Vanhimmat tulivuoriperäiset kallioalueet kertovat menneisyydestä

Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperä on syntynyt valtaosin arkeeiseksi ajaksi kutsutulla ajanjaksolla yli 2,5 miljardia vuotta sitten. Arkeeinen aikakausi on tärkeä vaihe maapallon kehityksessä. Sen aikana Maan ensimmäiset mantereet kasvoivat, elämä syntyi ja hapellinen ilmakehä kehittyi.
Arkeeisen kauden merkit näkyvät edelleen Suomenkin kallioperässä, jonka vanhimmat tulivuoriperäiset kivet tunnetaan arkeeisina vihreäkivivyöhykkeinä.
Nyt julkaistujen tutkimusten mukaan Itä-Suomessa sijaitsevien vihreäkivivyöhykkeiden kallioperän muodostavat tulivuoriperäiset kivet syntyivät useassa vaiheessa ja vanhimmat löydetyt vulkaniitit Kuhmon ja Tipasjärven alueilta ovat noin 2,84 miljardia vuotta vanhoja.
– Uudet tutkimukset vahvistivat aiemmat viittaukset siitä, että kallioperässä jäänteinä olevien tulivuoriperäisten kivien historia on monivaiheinen, kertoo tutkija Elina Lehtonen Luomuksesta.
Tuoreissa tutkimuksissa keskityttiin selvittämään sellaisten tulivuoriperäisten pintakivien eli vulkaniittien muodostumisikää, jotka sisältävät zirkonimineraalia. Näytteitä kerättiin kalliopaljastumilta ja kallioperästä kairatuista kairasydämistä.
Kivien iänmäärityksissä pääosaa näyttelee pikkuruinen zirkoni-mineraali. Zirkonit soveltuvat erinomaisesti hyvin vanhojen kivien tutkimiseen, sillä ne ovat luonteeltaan hyvin kestäviä. Lisäksi ne sisältävät radioaktiivista uraania ja sen hajotessaan tuottamaa lyijyä.
– Kiteeseen vangittu radioaktiivinen uraani ja stabiili eli pysyvä lyijy toimivat geologisena kellona. Mittaamalla näiden isotooppien suhteet on mahdollista laskea zirkonin kiteytymisestä kulunut aika, eli tulivuorenpurkauksen ikä, Lehtonen selventää.
– Tarkempien iänmääritystutkimusten tekeminen näiltä vyöhykkeiltä on tärkeää, jotta kuvamme maapallon esihistoriasta voisi tarkentua entisestään. Ilman tarkkoja ikätietoja vyöhykkeiden sisältämiä kivikerrostumia on vaikea vertailla keskenään, puhumattakaan vertailuista muihin samankaltaisiin vyöhykkeisiin esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa, Lehtonen jatkaa.
Suomen kallioperän vanhimpien alueiden tutkimus lisää paloja tietopankkiin planeettamme varhaisesta kehityksestä. Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa Precambrian Research ja Lithos -tiedejulkaisuissa.
Lisätietoa:
Tutkija Elina Lehtonen
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Geologia
elina.lehtonen@helsinki.fi
p. 02 9412 8744
Tutkimuksen alkuperäisartikkelit:
- Lehtonen, E. and Käpyaho, A. 2016, A small Archaean belt – diverse age ensemble: A U-Pb study of the Tipasjärvi greenstone belt, Karelia Province, central Fennoscandian Shield, Finland. Lithos 246-247; 31–47.
- Lehtonen, E., Heilimo, E., Halkoaho, T., Käpyaho, A., Hölttä, P. 2016, U-Pb geochronology of Archaean volcanic-sedimentary sequences in the Kuhmo greenstone belt, Karelia Province – Multiphase volcanism from Meso- to Neoarchaean and a Neoarchaean depositional basin? Precambrian Research Vol 275; 48–69
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja Luomus Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Amikseen vai lukioon? Ysiluokkalaisen motivaatio matematiikassa ja äidinkielessä ennustaa valintaa9.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Motivaatio opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä peruskoulun viimeisen vuoden aikana ennustaa päättöarvosanoja ja on merkittävästi yhteydessä valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme