Masennus on suurelta osin ehkäistävissä

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.mielenterveysseura.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Vuosittain noin 30 miljoonaa eurooppalaista kärsii masennuksesta. Elämänsä aikana masennukseen sairastuu noin 13 prosenttia koko väestöstä.

– Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä, sanoo raporttia kansainvälisessä työryhmässä valmistellut psykiatri ja Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa.

Masennus uhkaa Euroopan tuottavuutta ja kehitystä. Masennuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 610 miljardia euroa, joka on yksi prosentti alueen bruttokansantuotteesta. Merkittävimmän osuuden tästä muodostavat toistuvat poissaolot ja heikentynyt työteho, jotka aiheuttavat työnantajille 270 miljardin euron menetykset vuosittain.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.mielenterveysseura.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

– Suomessa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2013 yli 35 000 työikäistä. Tästä seuranneet eläkkeet ja sairauspäivärahat olivat yli 600 miljoonaa euroa. Jos tähän lisätään vielä yhteiskunnan menettämä työpanos, niin summa nousee huomattavasti korkeammaksi, sanoo Kristian Wahlbeck. 

Tukea masentuneelle vanhemmalle

Masennukselle altistavia tekijöitä on monia, joten niitä ei ole mahdollista korjata vain terveyspalvelujen avulla. Mielenterveys tulisikin ottaa huomioon kaikilla politiikan sektoreilla, jotta masennusta pystyttäisiin ehkäisemään. Tutkimuksissa on löydetty useita kustannustehokkaita ja vaikuttavia keinoja. Masennukselle altistavia tekijöitä pystytään vähentämään tukemalla yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä.

– Näitä keinoja ei ole hyödynnetty riittävässä mittakaavassa julkisessa päätöksenteossa, kertoo Kristian Wahlbeck.

Masennukselle merkittävin altistava tekijä ovat haitalliset kokemukset lapsuudessa, jotka nostavat moninkertaisesti riskiä masentua aikuisiällä. Lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen on resurssien käytön kannalta tehokkainta. Mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien tukeminen vähentää lasten sairastumisriskiä 40 prosentilla. Vanhemmuuden edellytyksiä voidaan yleisesti parantaa muun muassa edistämällä synnyttävien äitien hyvinvointia, kouluttamalla neuvolapalveluiden henkilökuntaa tukemaan lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta sekä varmistamalla laadukkaan päivähoidon.

Tilastot osoittavat, että kynnyksetön psykologinen tuki ehkäisee 20–40 prosenttia uusista masennustapauksista.

Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi

Mielenterveysosaamisen vakiintuminen kansalaistaidoksi ja sitä tukeva sähköinen materiaali ehkäisisivät masennusta huomattavasti. Myös työpaikoilla aikainen puuttuminen masennukseen on todettu erittäin kustannustehokkaaksi.

Yhteiskunnallisesti mielenterveyttä voidaan parantaa tukemalla terveitä elämäntapoja. Kaupunkisuunnittelussa olisi suositeltavaa edistää arkista liikkumista ja yhteisöllisyyttä. Ympäristöjen viihtyisyys tukee erityisesti lasten kehitystä. Alkoholin saatavuutta rajoittamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä masennusta, sillä se on keskeinen mielenterveyteen vaikuttava tekijä.

– Erilaisten keinojen yhteisvaikutuksella olisi mahdollista lähes puolittaa uusien masennustapauksien määrä. Samalla luotaisiin yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, joka parantaisi elämänlaatua, Kristian Wahlbeck sanoo.

Raportti ”Prevention of depression and promotion of resilience in Europe” (Kristian Wahlbeck, Pim Cuijpers, Arne Holte) esiteltiin Euroopan komission terveyden pääosaston mielenterveyden asiantuntijaryhmälle 17.11.2015.