Valveen laatu säätelee unen syvyyttä
24.9.2009 15:29:14 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Väestön vanhetessa ikääntymiseen liittyvät unihäiriöt koskettavat yhä suurempaa osaa ihmisistä, mutta iän mukanaan tuomien unimuutosten biologiset mekanismit tunnetaan yhä huonosti. Helsingin yliopiston tutkijoiden Journal of Neuroscience -lehdessä viime viikolla julkaistu, koe-eläinmallissa tehty tutkimus tuo uutta solutason tietoa niistä muutoksista, joiden takia ikääntyessä syvän unen määrä vähenee ja päivävireys laskee.
Valveilla hermosolut ovat aktiivisia ja tarvitsevat energiaa. Energia-aineenvaihduntatuotteiden kertyminen taas lisää unen tarvetta ja syvää unta, jonka aikana aivojen energiavarastot täyttyvät uudelleen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että hermojärjestelmän kyky ylläpitää aktiivista valvetta heikkenee vanhetessa. Tämä näkyi erityisen selvästi pitkittyneen valveillaolon aikana: ikääntyneillä ei aktiivisuudesta kertovia energia-aineenvaihduntatuotteita kertynyt aivoihin kuten nuorilla. Aktiivisen valveen ja unen tarpeen väheneminen puolestaan heijastui syvän unen määrään.
Tutkimustulokset vahvistavat oletusta, että ikääntyneiden uniongelmat johtuisivat ainakin osittain muutoksista valveessa. Havainto tukee ajatuksia, joiden mukaan ikääntyneiden uniongelmia voitaisiin hoitaa yhä enemmän lisäämällä heidän aktiivisuuttaan valveilla oloaikana sekä vähentämällä unilääkkeiden käyttöä.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa on
mahdollista hyödyntää myös unilääkkeiden kehittämisessä. ”Nykyiset unilääkkeet kyllä auttavat nukahtamisessa, mutta erityisesti vanhuksilla niistä voi olla jopa enemmän haittoja kuin hyötyä, sillä ne vähentävät entisestään päivävireyttä ja unen syvyyttä”, toteaa tutkija Henna-Kaisa Wigren
Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Lisätietoja:
Tutkija Henna-Kaisa Wigren
Puh. 050 322 0547
Sähköposti: henna-kaisa.wigren@helsinki.fi
Julkaisu:
Wigren HK, Rytkönen KM, Porkka-Heiskanen T; Journal of Neuroscience. 2009 Sep 16;29(37):11698-707: Basal forebrain lactate release and promotion of cortical arousal during prolonged waking is attenuated in aging.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Neurotieteiden kansallinen tutkijakoulu ja EU.
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme