Sotilaskomitea oli yhtä tärkeä kuin jääkäriliike

- Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa perustettiin useita järjestöjä, joiden tavoitteena oli Suomen itsenäistäminen tai ainakin autonomisen aseman palauttaminen, Korpisaari kertoo. Sotilaskomitea oli Haminan kadettikoulua käyneiden upseereiden perustama järjestö, jonka tavoitteena oli luoda kansallinen armeija vapaussotaan venäläisiä joukkoja vastaan. He uskoivat, että vapaussota vaatisi onnistuakseen Saksan armeijan tuen. Sotilaskomitean toiminta käynnistyi alkuvuonna 1915, jolloin se oli vielä erittäin pienimuotoista, ja aktivoitui merkittävästi Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Tammikuussa 1918 Sotilaskomitea muodosti valkoisen armeijan, senaatin joukkojen, esikunnan.

Haminan kadettien itsenäisyysaktivistinen toiminta ensimmäisen maailmansodan aikana oli Korpisaaren tutkimuksen mukaan aiemmin luultua laajempaa ja moniulotteisempaa. - Sotilaskomitean toiminta jakautui toisaalta kotimaassa ja toisaalta Tukholmassa sekä Berliinissä tehtyihin vapaussodan valmisteluihin. Korpisaari kertoo. Kotimaassa Sotilaskomitea osallistui Saksan hyväksi tehtävään tiedustelutoimintaan ja jääkärivärväyksen tukemiseen, sitten suojeluskuntajärjestön perustamiseen, järjestysvaltakysymyksen ratkaisemiseen ja lopulta senaatin joukkojen ylipäällikön valintaan.

Sotilaskomitean jäsenet vaikuttivat merkittävästi itsenäisyysaktivistien valtakunnallisen toimintasuunnitelman luomiseen Tukholmassa toukokuussa 1917. Tämä suunnitelma aloitti varsinaisen suojeluskuntajärjestön muodostamisen. Sotilaskomitean osuus suojeluskuntien varsinaisessa perustamisessa oli aluksi vähäinen, mutta syksyllä 1917 se ryhtyi rahoittamaan suojeluskuntien toimintaa, nimitti useita entisiä upseereja suojeluskuntien päälliköiksi ja otti vähitellen koko suojeluskuntaliikkeen alaisuuteensa.

Tukholmassa ja Berliinissä Sotilaskomitean edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä sekä Saksan armeijan korkeimpaan johtoon että Ruotsin armeijan edustajiin. Tukholmassa laadittiin erittäin laajoja ja yksityiskohtaisia suunnitelmia vapaussodan käynnistämiseksi, sekä käytiin myös vakavia neuvotteluja valtioliiton solmimiseksi Saksan kanssa.

Sotilaskomitean vaikutusvalta ja merkitys entisestään korostuivat itsenäistyneessä ja yhteiskunnallisten ristiriitojen repimässä Suomessa. Sotilaskomiteasta tuli tammikuun 1918 alussa senaatin alainen komitea, jonka puheenjohtajuus käytännössä merkitsi ylipäällikkyyttä mahdollisesti syttyvässä sodassa. Sotilaskomitean puheenjohtajana toimi joulukuun 1917 puolivälistä lähtien kenraaliluutnantti Claes Charpentier, joka joutui tammikuun 1918 puolivälissä luovuttamaan paikkansa kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimille. Pian tämän jälkeen Mannerheim sai senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudilta tehtäväkseen järjestysvallan organisoinnin ja johdon.

Tammikuussa 1918 Sotilaskomitean puheenjohtajasta tuli senaatin joukkojen ylipäällikkö ja Sotilaskomiteasta ylipäällikön esikunta. Sotilaskomitea oli muuttunut salaseurasta itsenäisen Suomen armeijan ensimmäiseksi esikunnaksi.

Harri Korpisaari on työskennellyt 1999–2000 ulkoasiainministeriön erityisasiantuntijana Bosnia-Herzegovinassa ja samassa maassa siviili-sotilasyhteistyöupseerina 2001–2002. Hän on toiminut tutkijana myös Keskusrikospoliisissa.

Valtiotieteen maisteri Harri Korpisaari väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 6.11. poliittisen historian alaan kuuluvasta aiheesta Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa osoitteessa Unioninkatu 40, ls. 1 klo 12. Väitöksen tiivistelmä on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-222-144-5

Väitöskirjaa myy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjamyymälä ja hyvin varustetut kirjakaupat.

Väittelijän yhteystiedot:

Harri Korpisaari, gsm 050 381 1314, s-posti harri.korpisaari@helsinki.fi