden yhteyksien välillä ei tunneta kovin hyvin.” Martikainen sanoo. ”Nämä tulokset viittaavat siihen, että fyysinen aktiivisuus tukee psyykkistä hyvinvointia stressijärjestelmien reaktiivisuutta säätelemällä.”

Tutkimukseen osallistuivat Silja Martikaisen lisäksi Anu-Katriina Pesonen, Jari Lahti, Kati Heinonen, Kimmo Feldt, Riikka Pyhälä ja Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta, Tuija Tammelin Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuskeskuksesta, Eero Kajantie ja Johan Eriksson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Timo Strandberg Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Artikkeli, “Higher Levels of Physical Activity are Associated with Lower Hypothalamic-Pituitary-Adrenocortical Axis Reactivity to Psychosocial Stress in Children,” julkaistaan JCEM-lehden huhtikuun 2013 numerossa.

Lisätietoja: 

Silja Martikainen, puh. 09 19129523, s-posti silja.martikainen@helsinki.fi  ja

Katri Räikkönen, puh. 09 19129501, s-posti  katri.raikkonen@helsinki.fi

 ---

Ystävällisin terveisin

Maria Peltonen

Tiedottaja

Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Helsingin yliopisto

puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi