Tutkijat löysivät hermosolujen kehityksen avainmekanismin

24.9.2009 09:25:10 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Vastasyntyneiden aivoissa vallitsee sekamelska: hermosolut ovat vasta löyhästi liittyneitä toisiinsa. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on akatemiatutkija Sari Laurin johdolla tutkinut jo vuosien ajan, miten kaaoksesta syntyy monimutkaiseen tiedonkäsittelyyn kykenevä hermoverkko. Nyt ryhmä on löytänyt uudenlaisen mekanismin, joka säätelee hermosolukontaktien toiminnallista kehitystä. Tulokset julkaistiin syyskuun alussa arvostetun Journal of Neuroscience -lehden kärkiartikkelina.

Laurin ryhmän ja sen yhteistyökumppanien työ Viikin kampuksella valottaa kehityskulkua, jonka seurauksena osa varhaisten synapsien suuresta joukosta vahvistuu. Tutkijat havaitsivat, että hermosolujen kasvutekijä BDNF laukaisee toiminnallisen ketjun, joka edistää välittäjäaine glutamaatin vapautumista. BDNF mahdollistaa glutamaatin vapautumisen kasvun estämällä synapsiaihioiden kehittymistä jarruttavien kainaattireseptorien toiminnan. Juuri kainaattireseptorien aktiivisuus hillitsee glutamaatin vapautumista ja samalla synapsien kehitystä toimiviksi hermosolukontakteiksi.

Huomionarvoista on, että vastasyntyneen aivot näyttävät organisoivat itse omaa kehitystään. Heräävien aivojen sähköinen aktiivisuus käynnistää BDNF-kasvutekijän ohjaileman tapahtumasarjan, jonka seurauksena kainaattireseptoriaktiivisuus häviää osasta synapseja. Kehityksen taustalla on kehittyvän hermoverkon huomattava plastisuus: se pystyy rakenteellisesti ja toiminnallisesti muovautumaan erittäin paljon.

Laurin mukaan uudet tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, miten varhaiskehitykseen juurensa juontavat keskushermostosairaudet syntyvät. Löytö antaa tutkijoille myös mahdollisuuden hankkia tietoa aivojen sisäsyntyisen aktiivisuuden eri ulottuvuuksista. Samalla voidaan päästä kehittämään uudenlaisia lääkkeitä esimerkiksi epilepsiaan.

Laurin ryhmä toteutti tutkimuksen yhteistyössä Neurotieteen tutkimuskeskuksessa toimivien Eero Castrenin ja Tomi Tairan tutkimusryhmien sekä farmasian tiedekunnassa työskentelevän Jari Yli-Kauhaluoman tutkimusryhmän kanssa

Lisätietoa:
Akatemiatutkija Sari Lauri
Biotieteellinen tiedekunta / Neurotieteen tutkimuskeskus
Puh. (09) 191 59865
sari.lauri@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote

Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.

Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote

Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.

Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote

Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.

Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.

Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote

Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme